FinUnionsin uutiskirje

Komissiossa valmistellaan parhaillaan ehdotusta eurooppalaisesta nuorisotakuusta. Nuorisotakuu tarkoittaisi työ-, harjoittelu- tai opiskelupaikan takaamista jokaiselle alle 25-vuotiaalle neljän kuukauden sisään työttömäksi jäämisestä.

Suomella on nuorisotakuun suhteen paljon annettavaa Euroopalle, sillä tällä hetkellä vastaavanlainen takuu on EU-maista olemassa vain Suomessa ja Itävallassa. Ehdotus eurooppalaisesta nuorisotakuusta on osa komission huhtikuussa julkaisemaan työllisyyspakettia ja se on saanut Euroopan parlamentin vahvan tuen.

Parlamentti korosti nuorisotakuun tärkeyttä kesäkuisessa äänestyksessään. Joissakin EU:n jäsenmaissa nuorisotyöttömyys on noussut yli 50 prosenttiin, ja parlamentti vaatiikin komissiolta konkreettisia lainsäädäntöehdotuksia ongelmaan puuttumiseksi jo tämän vuoden loppuun mennessä.

Lisäksi parlamentti vaatii rakennerahastossa vielä vapaana olevien 82 miljardin euron käyttämistä nuorisotyöllisyyttä parantaviin toimiin etenkin Latviassa, Liettuassa, Slovakiassa, Kreikassa, Italiassa, Irlannissa, Espanjassa ja Portugalissa, joissa nuorisotyöttömyys on pahimmillaan.

EU:n työsuojelustrategia vuosille 2007‒2012 on päättymässä ja syksyllä ratkeaa, saako EU sovittua uuden strategian vuosille 2013‒2020. Työllisyyskomissaari, unkarilainen László Andor kannatti uuden työllisyysstrategian luomista puhuessaan viikko sitten EU:n puheenjohtajuuskonferenssissa.

Komissiolla on tärkeä rooli työelämän terveysriskien vähentämisessä. Komissaari Andor on määritellyt yhdeksi uuden työsuojelustrategian painopisteistä työperäisten tuki- ja liikuntaelinsairauksien ehkäisyn. Tämänsuuntaista direktiiviä on odoteltu komissiolta jo pitkään eli strategian voi odottaa tuovan merkittäviä parannuksia eurooppalaiseen työsuojeluun.

Muita Andorille tärkeitä painopisteitä ovat psykososiaalinen kuormitus työpaikoilla eli henkinen työsuojelu sekä uuden teknologian käyttäminen. Andor painottaisi työsuojelua etenkin pienissä ja keskisuurissa yrityksissä.

Komissio on luvannut esitellä arvionsa nyt käynnissä olevan työsuojelustrategian vaikutuksista ennen vuoden 2012 loppua. Komissio järjestää syksyllä myös julkisen kuulemisen aiheesta.

Euroopan ammatillinen yhteistyöjärjestö EAY on yhtä mieltä komission kanssa siitä, että strategiassa on syytä painottaa erityisesti tuki- ja liikuntaelinsairauksia, joista kärsii järjestön mukaan jopa kolmannes eurooppalaisista työntekijöistä. EAY moittii kuitenkin komissiota siitä, että se ei ole ottanut huomioon työsuojeluvalvojien tärkeää roolia.

Eurooppalaista ammattiliikettä huolettaa, että työsuojelu unohdetaan talouskriisin varjolla, vaikka lisääntyvä epävarmuus työmarkkinoilla lisää terveysriskejä.

Euroopan parlamentin työllisyysvaliokunnassa valmistellaan parhaillaan mietintöluonnosta komission direktiiviehdotuksesta lähetettyjen työntekijöiden oikeuksien turvaamiseksi. Suomalaiset palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava kannattavat komission tavoitetta työntekijöiden aseman parantamiseksi, mutta vaativat muutoksia joihinkin ehdotuksen yksityiskohtiin, jotka käytännössä heikentäisivät työntekijöiden asemaa.

Erityisen huolissaan järjestöt ovat ehdotuksen yhdeksännestä artiklasta, jossa listataan ne tavat, joilla lähetettyjen työntekijöiden asemaa voidaan valvoa, ja näin ollen rajataan esimerkiksi Suomen valtion tai työmarkkinaosapuolten valvontaoikeutta. Käytännössä direktiivi poistaisi Suomessa tällä hetkellä vaaditun lakisääteisen edustajan, joka vastaa lähetetyistä työntekijöistä kohdemaassa.

