FinUnions-Uutiskirje

Unkarin vuodenvaihteessa alkaneen puheenjohtajuuden aikana ”mitään kauhean uutta ei ole tiedossa”, totesi talousasiain ministeriön valtiosihteeri Zsolt Becsey esitellessään ohjelmaa talous- ja sosiaalikomitean täysistunnossa. Tästä huolimatta listalla on paljon asioita, joita on valmisteltu kahden muun puheenjohtajamaan kanssa ns. troikassa. Unkari haluaa puhua talouden ja yhteiskunnan vakiinnuttamisesta sekä vahvistaa Eurooppaa hakemalla uusia yhteisöllisiä ratkaisuja kansallisten sijaan.

Neljästä prioriteetista puheenjohtaja nostaa ensimmäiseksi talouden. ”EU on pelastettava talouskriisistä, jonka syövereissä olemme kärvistelleet”, määritteli Becsey. Tavoitteen saavuttamiseksi ja työpaikkojen luomiseksi on kasvu avainasemassa. Unkari haluaa edistää talouskoordinaatiota eli budjettien esittelemistä muille jäsenmaille ennen niiden lukkoonlyömistä. Se myös vaatii rahamarkkinasäännösten osalta etenemistä lainsäädännön osalta, sillä ”27 erillistä valvontamekanismia ei tuo tehokkuutta”. Näistä onkin odotettavissa esityksiä kesäkuussa. Myös euron asemaa tulee vahvistaa. ”Vaikka kaikki jäsenmaat eivät ole mukana järjestelmässä, on jokainen sitoutunut liittymään siihen mahdollisimman pian”, muistutti Becsey.

Toisena painopisteenä on entistä vahvemman Euroopan aikaansaaminen luomalla lisäarvoa Lissabonin sopimuksen kaikille aloille. Käytännössä tässäkin edetään talouskulma edellä, ja Unkari haluaa edistää yhteisymmärryksen löytymistä pohjois- ja eteläisten osien välille. Keskeisellä sijalla on myös yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen sekä elintarvikkeiden korkean laadun ja turvallisuuden takaaminen. Elintarviketuotannon Unkari näkee myös globaalina haasteena. Vesitalouden ongelmat kytketään maatalouteen, sillä ”maataloutta ilman vettä ei ole olemassakaan”. Maaseudun kehittämisellä halutaan vielä ehkäistä turhaa maaltamuuttoa.

Maatalouspainotteisuuden ohella Becsey mainitsi myös helmikuun alkupuolella järjestettävän huippukokouksen uudistuvasta energiapolitiikasta, jonka lopputulemana puheenjohtajuus haluaa löytää solidaarisuutta myös energiapolitiikkaan. Myös sisämarkkinoiden vahvistaminen on suuri haaste Unkarille. Tässä maa aikoo erityisesti keskittyä pk-sektorin edellytysten lisäämiseen.

Kansalaisten Eurooppa on nostettu kolmanneksi pääkohdaksi, koska ”kansalaisten usein vaikea hahmottaa, mistä EU:ssa oikein on kysymys”. Haasteelliseksi tavoitteekseen Unkari on määritellyt, että keskivertokansalainen tuntisi EU-lainsäädännön enemmän omakseen. Merkittävää on, että puheenjohtaja haluaa pitää kansalaisyhteiskunnan vahvasti mukana työssä ja korostaa kansalaisaloitteen painoarvoa. Yksittäisenä, mutta koko Eurooppaa koskevana asiana mainitaan myös romanistrategian luominen.

Neljänneksi prioriteetiksi Unkari nostaa EU:n aseman maailmassa. Laajentumisen osalta halutaan viedä Kroatian jäsenyysneuvottelut loppuun saakka, naapuruuspolitiikan puolella taas halutaan järjestää itäisen kumppanuuden huippukokous. Toki myös Länsi-Balkan kokonaisuudessaan on keskeinen.

Koska 500 miljoonaa eurooppalaista muodostaa maailman organisoituneimman yhteisön, pidetään EU:n roolia kansainvälisillä areenoilla tärkeänä. Vaikuttamisen kohteena tulee olla erityisesti ilmastonmuutos sekä vakauden luominen maailmanlaajuisten rahoitusjärjestelyiden avulla. Euroopan kilpailukykyä halutaan parantaa Eurooppalaiset arvot säilyttäen ja Eurooppalaista yhteiskuntamallia syventäen.

Poikkeuksellisesti puheenjohtajamaa nostaa esille myös Tonava-strategian edistämisen. Pitkäjänteisen yhteistyön kehittäminen alueella koskee toki muitakin kuin vain Unkaria, mutta yleensä puheenjohtaja on pidättäytynyt ajamasta itselleen tärkeitä asioita omalla kaudellaan.

