Etusivu » Ajankohtaista » Raportti työntekijöiden vapaan liikkuvuuden neuvoa-antavan komitean kokouksesta 23.10.2009
Raportti työntekijöiden vapaan liikkuvuuden neuvoa-antavan komitean kokouksesta 23.10.2009
Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston tiedote 17.11.2009
Alla ja liitteenä on Akavan Liisa Folkersman ja SAK:n Pia Björkbackan raportti 23.10.2009 pidetystä työntekijöiden vapaan liikkuvuuden neuvoa-antavan komitean kokouksesta. EK:sta paikalla oli Mikko Räsänen ja TEM:stä Tiina Oinonen.
Kolmikantainen komitea kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Kokouksessa käsiteltiin mm. tulevia komission tiedonantoja siirtolaistyöntekijöiden oikeuksista ja uusista liikkuvuuden muodoista, kausityöntekijöitä ja yritysten sisäisiä siirtoja koskevia direktiiviehdotuksia, komitean keväällä julkaiseman työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevan näkemyksen seurantaa sekä EU-kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä vapaata liikkuvuutta ja oleskelua koskevan direktiivin 2004/38 ja jäsenvaltioiden toimintaa koordinoivien asetusten yhteensovittamista. Kokouksessa kuultiin esitys myös potilasoikeusdirektiivistä. Tältä osin viitataan edustuston raporttiin 30.10.2009.
--
Jorma Rusanen
Director
The Finnish Trade Unions Representation to the EU
FinUnions (KEY-Finland)
Boulevard du Roi Albert II, 5
B-1210 Brussels - Belgium
Tel +32 2 201 06 81; +32 2 203 12 38 (direct)
Fax +32 2 203 11 37
Mobile +358 40 5485661; +32 479 95 21 49
jrusanen@fin.etuc.org / www.finunions.org
Liisa Folkersma / Akava
Pia Björkbacka / SAK
Raportti työntekijöiden vapaan liikkuvuuden neuvoa-antavan komitean kokouksesta 23.10.2009
Alla ja liitteenä on Akavan Liisa Folkersman ja SAK:n Pia Björkbackan raportti komission työntekijöiden vapaan liikkuvuuden neuvoa-antavan komitean kokouksesta. Kolmikantainen komitea kokoontuu kaksi kertaa vuodessa. Kokouksessa käsiteltiin mm. tulevia komission tiedonantoja siirtolaistyöntekijöiden oikeuksista ja uusista liikkuvuuden muodoista, kausityöntekijöitä ja yritysten sisäisiä siirtoja koskevia direktiiviehdotuksia, komitean keväällä julkaiseman työntekijöiden vapaata liikkuvuutta koskevan näkemyksen seuranta sekä EU-kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä vapaata liikkuvuutta ja oleskelua koskevan direktiivin 2004/38 ja jäsenvaltioiden toimintaa koordinoivien asetusten yhteensovittamista. Kokouksessa kuultiin esitys myös potilasoikeusdirektiivistä, jonka osalta viittaamme Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston kattavaan raporttiin 30.10.2009.
Tilannekatsaus siirtolaistyöntekijöiden oikeuksia ja työntekijöiden liikkuvuuden uusia muotoja koskeviksi komission kahdeksi kertomukseksi.
Kertomus siirtolaistyöntekijöiden oikeuksista
Tavoitteena on saattaa ajan tasalle 2002 vuoden kertomus, jossa on määritelty kaikki siirtolaistyöntekijän EY:n perustamissopimuksen artiklaan 39 kuuluvat oikeudet eli:
”1. Turvataan työntekijöiden vapaa liikkuvuus yhteisössä
2. Se merkitsee, että kaikki kansalaisuuteen perustuva jäsenvaltioiden työntekijöiden syrjintä työsopimusten tekemisessä sekä palkkauksessa ja muissa työehdoissa poistetaan.
3. Yleisen järjestyksen tai turvallisuuden taikka kansanterveyden vuoksi perustelluin rajoituksin se sisältää oikeuden:
a) hakea tosiasiallisesti tarjottua työtä;
b) liikkua tässä tarkoituksessa vapaasti jäsenvaltioiden alueella;
c) oleskella jäsenvaltion alueella työn tekemiseksi tämän valtion kotimaisten työntekijöiden työsuhdetta koskevien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti;
d) työsuhteen päätyttyä jäädä jäsenvaltion alueelle komission antamissa soveltamisasetuksissa säädetyin edellytyksin.
