02.07.2008

Komissio antoi ehdotuksen yritysneuvostodirektiivin uudistamiseksi

Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston tiedote 3.7.2008

Uudistetun sosiaalipoliittisen ohjelmansa yhteydessä EU:n komissio antoi myös ehdotuksensa yritysneuvostodirektiivin uudistamiseksi. Sisällöltään ehdotus on varovainen  askel eteenpäin. Mukana on hyviä asioita kuten työntekijäedustajien koulutus ja neuvoston toimintamahdollisuuksien kehittäminen yritysrakenteiden muutostilanteissa, Direktiivin toimivuutta parantaa tiedottamisen ja kuulemisen käsitteiden määrittely yhdenmukaisiksi tuoreempien yhteistoimintadirektiivien kanssa. Lisäksi ehdotuksessa täsmennetään ja korostetaan tiedottamisen ja kuulemisen oikea-aikaisuutta. 

Ay-liikkeen asema tunnustetaan ehdotuksessa vain osittain. Direktiivin soveltamisalaan yrityskoon osalta ei puututtu. Myöskään vanhoihin direktiivin tasoa alhaisempiin yritysneuvostosopimuksiin ja niissä oleviin ongelmiin ei komission ehdotuksessa riittävällä tavalla puututtu.

Se, että komissio ylipäätänsä antoi ehdotuksensa on erittäin hyvä asia ja yritysneuvostodirektiivin muuttamiselle välttämätön edellytys, sillä ilman ei direktiiviä voida parantaa. Komission ehdotus tuli lähes viime hetkellä siihen nähden, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ehtisivät asian syyskauden aikana käsitellä. Parlamentti pääsee nyt valitsemaan valiokuntansa raportöörin ennen lomatauolle lähtöä, ja direktiiviä koskevan mietinnön ensimmäinen lukeminen tapahtunee syys-lokakuussa.

Syksyn 2008 puheenjohtajamaan Ranskan prioriteeteissa yritysneuvostodirektiivin uudistaminen on korkealla. Ranska pyrkii saamaan neuvoston yhteisen kannan lokakuun tai viimeistään joulukuun neuvoston kokouksessa. Parlamentin viimeiset istunnot ovat maaliskuussa 2009.

Työnantajien eurooppajärjestö vastustanut muutoksia

Ranska aikoo konsultoida Euroopan ammatillista yhteisjärjestöä EAY:tä ja työnantajien BusinessEuropea koko prosessin ajan. Työnantajajärjestö vastusti aikanaan direktiivin säätämistä ja vastustaa nyt direktiivin muutoksia. Tämän vuoksi ei näytä kovin todennäköiseltä, että BusinessEurope kovin rakentavalla tavalla on mukana säätämisen loppuprosessissa. 

Euroopan ay-liikkeelle uudistuksen tässä vaiheessa verrattain vaatimaton sisältö, loppusuoran tiukka aikataulu ja edelleen valloillaan olevat näkemyserot uudistuksen sisällöstä ovat haaste, joka edellyttää vaikuttamista sekä parlamentin suuntaan että kansallisesti. Näin voitaisiin varmistaa kohtuullinen ja toimiva lopputulos. Vaikuttaminen kansallisten hallitusten näkemyksiin on tärkeä, jotta esityksen hyväksymiselle ei tulisi esteitä neuvostossa. Direktiivi hyväksytään määräenemmistöllä.

Euroopan ay-liike käynnistää myös yhteistyön parlamentin kanssa, jotta eräitä tarvittavia lisämuutoksia nykydirektiiviin saataisiin aikaiseksi. Tämän ohella pyritään luonnollisesti edelleen myös neuvottelemaan BusinessEuropen kanssa.

Komission ehdotuksen pääsisältö

Komission ehdotuksen pääsisältö on seuraava:

ˇ          Tiedottamisen ja kuulemisen yleisperiaatteita täsmennettiin. Järjestelyt on toteutettava siten, että taataan menettelyjen tehokkuus ja toisaalta yritysten ja yritysryhmien päätöksenteon tehokkuus.

ˇ          Tiedottamisen käsite ja sisältö määritellään ensi kertaa, kuulemisen käsitettä  täsmennettiin.

ˇ          Tiedottamisella tarkoitetaan sitä, etä työnantaja toimittaa työntekijöiden edustajille tiedot, jotta näillä on mahdollisuus perehtyä käsiteltävään asiaan ja tarkastella sitä. Tiedottamisen on tapahduttava sellaisena ajankohtana, sellaisella tavalla ja sisällöltään sellaisina, että työntekijöiden edustajat voivat perusteellisesti arvioida tietojen mahdollista vaikutusta ja tarvittaessa valmistella kuulemista.

