Raportti Luxemburgin työturvallisuuden ja -terveyden neuvoa-antavan komitean kokouksesta 28.-29.5.2008

Läsnä työntekijäryhmässä:
ALHAIQUE Diego (IT/CGIL), ANTAPSONS Ziedonis (LV/LBAS), BERGSTROM Sven (SE/LO-S), BOHM Lucka (SI/ZSSS), CRONIN Sylvester (IE/SIPTU), KONSTANTINIDIS Ioannis (EL/GSEE), LISCHKA Julia (AT/Bundesarbeitskammer für Arbeiter), FORGET Claude (LU/OGB-L), FREDERIKSEN Jan Kahr (DK/FTF), JACOBSEN Lone (DK/LO-DK), KOKALOV Ivan (BG/Confederation of Independent Trade Unions), MOZURA Gediminas (Lithuanian Labour Federation), ONA Dionis (SP/UGT), PAWLACZYK Iwona (PL/NSZZ Solidarnosc), PERIMAKI-DIETRICH Raili (FIN/SAK), PHILIPS François (BE/FGTB-ABVV), SAMMUT Saviour (MT/GWU), SCHRÖDER Marina (DE/DGB), SEITZ Gilles (FR/CGT), SOON Argo (EE/EAKL), TAZIK Alexander (SK /KOZ SR), ZAVADIL Jaroslav (CZ/CMKOS), GREGOIRE Denis, SAPIR Marc, VOGEL Laurent (ETUI-REHS).

ETUI-REHS:in ajankohtaisia asioita:

ETUI-REHS järjestää syyskuussa perinteisen vuosittaisen ”kesäseminaarin” Vilnassa Latviassa. Kutsuttuina ovat EAY:n jäsenjärjestöjen työsuojeluasiantuntijat ja tilaisuuteen voi osallistua 3 henkilöä/jäsenmaa. Pääasiana on EU:n työsuojeluteema 2008 - 2009 riskien arviointi työpaikoilla. Kokouksessa esitellään meneillään olevia ja suunniteltuja toimenpiteitä. Suomen palkansaajakeskusjärjestöt aikovat kaikki osallistua. Tilaisuus on samalla ETUI:n johtajan pitkään työsuojelusta vastanneen Marc Sapirin läksiäiset.
 
Kesäkuun 10. päivä järjestetään työstressisopimuksesta komission johdolla työmarkkinaosapuolten tapaaminen Brysselissä kansallisten toimenpiteiden arvioimiseksi. Asiaa käsitellään seuraavalla viikolla myös EAY:n johtoryhmässä. Työstressi on myös ETUI-REHS:in riskienarviokonferenssin asiana tammikuussa 2009. Stressisopimuksen arviointiin osallistuu Raili Perimäki SAK.
 
Standardisointia käsittelevä kokous järjestetään syyskuussa 2008 Valenciassa Espanjassa. Kaikista jäsenmaista toivotaan edustajaa. Tilaisuuden tavoite on, että kaikissa jäsenmaissa tiedostettaisiin työntekijäpuolen edustamisen tärkeys standardien kehittämisessä. EAY:n tutkimus työntekijäpuolen vaikuttamisen ja osallistumisen mahdollisuuksista standardien käsittelyyn julkaistaan piakkoin. Konedirektiivin mukaisesti kansallisesti hallitusten tulisi varmistaa ja helpottaa työntekijöiden osallistumista. Suomessa asia ei ole tullut esille hallituksen taholta eikä siitä kysyttäessä ole saatu valitettavasti vastausta. Lisäksi ay-liikkeessä myös Suomessa on puutteita asiantuntijoista ja myös vaadittavasta kielitaidosta. Eräät SAK:n liitot ovat olleet mukana standardien kehittämisessä. Ongelmana Suomessa kuten myös joissakin muissa maissa on, että osallistuminen maksaa, ja lisäksi standardit sinänsä ovat maksullisia eikä niitä ole aina käännetty suomeksi (lisätietoa www.SFS.fi). Tämä on vastoin konedirektiiviä. Aikataulun johdosta tilaisuuteen osallistuu todennäköisesti SAK:n edustaja.
 