4. Tämän artiklan määräykset eivät koske julkishallinnon palvelussuhteita.”
Tiedonannon keskiössä ovat siirtolaistyöntekijät ja heidän oikeutensa vaikka myös heidän perheenjäseniensä oikeudet huomioidaan. Asiakirjassa määritellään ensin kuka on artikla 39 mukaan siirtotyöläinen. Tähän määritelmään palataan, koska tällä hetkellä siirtolaistyöläisellä on artiklan suojalla laajemmat oikeudet kuin EU –maissa muuten oleskelevalla henkilöllä. Tarkoituksena on käydä läpi myös työnhakijoiden oikeudet, määräaikaisten työntekijöiden oikeudet, harjoittelijoiden oikeudet jne. sekä artikla 39 soveltaminen kussakin jäsenmaassa.
Varsinaiseen kertomuksewn tulee myös kaksi liitettä. Toinen käsittelee urheilijoita ja sitä, montako ulkomaalaista voi olla yhdessä joukkueessa ja toinen julkista sektoria ja työntekijöiden vapaata liikkuvuutta. Jälkimmäisen liitteen tavoitteena on esitellä mm. uusia käytäntöjä, joilla EU-kansalainen pääsee esim. työvoimapalvelujen piiriin. Tiedonannon valmistelusta vastaa työllisyyspääosasto ja aloite kierrätetään muilla keskeisillä pääosastolla vuoden 2009 loppuun mennessä. Tiedonanto on tarkoitus hyväksyä keväällä 2010.
Kertomus työntekijöiden liikkuvuuden uusiksi muodoiksi
Neuvoa-antavan komitean puheenjohtaja Jackie Morin esitteli kertomuksen ihan kokouksen lopuksi ja totesi valmistelun olevan vasta alussa ja sanoi, että uusien työn liikkuvuuden muotojen edistämiseksi komissiolla on tarkoitus perustaa rahasto. Asia on kuitenkin vielä melko auki, sillä komission virkamiehet odottavat, mitä uudella valittavalla komissaarilla on asiasta sanottavana.
EU-kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä vapaata liikkuvuutta ja oleskelua koskevan direktiivin 2004/38 ja jäsenvaltioiden toimintaa koordinoivien asetusten yhteensovittaminen
Tutkimuslaitos tRESS:n tutkija Michael Coucheir esitteli TRESS raporttia, jossa laitos on tutkinut EU-kansalaisten ja heidän perheenjäsentensä vapaata liikkuvuutta ja oleskelua koskevan direktiivin 2004/38 ja jäsenvaltioiden toimintaa koordinoivien asetusten yhteensovittamiseen ja tästä kumpuavia ongelmia. Tutkimusryhmässä on myös suomalainen Maija Sakslin. Aiheesta löytyy runsaasti kiinnostavaa tietoa myös tutkimuslaitoksen nettisivuilta: tress-network.org.
Raportissa pohditaan erityisesti sitä, onko vapaata liikkuvuutta säätelevä lainsäädännöllinen pohja ajan tasalla. Asumisperusteiset oikeudet ja vastaavasti työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta johdettavat yhteisölainsäädännön piirissä olevat oikeudet ovat joskus ristiriidassa keskenään ja saattavat EU-kansalaiset keskenään eriarvoiseen asemaan. Käytännössähän sekä taloudellisesti aktiivisilla että ei-aktiivisilla henkilöillä pitäisi olla samat oikeudet. Oleskeluluvan määrittely ja ehdot kuuluvat kuitenkin kansalliseen kompetenssiin kuten tällä logiikalla myös sosiaaliturvan määrittäminen.
Yhteensovittamisesta säätelevän asetuksen tarkoituksena onkin neutralisoida kansallisesta harkinnasta mahdollisesti juontavaa rajoittavaa tulkintaa EU-kansalaisten oikeuksista. Tutkijat esittävätkin, että oleskelu –käsite pitäisi määritellä koko EU:ssa yhtenäiseksi, jotta EU –kansalaisten yhdenvertainen kohtelu voidaan taata. Yhdenvertaisen kohtelun lisäksi kansalaisuuden ja oleskelunoikeiden käsitteitä olisi peilattava ja määriteltävä siten, että pidetään mielessä kaikkien EU- kansalaisten yhtäläiset oikeudet sosiaaliturvaan. (EY:n perustamissopimuksen artikla 12 syrjimättömyyden periaate, artikla 12 vapaan liikkuvuuden periaate vs. artikla 7 2004/38 asetuksesta). Tutkijan mielestä olisi löydettävä tasapaino näiden osittain ristikkäistenkin asetusten ja direktiivien välillä eikä pistää niitä jatkuvasti vastakkain.