Tuskin eväitä työaikadirektiivin edistämiseen

Unkarin puheenjohtajuusohjelma – eli EU:n työlista seuraavan kuuden kuukauden ajan – on siis normaalin tavan mukaan pullollaan edistettäviä asioita. Painotus on taloudessa ja työelämän asiat loistavat poissaolollaan. Komission joulun alla keskusteluun nostama työaikadirektiivi ei siis mitä suurimmalla todennäköisyydellä ole lähellä Unkarin hallituksen sydäntä. Direktiivin valmistelussa ollaan vaiheessa, jossa kysytään työmarkkinaosapuolten kantaa. Kun asian tiedetään olevan vaikea kaikilla tavoin, ei yhtäältä aikataulu, toisaalta Unkarin oma halu viittaa siihen, että direktiivin valmistelu merkittävästi etenisi ainakaan alkuvuoden puolella.

Katso myös Unkarin puheenjohtajuuskauden nettisivut.

Reijo Paananen

Komission viime vuonna julkistama pohdinta eläkejärjestelmien tulevaisuudesta on ollut lausuntokierroksella. Myös Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kantoi kortensa keskustelukekoon hyväksymällä asiasta lausunnon suurella enemmistöllä.

Lue lisää.

Parlamentti hyväksyi 19.1.2011 lain, joka selkeyttää potilaiden oikeuksia hakeutua hoitoon toisessa EU-maassa. Lainsäädäntö tuo selvyyttä korvaussääntöihin myös siinä tapauksessa, kun ulkomaille hoitoon hakeutumiseen vaaditaan ennakkolupa.

Lue lisää.

Talous- ja sosiaalikomitean työntekijäryhmä esitti kokouksessaan 19.1. syvän huolestumisen Unkarissa hyväksytystä medialaista, jonka tulkitaan heikentävän sananvapautta tai ainakin alistamaan sen hallituksen tiukkaan valvotaan.

Ryhmä muistuttaa eurooppalaisten palkansaajien sitoutuneen kunnioittamaan vapauksia, joiden puolesta he itse ovat kauan kamppailleet. Näihin sisältyvät lehdistön- ja ilmaisunvapaus. EU:n ei ole ryhmän mukaan helppo edistää vapauksia rajojensa ulkopuolella, jos samaan aikaan täytyy piilotella ongelmia niiden sisäpuolella.

Työntekijäryhmä muistuttaa, että edustaessaan palkansaajia luottamusmiehet ja muut toimihenkilöt voivat joutua sanomaan tai kirjoittamaan asioita, joista hallitus ei pidä. Ay-järjestöillä on omia julkaisuja, jotka voivat olla kriittisiä valtaapitäviä kohtaan, ja on tärkeää, että ne voivat jatkossakin tuoda kantojaan esiin ilman, että niihin kohdistetaan rangaistuksia tai minkäänlaista uhkailua tai painostusta.

Myös Euroopan parlamentissa käytiin viikon aikana vilkas keskustelu medialaista pääministeri Orbanin esitellessä puheenjohtajuuskauden ohjelmaa MEPeille.

EU-instituutioissa heräsi keskustelu keskinäisistä suhteista, kun liberaaliryhmän ALDE hyväksyi viikko sitten kannanoton unionin tulevista talousnäkymistä. Ryhmän paperi sisältää euroedustaja Carl Haglundin (RKP) jo viime vuonna esiinnostaman ajatuksen, jonka mukaan unionin neuvoa-antavat elimet – talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea – voidaan lakkauttaa, ellei niiden roolia kasvateta. Tällä viikolla talous- ja sosiaalikomitean ruotsalainen puheenjohtaja Staffan Nilsson odotetusti kyseenalaisti ALDEn ajatuksenjuoksun.

Nilsson painottaa vastineessaan, että talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) on ainut järjestäytynyttä kansalaisyhteiskuntaa edustava EU-instituutio. ETSK:ssa ay-liike, työnantajat ja kuluttajien edustajat pyrkivät löytämään yhteisymmärryksen edustamiensa tahojen intressien välillä.

ETSK:n jäsenille ei makseta palkkaa, vaan heidän työskentelynsä pohjaa lähettäjätahojen uskoon, että komitean työllä on merkitystä. Nilsson muistuttaakin, että Lissabonin sopimuksessa neuvoa-antavien elinten tehtäviä lisättiin. Talous- ja sosiaalikomitean budjetti on noin 1,57 prosenttia unionin hallinnollisesta budjetista. Keskustelu jatkunee budjettikäsittelyn yhteydessä.

Linkkivinkkinä tarjoamme ay-väen oman sosiaalisen median, jonka nimi on Unionbook. Kirjautumalla Unionbookiin voi blogata, päivittää tekemisiään, keskustella chatissa, muodostaa ryhmiä ja sähköpostilistauksia, ladata videoita. Siis paljolti samaa kuin Facebookissa – mutta niin että tieto leviää ay-väelle ympäri maailmaa.

Kokeile jo tänään!