Tammikuussa 2009 järjestetään Brysselissä ETUI-REHS:n konferenssi riskien arvioinnista aiheina mm. työsuojeluvaltuutettujen osallistuminen riskien arviointiin. ETUI-REHS maksaa 3 edustajaa/jäsenmaa. Tavoitteena on, että Suomesta mukana olisivat kaikki palkansaajakeskusjärjestöt.
 
Työtekijäryhmän keskusteluissa nousi lisäksi esille jäsenmaiden hallitusten tavoite vähentää PK-yritysten hallinnollisia kustannuksia. Suomessa asiaa käsitellään kolmikantaisessa ns. PARSA - työryhmässä. Huolestuttavaa on, että joissakin jäsenmaissa myös lakisääteistä riskien arviointia haluttaisiin kustannussyistä vähentää. Keskusteluissa otin esille kaksi asiaa. Ensinnäkin pienissä yrityksissä ei ole työsuojeluvaltuutettuja ja juuri näissä yrityksissä on suurimmat puutteet riskien arvioinnissa ja meidän tulisi kohdistaa toimenpiteitä erityisesti tälle alueelle. Täten ETUI-REHS:in kampanja työsuojeluvaltuutettujen puolesta riskien arvioinnissa jättää suurimman osan meidän työpaikoista, joissa työskentelee 45 % työntekijöistä, ulkopuolelle. Lisäksi nostin esille kysymyksen, miten voidaan vähentää yritysten hallinnollisia kustannuksia, jos niitä ei edes synny. Riskien arviointia ei pienissä yrityksissä useinkaan ole tehty eikä myös työterveyshuoltosopimusta ja jos on, niin toiminnan laatu on huolestuttava (lähde SAK työolobarometri 2008). Myös Irlannin ja Itävallan edustajat nostivat esille, että on tärkeää kiinnittää huomiota riskinarvioinnin laatuun. Tanskassa julkaistun tuoreen tutkimuksen mukaan keskimääräinen yritys käyttää 1˝ päivää riskien arvioimiseen.
 
Työntekijäryhmä ehdottaa, että komissio toimeenpanee tutkimuksen, jossa selvitetään työsuojelulainsäädännön todellinen noudattaminen ja toimivuus.
 
ETUI-REHS:n toimintaa evaluoidaan komission sääntöjen mukaan tämän vuoden aikana. Arvioinnin tekee brittiläinen yritys Matrix. Luxemburgin komitean työntekijäryhmän jäsenet ovat pääkohderyhmä. Heihin otetaan yhteyttä lähiaikoina ja viimeistään vuoden lopussa.
 
Euroopan kemikaalivirasto ECHA Helsingissä

Helsingissä sijaitsevan EU:n kemikaaliviraston ECHA toiminnan osalta on tarpeen vahvistaa työntekijäpuolen vaikuttamista viraston päivittäiseen työhön ja toimintaan. Erityisesti on tärkeää vaikuttaa siihen, mitä kemikaaleja testataan milloin ja missä järjestyksessä, eli vaikuttaa priorisointiin. On tärkeää tietää kansallisella tasolla, kuka päättää ja miten siihen voi vaikuttaa. Suomessa asiaa hoidetaan kolmikantaisessa neuvottelukunnassa ja sen alajaostoissa. Lisäksi selvityksen alla on kansallisen kemikaaliviraston perustaminen.
 