Kausityöntekijöitä ja yritysten sisäisiä siirtoja koskevien direktiiviehdotusten viimeisimmät vaiheet / DG Justice
Alun perin komissio tavoitteli maahanmuuton saralla kaiken kattavaa direktiiviä, mutta siirtyi myöhemmin sektorilähestymistapaan Eurooppa-neuvoston vastustuksen takia. Kausityöntekijöiden ja yritysten sisäisten siirtojen lisäksi sektoreita ovat mm. erityisosaajadirektiivi ja palkallisia harjoittelijoita koskeva direktiivi, josta on tulossa ehdotus myöhemmin. Kyseessä ovat vasta laajat linjaukset, joiden tarkempi sisältö selviää neuvotteluissa jäsenmaiden kanssa. Luvassa on komission mukaan myös konsultaatiot työmarkkinaosapuolten kanssa. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY on muissa yhteyksissä ilmaissut pettymyksensä puitedirektiivin viivästymiseen ja kausityöntekijöiden pois rajaamiseen. Sektoridirektiivejä koskevat konsultaatiot ovat myös jättäneet toivomisen varaa ja EAY on ollut huolissaan eriytyvistä oikeuksista eri siirtolaistyöntekijäryhmille erityisesti kun puitedirektiiviä ei ole toistaiseksi hyväksytty.
Komission mukaan direktiiviehdotusten on oltava linjassa jo olemassa olevien direktiivien kanssa. Lisäksi ajankohdasta on ollut keskusteluja mm. Lissabonin sopimuksen voimaantulon, talouskriisin ja komission vaihtumisen takia. Ehdotukset on kuitenkin tarkoitus jättää ensi vuoden alussa, jolloin uuden komission mielipiteet saadaan mukaan. Nyt on olemassa vasta luonnokset pääasioista.
Yritysten sisäisten siirtojen direktiiviehdotuksen taustalla on komission mukaan globalisaatio ja yritysten tarpeet erityistaidoille. Tällä hetkellä sääntöjä on paljon ja ne ovat monesti epäselviä. Nyt komission tavoitteena on saada erityisesti avainhenkilöstöä koskeva lakikehys. Direktiivi koskisi vähintään vuoden yrityksessä työskennelleitä, mukaan on näillä näkymin tulossa myös työehtoja ja palkkaa koskevia kriteereitä. Tarkoituksena on kattaa enintään kolmen vuoden pituiset siirrot ja saada näille yksinkertaistettu menettely, lupa kattaisi niin työn, oleskelun kuin perheenkin. Erityisosaajadirektiivi puolestaan on tarkoitettu pysyväksi työnteko- ja oleskeluluvaksi.
Kausityöntekijöitä koskevan direktiiviehdotuksen taustalla ovat työmarkkinoiden tarpeet kausittain, laittoman siirtolaisuuden vastustaminen ja laillisten muuttoväylien luominen vähemmän koulutetuille. Esityksessä sallittaisiin enimmillään 6 kk maassa olo, työtarjouksen on oltava olemassa ja lisäksi otetaan huomioon vastaan ottavan maan työtilanne. Työsuhteen ehtojen on oltava samat kuin kansallisilla työntekijöillä sanktioiden uhalla ja kyseessä olisi myös ”single permit”. Monivuotisen kiertomuuttoon (circular migration) kannustavan luvan myöntäminen on myös esityksen mukaan mahdollista. Komission mukaan yksi tavoitteista on myös parantaa kausityöntekijöiden tämän hetkisiä olosuhteita tietyissä maissa.
Työnantajien edustajat totesivat, että he eivät halua tiukempia direktiivejä kuin jäsenmaissa tällä hetkellä on. Espanjan ja Portugalin työntekijöiden edustajat nimenomaan toivoivat nykyistä tiukempia lakeja maissa esiintyvien laajojen ongelmien takia. EAY:n edustaja totesi, että erityisesti yritysten sisäisiä siirtoja koskevan direktiiviesityksen suhdetta muihin direktiiveihin ja esimerkiksi GATS:in neljänteen toimitusmuotoon on selvennettävä ja kysyi mitkä työehdot olisivat tällöin voimassa. Olisiko kyseessä palvelutarjoaja vai lähetetty työntekijä? Tämän hetkisten tietojen pohjalta ei voi vielä päätellä mm. millaisin palkka- ja työehdoin yritysten sisäiset siirrot ja kausityönteko toteutettaisiin.