Palkansaajajärjestöt myös vastustavat direktiiviehdotuksen kohtaa, jonka mukaan työolojen valvontaa voisi tehdä vain työntekijöitä lähettävän yrityksen kotimaan pyynnöstä.

Toinen vakava ongelma on rajat ylittävää tilaajavastuuta koskeva kohta, joka on palkansaajakeskusjärjestöjen mukaan täysin riittämätön. Tilaajavastuulla pyritään turvaamaan työntekijöiden palkanmaksu, mutta nykyisellään teksti käytännössä vapauttaa yritykset kaikesta vastuusta, jos ne osoittavat noudattaneensa ”asianmukaista huolellisuutta” ‒ sanamuoto, joka on helppo kiertää epämääräisyytensä vuoksi. Komission ehdotuksen mukaan vastuu palkoista myös rajoittuisi vain välittömään sopimuskumppaniin eikä koskisi mahdollisia sopimusketjuja, jotka voivat sisältää useita yrityksiä. Lisäksi ehdotus koskee vain rakennusalaa, mikä ei tyydytä keskusjärjestöjä.

Lisäksi työvoiman lähettämistä koskeva etukäteisilmoitus tulisi palkansaajajärjestöjen mukaan saada pakolliseksi, jotta valvontaa voidaan tehostaa. Komissio esittää ilmoituksesta vapaaehtoista.

Parlamentin kantaa direktiivistä valmistelee puolalaismeppi Danuta Jazlowiecka EPP-ryhmästä. Hänen luonnoksensa valmistuu lokakuun loppuun mennessä. Parlamentin työllisyysvaliokunta järjestää aiheesta kuulemisen 18. syyskuuta.

Mepit keskustelevat luonnoksesta ensimmäisen kerran 21. marraskuuta työllisyysvaliokunnassa ja valiokunta äänestää asiasta helmikuussa 2013. Parlamentin täysistuntoon mietintöluonnos ehtinee huhtikuussa 2013.

SAK:n, STTK:n ja Akavan yhteinen kanta muutosesityksineen sekä Euroopan ammatillisen yhteistyöjärjestö EAY:n kanta löytyvät FinUnionsin internetsivuilta.

Euroopan komissio julkisti 8. kesäkuuta tiedonannon palveludirektiivin täytäntöönpanosta ja samalla joukon uusia toimia, joilla se pyrkii parantamaan sisämarkkinoita koskevien sääntöjen täytäntöönpanoa jäsenmaissa.

Komissio aikoo kytkeä sisämarkkinat osaksi eurooppalaista talouden ohjausjaksoa ja jäsenmaille vuosittain annettavia maasuosituksia. Komissio antaa ensi vuonna suosituksia myös sisämarkkinoita koskien. Uudistus tarkoittaa sitä, että komissio voisi patistaa jäsenmaita noudattamaan sääntöjä rangaistusten uhalla.

Yksi tärkeimmistä sisämarkkinakysymyksistä on palveludirektiivin täytäntöönpano jäsenmaissa. Komissio haluaa parantaa täytäntöönpanoa erityisesti liike-elämän palveluissa, rakennus- ja rahoitusmarkkinapalveluissa, matkailussa sekä vähittäis- ja jälleenmyynnissä.

Sisämarkkinakomissaari Michel Barnier on luvannut julkistaa komission toisen sisämarkkinapaketin tämän vuoden syyskuussa. Toiseen pakettiin sisältynee energia-, digitaali- ja palvelumarkkinoita, kuten vähittäiskauppaa, kuluttajansuojaa ja liikennettä koskevia ehdotuksia. Avauksia odotetaan myös eurooppalaisen yhtiöoikeuden kehittämiseksi.

Suomalaiset palkansaajakeskusjärjestöt SAK, STTK ja Akava vaativat muutoksia komission joulukuussa julkistamaan, julkisia hankintoja koskevaan direktiiviesitykseen. Järjestöt pitävät tärkeänä direktiivin päätavoitetta avoimuuden ja syrjimättömyyden takaamiseksi julkisia hankintoja tehtäessä, mutta ovat huolissaan siitä, että tavoite ei näytä toteutuvan toivotulla tavalla.

Keskusjärjestöt vaativat muutoksia direktiiviin kirjoitettuihin perusvaatimuksiin, joita sovelletaan julkisia hankintoja tehdessä. Niihin pitäisi järjestöjen mielestä sisällyttää palvelujen laatu ja ympäristön suojelu sekä erityisesti työelämän kehittäminen ja kohtuullisten työehtojen turvaaminen.