Muutama kuukausi sitten ETUI-REHS:n kemikaaliasiantuntija Tony Musu nimitettiin jäseneksi kemikaaliviraston johtoryhmään. Helpottaakseen hänen osallistumistaan kemikaaliviraston toimintoihin ja hänen mahdollisuuksiinsa valvoa päätöksentekoa virastossa, ETUI-REHS ja suomalaiset jäsenjärjestöt tutkivat mahdollisuutta Tonyn muutolle Helsinkiin pariksi vuodeksi (tästä aikomuksesta en paikallaolijana tiennyt aikaisemmin mitään – mutta näinhän se toimii!). Valvonnan laatu ja EAY:n vaikutusvalta kemikaalivirastoon riippuu paljolti yhteistyöstä kansallisten järjestöjen kanssa. Tähän on kaksi syytä.

1. Kemikaaliviraston kapasiteetti on rajallinen ja sen kanssa työskentelevillä kansallisilla elimillä on merkittävä rooli arvioinnissa ja luvissa.

2. EAY ei suuremmalti odota, että komissio voisi olla poliittisten päätösten (luvat, rajoitukset, arviointikohteiden valinta) moottori. Jäsenvaltioilla on merkittävä rooli prioriteettien määrittelyssä ja esitettäessä aineita, joiden osalta noudatetaan lupamenettelyä.

On selvää, että REACH:in todellinen sisältö on määriteltävä ja tulevat vuodet ovat siinä ratkaisevia. Lukuisat epäselvät tai kaksiselitteiset määritelmät REACH:in teksteissä saavat tulkintansa ensimmäisissä tapauksissa.

ETUI-REHS:n uusi johtaja Laurent Vogel sanoi, että EAY kääntyy SAK:n puoleen lähiaikoina.  Tony Musu on kansainvälisesti arvostettu asiantuntija kemikaaliasioissa ja myös esim. nanoteknologiassa. Hänen saamisensa Suomeen olisi todella suuri asia edunvalvonnan kannalta ja siitä olisi varmastikin hyötyä myös meidän omassa kansallisessa edunvalvonnassamme.

 
Työntekijäryhmän ja komitean kokouksen muita ajankohtaisia asioita

Komitean pääkokouksen avasi pääjohtaja Armando de Silva, joka oli ensimmäistä kertaa tässä tilanteessa. Melko yleisluontoisessa sosiaalipoliittisessa puheessaan Silva korosti haastetta muutoksen hallintaan kuten ilmastonmuutos ja ikääntyminen, nuoret, pätkätyöntekijät jne. Uudet haasteet tulee ottaa vastaan ja varmistaa solidaarisuus ja perusoikeudet. Valmisteilla on myös uusi sosiaaliagenda. Hyväksytty uusi työsuojelustrategian toteuttaminen vaatii dialogia ja luottamusta, mikä on tämän komitean tehtävä.
 
Miksi Silva oli paikalla, selvisi myöhemmin. Komitean jäsenille ilmoitettiin, että 10 vuotta työsuojelusta vastannut Biosca siirtyy komissiossa ”sisäisistä poliittisista päätöksistä” johtuen uusiin tehtävin, mikä oli yllättävää ja valitettavaa. Itse olen henkilökohtaisesti saanut Bioscalta aina lisätietoja ja tukea myös normaalin komiteatoiminnan lisäksi työntekijäpuolta tai Suomea koskevissa asioissa. Samanaikaisesti yksi osaston työntekijöistä lähtee pois eli henkilöstömäärä vähenee samanaikaisesti, mikä on huolestuttavaa EU:n työsuojelun kannalta. Kuka on Bioscan jatkaja, ei ollut edes hänen itsensä tiedossa. ”Käytävätarinat” kertoivat, että seuraaja on kyproslainen mies yksityiseltä puolelta.
 