Komission edustaja totesi heidän lukeneen tarkkaan työmarkkinaosapuolilta kesällä saamansa kirjalliset huomiot. Komissio aikoo vastata niihin mahdollisimman pian.
Komitean kannan seuranta koskien työntekijöiden vapaata liikkuvuutta
Komitea päätti edellisessä kokouksessaan antaa oma-aloitteisen mielipiteen työntekijöiden vapaan liikkuvuuden tärkeydestä erityisesti talouskriisin yhteydessä määrittäen samalla komitean työn tulevia prioriteetteja. Mielipide esiteltiin viime toukokuussa Prahassa pidetyssä EU:n työllisyyskokouksessa ja on esillä myös komission työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosaston sivuilla:
http://ec.europa.eu/social/main.jsp?langId=fi&catId=89&newsId=543&furtherNews=yes
Mielipiteessä muistutetaan, että työntekijöillä ja heidän perheillään on oikeus liikkua vapaasti EU:n sisällä taaten yhdenmukainen kohtelu ja oikeudet. Komitea tulee mielipiteen mukaan keskittämään työnsä kolmeen asiaan.
Ensinnäkin halutaan koordinoidumpaa kansallista tiedottamista työntekijöiden vapaasta liikkuvuudesta ja siihen liittyvistä oikeuksista yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa. Komission mukaan liikkuvien kansalaisten oikeuksien esille tuonti on nousussa muutenkin. Esimerkiksi komission puheenjohtaja Jose Manuel Barroso korosti puheessaan Euroopan parlamentille syyskuussa erityisesti liikkuvien kansalaisten oikeuksien parempaa esille tuontia. Tulossa on myös rahoitusinstrumentti aloitteille, joiden avulla tiedotetaan kansalaisille heidän oikeuksistaan.
TEM:n edustajan aloitteesta eurooppalainen ammatillisen liikkuvuuden portaali EURES tullaan ottamaan mukaan näihin toimenpiteisiin. Komissio on itse ollut mukana perustamassa verkostoa, joten sen unohtaminen kuvannee hyvin toisinaan esiintyviä tietokatkoja komission eri osastojen välillä. EAY:n edustaja puolestaan ehdotti, että mielipidettä hyödynnettäisiin käyttämällä sitä komission tulevien siirtolaistyöntekijöiden oikeuksia ja työtekijöiden liikkuvuuden uusia muotoja koskevien tiedonantojen valmisteluihin. BusinessEuropen edustaja taas oli sitä mieltä, että komitealla on jo nyt riittävästi työtä eikä kannattanut jatkotyöstämistä.
Toiseksi mielipiteessä otetaan kantaa siirtymätoimenpiteiden soveltamiseen ja niiden vaikutukseen liikkuvuuteen. Romanian ja Bulgarian kansalaisilla on tällä hetkellä vapaa pääsy 15 jäsenmaahan. Vuonna 2004 liittyneillä mailla on puolestaan rajoitteita vielä Saksassa, Itävallassa ja Iso-Britanniassa. Nämä kolme maata ovat myös pyytäneet rajoitteille jatkoa vedoten "työmarkkinoiden vakaviin häiriöihin" talouskriisin vuoksi. Jatkopyyntö on hyväksytty, mutta viimeistään 30.4.2011 rajoitteet on poistettava. EAY:n edustaja huomautti, että sopivat olosuhteet liikkuvuudelle ovat tärkeät. Jäsenmaiden välillä on valtavia eroja työlainsäädännössä. Mitkä ovat maiden oikeudet toimeenpanna työlainsäädäntöä?
Kolmanneksi mielipiteessä toivotaan uusien haasteiden analysointia liikkuvuuteen liittyen. Komissio kertoikin valmistelevansa tutkimusta paluumuuttajien määrästä ja tilanteesta talouskriisin yhteydessä. EAY:n edustaja lisäsi, että on tärkeää muistaa, että työlainsäädännön lisäksi erityisesti sosiaaliturvalla ja veroilla on merkittävä vaikutus liikkuvuuteen.
Julkaistu 17.11.2009