Tällä hetkellä voimassa olevassa direktiivissä hankintoja tekevien viranomaisten ei tarvitse ottaa huomioon työntekijöiden asemaa tai työolojen kehittämistä. Näin ollen hankinnoissa keskitytään hintakilpailuun työntekijöiden kustannuksella, ja mahdolliset riitatilanteet jäävät tuomioistuinten päätettäväksi.

Järjestöt vastustavat direktiiviehdotukseen sisältyvää muutosta tarjousten tekemiseen tarkoitetun määräajan lyhentämisestä. Komissio lyhentäisi määräaikaa 10 päivään, mikä vaikeuttaa pienten ja keskisuurten yritysten osallistumista tarjouskilpailuihin. Määräajan tulisikin olla vähintään 15 päivää tarjouspyynnön tai ilmoituksen julkistamisen jälkeen, palkansaajajärjestöt vaativat.

Direktiiviehdotus on tällä hetkellä Euroopan parlamentin käsittelyssä. Parlamentin sisämarkkinavaliokunta kertoo kantansa lokakuussa ja parlamentti äänestää direktiivistä joulukuussa 2012.

SAK:n, STTK:n ja Akavan muutosehdotukset hankintadirektiiviin voi lukea kokonaisuudessaan FinUnionsin internetsivuilta.

Espanjalainen euroedustaja Alejandro Cercas (S&D) valmistelee parhaillaan lakialoitemietintöluonnosta, jossa vaaditaan komissiolta EU-tason lakisääteistä raamia yritysten uudelleenjärjestelyille. Mietintöluonnoksen tavoitteena on uudelleenjärjestelyjen yhteydessä tapahtuvien muutosten parempi ennakointi ja sääntely yhdessä henkilöstön kanssa.

Luonnoksen mukaan yritysten, työntekijöiden edustajien, työnantaja- ja ammattiliittojen sekä viranomaisten roolit tulisi määrittää lailla. Cercasin mietintöluonnokseen sisältyykin ehdotus direktiiviksi.

Palkansaajapuoli, Euroopan ammatillisen yhteistyöjärjestö EAY:n johdolla, on jo ilmaissut kannattavansa aloitetta. Myös työllisyysvaliokunnan lähetekeskustelussa mietintöluonnos sai kiitosta. Lisäksi komissiolla oli keväällä auki julkinen kuuleminen samasta aiheesta.

Euroopan parlamentin työllisyysvaliokunta äänestää mietintöluonnoksesta 8.­­‒9. lokakuuta ja parlamentin täysistuntokäsittely on tarkoitus järjestää marraskuussa.

EU:n perusoikeuksista vastaava komissaari Viviane Reding aikoo jättää lokakuussa direktiiviehdotuksen yritysten hallitusten naiskiintiöistä. Ehdotuksen mukaan naisia tulisi olla yritysten hallituksissa vähintään 40 prosenttia.

Noin vuosi sitten Reding lanseerasi aloitteen, jonka mukaan yritykset nostaisivat hallituksissaan istuvien naisten määrää vapaaehtoisesti 30 prosenttiin vuoteen 2015 mennessä ja 40 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Aloite ei kuitenkaan ole ottanut tulta alleen ja nyt Reding haluaa kiintiöt pakollisiksi.

Komission mukaan vuonna 2012 EU:n alueella oli naisia yritysten hallituksissa 13,7 prosenttia. Heistä vain kolme prosenttia toimi puheenjohtajina. Suomessa naisia on yritysten hallituksissa eniten koko Euroopassa ‒ 27,1 prosenttia.

Euroopan ammatillinen yhteistyöjärjestö EAY kannattaa yritysten naiskiintiöitä ja haluaa määrätä sanktioita niille yrityksille, jotka eivät noudata kiintiösääntöä. Reding on saanut tukea lakiehdotukselleen myös Euroopan parlamentista ja komissiosta.

Marianne Muona aloitti FinUnionsin uutena johtajana 16. huhtikuuta 2012. Muona siirtyi FinUnionsiin STTK:n kansainvälisten asioiden asiantuntijan paikalta. Hän on koulutukseltaan oikeustieteen maisteri.

Muonan vastaa FinUnionsin tekemästä EU-edunvalvonta- ja tiedotustyöstä. Hänen kautensa FinUnionsin johdossa jatkuu maaliskuuhun 2013 asti.

Toukokuussa FinUnions sai myös uuden viestintäassistentin, kun VTM Matleena Virkkunen aloitti työnsä.