Komitea otti kantaa Bilbaossa sijaitsevaan työturvallisuus- ja työterveysviraston strategiaan ja työsuunnitelmaan. Johtaja Jukka Takala korosti taloudellista tilannetta. Komission virastot ovat eriarvoisessa asemassa, koska Bilbaon virastolta katoaa yli 700 000 euroa yhdessä vuodessa Galileo-projektin vuoksi ja toisista komission alaisista virastoista joistakin ei yhtään euroa. Tilanne on vakava ja herää kysymys, mistä rahat tulevaisuudessa. Lisäksi ratkaistavana on kontrollielinten puolelta esille nostettu ongelma koskien jäsenmaille jaettavaa tukirahoitusta työsuojeluviikon järjestämiseen. Rahat eivät saisi olla hallitusten omien toimintojen rahoittamiseen ja käyttöön. Neuvotteluja on käyty niin komission kuin parlamentin kanssa. Tämä koskee myös Suomen STM:n työsuojeluosastoa. Lisäksi työnantajaryhmä (pj. Janet Assersson Englanti) pyysi viraston strategian parempaa määrittelyä ja positiivisempaa asennetta kampanjoissa. Työntekijäryhmässä (pj. Lone Jacobson Tanska) ollaan erityisesti huolestuneita taloudellisesta tilanteesta. Hallitusryhmä (pj. Ulrich Riese Saksa) painotti, että yleinen terveyden edistäminen ei ole työpaikkojen vastuulla vaan kansanterveydellinen kysymys eikä siten kuulu viraston toimintasuunnitelmaan.  
 
Komitealla ei ole samaa päättävää roolia Dublinin säätiöön kuin Bilbaon virastoon. Säätiön toiminta on kuitenkin aina komitean esityslistalla. Säätiö tekee tutkimuksia tulevaisuudessa mm. hoiva- ja rakennusalalla ja ”sosiaalisesti siedettävästä työajasta” sekä toimii tiiviissä yhteistyössä Bilbaon viraston kanssa yhteisissä aiheissa kuten siirtotyöläiset.
 
Eräitä muita esille tulleita asioita:

Karsinogeenidirektiivi (syöpää aiheuttavien aineiden direktiivi 2004/37/EY) ja lisääntymisterveydelle vaaralliset aineet (reprotoksisuus)

Komissaari Spidla vastustaa karsinogeenidirektiivin (syöpää aiheuttavien aineiden) laajentamista koskemaan lisääntymisterveyttä (reprotoksisuutta). Poliittinen painostus teollisuuden ja Saksan hallituksen puolelta on kovaa. Muutama viikko sitten EAY:n Walter Cerfera lähetti komissiolle kirjeen ja toivomuksen tavata Spidla. EAY ei kuitenkaan ole saanut vastausta. Komission taholta on kuultu vaikuttavuustutkimuksesta, joka valmistuisi piakkoin, mutta ei sisällä lisääntymisnäkökulmaa. Asiaan tullaan palaamaan arvioiden mukaan valitettavasti vasta 2010.  
 
Pääosasto DG EMPL on analysoinut ja arvioinut työmarkkinaosapuolten lausunnot toisessa konsultaatiossa koskien karsinogeeneja. Komissio antaa vielä tämän vuoden aikana toimeksiannon selvitykseen erilaisten poliittisten optioiden, joita voitaisiin toteuttaa yhteisön alueella, sosio-ekonomisista seurauksista ja niiden toteuttamisesta. On toivoa, että selvitys viedään läpi vuoden 2009 aikana. Työntekijäpuoli painottaa, että reprotoksisuus tulisi olla mukana arvioinnissa. Komitean johtoryhmää tulisi konsultoida selvitystahon valinnassa.

