FinUnions-Uutiskirje

Tanska nostaa puheenjohtajuuskaudellaan esiin neljä keskeistä teemaa: vastuullisen, dynaamisen, vihertävän ja turvallisen Euroopan. Työelämän asioissa Tanska kantaa huolta toisaalta nuorten työttömyydestä ja toisaalta tulevaisuudessa häämöttävästä työvoimapulasta.

Tanskan ohjelmassa ei mainita joustoturvaa työelämän kehittämiskeinona. Tanskan EU-edustuston päällikkö perusteli asiaa tammikuussa sillä, että Tanska ei halua tyrkyttää omia ratkaisujaan muulle Euroopalle. Vahinko tässä suhteessa on kuitenkin jo tapahtunut. Flexicurity vilahtelee  lukuisissa EU:n asiakirjoissa, ja on tutkimuksen kohteena ja keskustelun aiheena monissa seminaareissa.

Helmikuun puolivälissä pidettiin Brysselissä seminaari, jossa Tanskan työministeriön asiantuntija ei ujostellut flexicurityn esittelyä. Tanskan kokemus on, että joustoa ja turvaa voidaan yhdistää, ja se toimii sekä talouden ylä- että alamäessä. Työttömyys on saatu pidettyä EU:n keskiarvon alapuolella, eikä se ole talouskriisinkään oloissa karannut  käsistä.

Vaikka Tanskassa sovellettua joustoturvamallia ei sellaisenaan voida kopioida muihin maihin, on mallin eurooppalaisista tunnusmerkeistä päästy työmarkkinaosapuolten välillä yksimielisyyteen jo runsaat neljä vuotta sitten. Komissio on asettanut tavoitteeksi, että mallia käytetään soveltuvin osin jäsenmaiden työllisyysohjelmissa. Nyt neljän vuoden jälkeeen seminaarissa puhunnut komission edustaja oli kuitenkin hyvin pettynyt jäsenmaiden käytännön toimiin tässä asiassa.

Tanskan puheenjohtajuuskaudella ns. Tanskan malliin – vahva kolmikanta ja joustoturva -  kuitenkin palataan myös eurooppalaisessa ay-liikkeessä. EAY on kehoittanut tanskalaisia järjestöjä yhdessä maan hallituksen kanssa valmistelemaan esitystä kolmikantaisen valmistelurakenteen  vahvistamisesta EU:ssa. Esitystä on tarkoitus käsitellä 1. maaliskuuta pidettävässä kolmikantaisessa sosiaalihuippukokouksessa, johon osallistuvat puheenjohtajamaan ja kahden seuraavan puheenjohtajaman edustajat.

Komission esitys EU:n budjettikehyksiksi 2014 – 2020 on pääosin kannatettava. Se suuntaisi varoja nykyistä selvästi enemmän  osaamisperusteisille alueille,  kuten innovaatioihin, tutkimukseen ja koulutukseen. Sillä on myönteinen vaikutus kasvun, kilpailukyvyn ja työllisyyden parantumiseen.

Budjetti on suuruusluokaltaan sopiva, mutta sen rahoituksen tulisi olla mahdollisimman yksinkertaista. EU:n tuet pitäisi arvioida niiden tuloksellisuuden mukaan. Se koskee koheesiopolitiikan kasvu- ja työllisyysvaikutuksia, maatalouden ympäristökuormitusta sekä ulkosuhdevarojen kytkemistä demokratia- ja perusoikeusperiaatteisiin.

Budjettiin liittyvinä havaintoina voidaaan mainita, että kankeaksi osoittautunut globalisaatiorahasto voitaisiin liittää sosiaalirahastoon. Koulutusohjelmat voitaisiin yhdistää tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tapaan yhdeksi kehysohjelmaksi. Erityishuomio pitää kohdistaa myös siihen, että harvaan asuttujen alueiden erityisasema rakennerahastoissa säilyy.

Oma kokonaisuutensa on tasa-arvon toteutuminen budjettikehyksessä, josta lisää seuraavassa jutussa.

Viime viikolla Euroopan parlamentissa esiteltiin tuore raportti, jossa tutkijat arvioivat komission esitystä rahoituskehykseksi vuosille 2014–2020 sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta. Raportti toimii pohjana parlamentin naisten oikeuksien ja sukupuolten tasa-arvon valiokunnan näkemyksille ja prioriteeteille koskien komission esitystä.

Raportissa tuodaan esille niin yleisiä kuin yksityiskohtaisia huomiota  sukupuolen asemasta budjetoinnissa. Sukupuolierityisille ohjelmille on jatkuva tarve ja rahoituksessa on korvamerkittävä riittävästi varoja näihin tarkoituksiin. Lisäksi sukupuolten tasa-arvo pitää huomioida myös EU:n ulkosuhteissa.

Raportissa sukupuolten välistä tasa-arvoa on lähestytty taloudellisen itsenäisyyden, koulutuksen, ulkosuhteiden, terveyden, hyvinvoinnin ja ympäristön sekä perusoikeuksien näkökulmista.  Raportin mukaan millään näistä alueista sukupuolten tasa-arvoa ei ole tällä hetkellä huomioitu EU:n budjetoinnissa lainkaan tai , jos on niin silloinkin hyvin puutteellisesti. Raportin loppupäätelmä oli kuitenkin se, että tasa-arvo olisi helppo huomioida EU:n budjetoinnissa, koska monissa ohjelmissa on jo kiinnitetty huomiota sen toteutumiseen. Se  kuitenkin  edellyttäisi tarpeellisten työkalujen kehittämistä osaavien asiantuntijoiden ja kansalaisyhteiskunnan avustuksella.

Katja Heikkilä PAU/FinUnions

EAY valmistelee eurooppalaista toimintapäivää keskiviikoksi 29. helmikuuta. Päivän aikana eurooppalaiset ammattiliitot kohdistavat kritiikkiä EU:n tapaan hoitaa talouskriisiä. EAY:n mielestä pelkkä talouskurin lisääminen ei riitä. Liian tiukka talouskuri johtaa sosiaaliseen kurjistumiseen, sanoo EAY:n pääsihteeri Bernadette Segol. Valtioiden päämiesten tekemä taloussopimus pakottaa monet valtiot huonoon talouskehitykseen vuosikausiksi ja laajentaa eurooppalaisten köyhien määrää miljoonilla ihmisillä.

Saksassa on alkuvuoden aikana keskusteltu eläkeiän nostamisesta nykyisestä 65 vuodesta 67 vuoteen.  Keskusjärjestö DGB:n puheenjohtaja Michael Sommer kehoitti hallitusta luopumaan hankkeesta tai ainakin myöhentämään sitä niin kauan, että työelämässä mukana olevien vanhimpien ikäluokkien elinajan odote kasvaa nykyisestä. Muutoin eläkeiän nostaminen merkitsee eläkkeiden leikkaamista, sanoi Sommer.