Raskaana olevien, synnyttäneiden ja imettävien direktiivi (92/85/EY)

Komissio esittää olemassa olevan direktiivin uusimista. Tämä ei kuitenkaan sisältäisi työsuojelua, vaan vain äitiysloman pituutta tultaisiin muuttamaan. Tätä ei voida pitää riittävänä. Neuvoa-antavaa komiteaa tulisi konsultoida tässä asiassa. Ongelmana on komission sisäinen koordinointi. Raskaana olevien direktiiviä käsitellään ”perintönä” tasa-arvo-osastolla, mikä ei puolestaan halua olla yhteistyössä työsuojeluosaston kanssa. Suomen näkökulmasta olisi korkea aika uusia tämä direktiivi. Esimerkiksi melu ei sisälly ko. direktiiviin eikä Suomessa toimeenpantuun säädökseen. Tutkimuksista tiedetään melun vahingoittavan myös sikiötä eikä vain odottavan äidin kuuloa. Tilanne on johtanut Suomessa ongelmiin erityisäitiysrahan saannissa. Asia on nyt STM:n ja KELA:n välillä selvittelyssä ja johtaa toivottavasti pian muutoksiin. Esimerkiksi Itävallassa melu sisältyy ko. säädöksiin.
 
Kemikaalien viitteellisten raja-arvojen kolmas lista äänestyksessä

Huhtikuussa 2008 komissio lähetti edellisessä komitean kokouksessa päätetyn menettelytavan mukaisesti jäsenille kirjallisella menettelyllä äänestettäväksi kemikaaleja koskevasta kolmannesta ns. viiteraja-arvojen listasta, koska komission valmistelevassa kolmikantaisessa työryhmässä ei päästy yksimielisyyteen kolmesta aineesta: formaldehydi, elohopea ja rikkihiili. Työnantajat ja osittain hallitukset vastustivat kaikkien edellä mainittujen kohdalla viitteellisten raja-arvojen asettamista. Työnantajien vastustus perustui yritysten taloudellisiin kustannuksiin. Äänestyksessä työntekijäpuoli oli onneksi ETUI-REHS:n hyvällä avustuksella aktiivinen. Raja-arvot tulevat käyttöön asiantuntijaryhmän ehdotuksen mukaisesti. Suomessa se tarkoittaa muutoksia formaldehydin kohdalla. Tällä hetkellä raja-arvo on Suomessa korkeampi. Suomen palkansaajat tekivät yhteisen lausunnon asiasta ja  SAK ja Kemianliitto ovat olleet lisäksi listasta yhteydessä ministeriöön ja asiaa käsitellään kemikaaliasiain neuvottelukunnassa. Saksan ja Britannian hallitukset tulevat oletettavasti vastustamaan kaikkia muutoksia koskien formaldehydiä.

Sähkömagneettiset kentät - direktiivi

Ministerineuvosto tuki komission ehdotusta siirtää direktiivin voimaantuloa, mikä oli ensimmäinen kerta yhteisön historiassa, ja antoi tehtäväksi selvityksen: ‘An Investigation into Occupational Exposure to Electromagnetic Fields for Personnel Working with and around Medical Magnetic Resonance Imaging Equipment (directive 2008/40)’. Tämä hyvin tekninen selvitys on saatavilla kauttani. Selvityksen mukaan työntekijöiden altistuminen terveyssektorilla voi määrätyissä tilanteissa olla korkeampi kuin direktiivissä asetetut raja-arvot. Selvityksessä tutkittiin altistumista kolmessa suuressa sairaalassa eri maissa.

Komissio julkaisee asiasta oppaan, mitä käsitellään komitean marraskuun kokouksessa. Direktiivi on suunniteltu tarkistettavan vuonna 2012. Tässä yhteydessä työmarkkinaosapuolia tullaan konsultoimaan siten, että ensimmäinen konsultaatio on 2008 lopussa ja toinen 2009. Työtekijäryhmälle ongelma on aikataulutuksessa ja työryhmän kokoonpanossa. Olemassa on vain vähän työntekijäpuolen asiantuntijoita ja heistäkin konsultointivaiheen aikana 2 on jäämässä eläkkeelle.

Käytännössä työnantajan on arvioitava terveydelliset riskit tänäkin päivänä suunnitellusta direktiivistä huolimatta. Direktiivin toimeenpanon siirtäminen ei siirrä työnantajan vastuita ja velvollisuuksia mihinkään. Taustalla on suuria paineita laitevalmistajien taholta ja toisaalta olemassa olevia suuriakin altistumisia, joilla voi olla sekä lyhyt- että pitkävaikutteisia seurauksia työntekijöille.

Komission työturvallisuus ja työterveysstrategian 2007-2012 arviointi

Osana komission työsuojelustrategian arviointia on keskusteltu otettavaksi käyttöön ns. scoreboard (tulostaulu). Asiaa käsiteltiin komitean johtoryhmässä huhtikuussa, jossa hallitusten edustajista koostuneen ryhmän luonnosta esiteltiin. 12 jäsenmaassa on menetelmää käytetty toiminnan arvioimiseen. Samoin asiaa käsiteltiin komitean strategiatyöryhmässä toukokuun alussa. Alun perin menetelmä otettiin käyttöön pohjoismaiden työsuojeluviranomaisten keskuudessa vertailuun työsuojeluntavoitteiden toteutumisesta.
 
Strategian seurantaa käsittelevä työryhmä, jonka jäsen olen itse, ja työantajaryhmä halusivat muistuttaa komissiota siitä, että sen on varmistettava kolmikantainen asioiden käsittely ja päätösten teko neuvoa-antavassa komiteassa. Olen itse kritisoinut menetelmää, koska kaksi julkaistua tulostaulua kuvaa Suomen osalta vain virkamiesten (tai ehkä vain yhden virkamiehen) tulkintoja missä mennään esim. työtapaturmien kehityksessä.  Suomen palkansaajajärjestöt eivät ole olleet mukana pohjoismaisten versioiden kysymysten kehittämisessä eivätkä myöskään vastaamassa. Olemme saaneet valmiin tuotteen pöydälle postitse. Tanskan LO:n edustaja päinvastoin pitää menetelmää hyvänä – mutta Tanskassa pitäydytäänkin kolmikannassa ja menetelmää kehittämässä on komitean hallitusryhmän toimeksiannosta tanskalainen tutkija. Mikä on tämän menetelmän kohtalo, on vielä auki. Työmarkkinaosapuolilla on sama kanta: päätös käyttöönotosta ja muodosta tulee perustua kolmikantaan.  
 
Jäsenvaltioiden direktiivikertomukset ja evaluointi

Direktiivin 2007/30 mukaisesti komissio muuttaa jäsenmailta pyydettävien direktiivien toimeenpanokertomuksia vuodesta 2009 lähtien. Samoin direktiivi edellyttää, että neuvoa-antava komitea on mukana kehittämässä voimaantulevaa menetelmää. Valmistelua varten perustettiin komiteaan työryhmä. Työryhmässä mielipiteet ovat jakautuneet niihin, jotka näkevät menetelmän mahdollisuutena vähentää työpaikkojen hallinnollisia kuluja ja yksinkertaistaa lainsäädäntöä ja niihin, jotka kuten työntekijäryhmä, haluavat kehittää menetelmää, mikä keskittyy direktiivien toimeenpanoon ja niiden vaikutuksiin työolosuhteissa ja työntekijän suojelussa.
 
Saksa on nyt ehdottanut kahden erillisen työryhmän perustamista, josta toinen käsittelisi kysymyspatteriston kehittämistä direktiivin 2007/30 mukaisesti ja toinen kokonaisvaltaista direktiivien evaluointia. Tämä ehdotus perustuu Saksan puheenjohtajakaudella tehtyyn pilottitutkimukseen näyttöpäätedirektiivistä. Marc Sapir EAY:n edustajana komission työryhmässä suositteli Saksan ehdotuksen hyväksymistä ja varmistamista, että molemmissa työryhmissä on hyvä työntekijäedustus.
 
Komitea hyväksyi uuden evaluointia käsittelevän työryhmän perustamisen olemassa olevan toimeenpanokertomuksia käsittelevän työryhmän rinnalle. Uuden työryhmän edellytetään toimivan tiiviissä yhteistyössä lainsäädännön toimeenpanokertomuksia kehittävän työryhmän kanssa.
 
Eräiden työryhmien kuulumisia
 
Opetus ja koulutus työtyösuojelussa ”Education and training in OSH”
 
Olen tämän työryhmän puheenjohtaja. Työryhmän ensimmäinen esitys komissiolle työsuojeluasioiden opetuksen kehittämisestä esim. oppilaitoksissa ja ammatillisessa koulutuksessa on hyväksytty aikaisemmin. Työryhmän tulisi lisäksi selvittää työpaikan toimijoiden työsuojeluvalmiuksien kehittämistarve ja tehdä esitys komission toimenpiteistä sekä ohjeistuksesta periaatelinjausten muodossa. Toimeksianto on  laaja ja työryhmän kokoonpano on passiivinen. Ennen maaliskuun työryhmän varsinaista kokousta pidettiin pyynnöstäni ”kriisikokous”, jossa olivat läsnä puheenjohtaja, raportoija ja komission edustajat. Pääsimme neuvottelujen jälkeen yhteisymmärrykseen muuttaa työryhmän mandaattia niin, että työryhmä tukee komissiota koulutuslinjausten selvittämisessä ja toimii selvitystahon ohjausryhmänä. Lisäksi työryhmän vastuulle tulee seuraavaan EU/US konferenssiin vuonna 2009 valmistella konferenssiteemaa ”koulutus työsuojelussa”. Ongelmana ryhmässä on ollut työantajapuolta edustavan raportoijan ”tiukkapipoisuus – mistään ei tulisi sopia”. Hän ei ole laatinut kokousraportteja joko ollenkaan tai vaan työnantajapuolen intressien mukaisesti.
 
Komitea hyväksyi uuden mandaatin. Puheenjohtajana ehdotin, että syksyllä komitean kokouksessa tarkastellaan kriittisesti, onko työryhmällä tällä kokoonpanolla edellytyksiä täyttää toimeksianto esiintyneiden ”esteiden” vuoksi vai riittäisikö vain raportoijan vaihto. Työryhmän seuraava kokous on 18.6.2008. Koulutusaihetta pidetään yleisesti erittäin tärkeänä.
 
”Kansallisten strategioiden seurantaryhmä”

Työryhmän, jonka jäsen olen, toimeksiannon mukaisesti järjestetään 9.10.2008 Luxemburgissa seminaari, jonka tavoitteena on löytää yhteinen sävel kansallisten strategioiden vertailulle ja menetelmille. Tavoitteena on saada selville eroja jäsenmaiden välillä ja oppia niistä. Työryhmän seuraava kokous on 17.6.2008 ja silloin päätetään seminaarin lopullinen muoto ja sisältö. Intressiryhmien toivelistalla on aiheita kuten ”strategia-käsite”, ”riskien arviointi”, ”tilastointi” ja ”työsuojelukulttuuri”. Seminaariin kutsutaan komitean varsinaiset ja varajäsenet sekä asiantuntijoita.
 
Kansallisella tasolla Suomen työsuojeluosasto ei ole vielä päättänyt, mitä toimenpiteitä tarvitaan EU:n strategian suhteen. Suomen hallitus on lähettänyt vuonna 1998 laaditun STM:n sisäistä työsuojeluvalvontatoimintaa ohjaavan strategian englanninkielisen version työryhmän käyttöön. Alkuperäisestä Suomen englanninkielisestä versiosta puuttui lisäksi laatimisvuosi. Tämän Suomen ministeriö korjasi pyynnöstäni. Herää lisäkysymys, miten sitoutunut Suomen valtio on täyttämään komission tavoitteet ja jäsenvaltiolle annetut velvollisuudet. Tavoitteena on vähentää työtapaturmia 25 % vuoteen 2012 mennessä ja ottaa esim. huomioon pätkätyöntekijöiden työolosuhteiden valvonnan ja samalla tehostaa valvontaresursseja ja sanktioita.  

Muuta

REACH:n seurauksia:
 
REACH-asetuksen voimaantulo edellyttää kemikaalilainsäädännön tarkistuksia ja erityisesti maailmanlaajuisen yhtenäisen merkintäkäytännön (GHS) voimaantulon seurauksena varmistaa lainsäädännön soveltamisalue ja olemassa olevien direktiivien vaatimusten pysyvyys sekä samanaikaisten teknisten muutosten huomioiminen. Tämä koskee erityisesti viittä direktiiviä: kemialliset aineet, karsinogeenit ja mutageenit, turvamerkinnät, nuoret ja raskaana olevat, synnyttäneet ja imettävät.
 
EU:n yhteistyö USA:n kanssa:
 
Transatlanttiseen sopimukseen perustuva 6. EU:n ja USA:n välinen työsuojelukonferenssi järjestetään kesä-lokakuun 2009 välisenä aikana vaihtovuoroisesti nyt USA:ssa Charlestonissa (South-Carolina). Komission kolmikantainen valmisteluryhmä on pitänyt amerikkalaisten kanssa ensimmäisen videokonferenssi Edellinen tapaaminen 2007 Portugalissa oli onnistunut.
 
Mahdollinen tuki- ja liikuntaelindirektiivi:
 
Koskien tuki- ja liikuntaelinsairauksien ennalta ehkäisyä komissio antoi joulukuussa 2007 ulkopuoliselle asiantuntijataholle toimeksiannon selvittää erilaisten poliittisten optioiden (regulatory and non-regulatory) sosio-ekonomisia vaikutuksia. Tutkimuksen on määrä valmistua 12 kuukaudessa. Tutkimustuloksiin perustuen komissio tulee arvioimaan, mitä toimenpiteitä EU-tasolla tulisi kehittää. Tavoitteena on direktiivi, jota parlamenttikin kannusti valmistelemaan mietinnössään työturvallisuus- ja työterveysstrategiasta tammikuussa. Direktiivi toisi myös Suomessa lisäarvoa.
 
Tilastoinnin kehittäminen:
 
Komissio kehittää liittyen uuteen työsuojelustrategiaan tilastointia työtapaturmista ja ammattitaudeista. Tapaturmien osalta tavoitteena on saada korrelaatioita tilastollisesti tekijöistä kuten ”toimiala”, ”sukupuoli” ja ”ikä”, ”vahingoittumiskohta” ja ”sairauspoissaolot” liitettynä tekijöihin kuten ”syyt ja tapaturmaolosuhteet”, jotta voitaisiin tehdä johtopäätöksiä tekijöistä, mitkä johtivat tapaturmaan. Tämä vaikuttaa myös Suomessa tilastoinnin kehittämiseen. Lisäksi ammattitautitilastoinnissa on EU-tasolla tarve tehdä tarkempaan seurantaan. Komission strategiat edellyttävät tarkempaa yleistä terveysseurantaa vaikutuksien arvioimiseksi.  2007 hyväksyttiin komission ehdotus (KOM(2007)46 lopullinen) terveystietojen keräämisestä niin julkisessa terveydenhuollossa kuin työelämässä. Miten tämä tavoite tullaan toteuttamaan, on neuvottelujen alla.  Mitä tämä merkitsee yksittäisille jäsenvaltioille, on vielä selvittelyn alla. Tästä asiasta olen ollut yhteistyössä Suomessa TVL:n ja STM:n kanssa.  
 
Komitean seuraava kokous on marraskuussa (26.–27.11.2008) ja sitä ennen erilliset intressiryhmän kokoukset (työntekijäryhmä 8.10.08).
Lisätietoja: Raili Perimäki SAK raili.perimaki@sak.fi  puh: 040 522 6285