ˇ          Kuulemisella tarkoitetaan vuoropuhelua ja näkemysten vaihtoa työntekijöiden edustajien ja keskushallinnon tai muun asianmukaisen yritysjohdon tason välillä sellaisena ajankohtana, sellaisella tavalla ja sisällöltään sellaisena, että työntekijöiden edustajat voivat annettujen tietojen perusteella ilmaista toimivaltaisen yhteisönlaajuisen yrityksen tai yritysryhmän elimen suunnittelemia toimenpiteitä koskevan kantansa. Määrittely on sisällöltään työntekijöiden kannalta hieman heikompi kuin eurooppayhtiöiden henkilöstöedustusta koskevassa direktiivissä.

ˇ          Yritysneuvoston kanssa käsiteltävät asiat rajattiin ylikansallisiin (koskevat koko yhteisönlaajuista yritystä tai yritysryhmää taikka vähintään kahta eri jäsenvaltioissa sijaitsevaa ryhmän yritystä) asioihin. Aiemmin toimivaltuus oli määritelty toissijaisissa määräyksissä (1 artikla).

ˇ          Yhteisönlaajuisen ja kansallisen tason yhteistoiminnan välinen yhteys on määriteltävä ensisijaisesti sopimuksessa. Ellei sopimuksessa ole tätä koskevia järjestelyjä, menettelyt on ennakoiduissa muutostilanteissa käynnistettävä samanaikaisesti kansallisella ja Euroopan tasolla (6 artikla).

ˇ          Yritysneuvoston perustamista koskevassa sopimuksessa vahvistettaisiin yritysneuvoston kokoonpano. Kokoonpanossa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon työntekijöiden tehtävät, työntekijäasema ja sukupuoli.  Tällä tarkoitetaan mm., että työntekijöiden edustajien tulisi mahdollisuuksien mukaan edustaa useita henkilöstöryhmiä

ˇ          Työntekijöiden edustajien roolia täsmennettiin. Erityisen neuvotteluryhmän ja yritysneuvoston jäsenet voivat saada koulutusvapaata ilman ansionmenetystä, siinä määrin kuin se on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi (10 artikla).

ˇ         Ay-järjestöjen rooli tunnustettiin osittain. Erityinen neuvotteluryhmä voi pyytää Eurooppatason työntekijöiden järjestön edustajaa toimimaan asiantuntijana ja osallistumaan neuvonantajana ryhmän kokouksiin (5 artikla, johdanto 27 kohta). Komissio ei lausu eikä ehdota mitään ay-edustajien roolista yritysneuvoston toiminnassa.

ˇ          Erityisen neuvotteluryhmän valintaa ja kokoonpanoa sekä neuvottelusta tiedottamista koskevia määräyksiä täsmennettiin oikeuskäytännön mukaisesti ((Kühne-Nagel, Bofrost, ADS Anker). Lisäksi keskushallinnon ja paikallisjohdon ohella myös alakohtaisille työnantajien ja työntekijöiden Eurooppatason järjestöille on ilmoitettava neuvotteluryhmän kokoonpanosta ja neuvottelujen aloittamisesta (5 artikla, johdanto 27 kohta).

ˇ          Direktiivin toissijaisia määräyksiä, joita sovelletaan silloin kun sopimusta ei ole, täsmennettiin.

ˇ          Direktiivi ei aseta yleistä velvollisuutta muuttaa voimassa olevia sopimuksia. Yritysrakenteiden muutostilanteissa keskushallinnon on kuitenkin käynnistettävä neuvottelut sopimusten sopeuttamiseksi olemassa olevaan tilanteeseen. Kunnes muutoksista on sovittu, aiempi sopimus yritysneuvostosta on voimassa (6 ja 13 artikla).

ˇ          Kuuleminen on suoritettava sellaisella tavalla, että työntekijöiden edustajat voivat tavata keskushallintoa ja saada perusteltu vastaus kaikkiin kantoihinsa (toissijaiset määräykset, kohta 1a).

ˇ         Yritysneuvoston työvaliokunta voi olla viisijäseninen (toissijaiset määräykset, kohta 1d)

Neuvotteluja BusinessEuropen kansa yritettiin

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY pyrki keväällä käynnistämään realistisella pohjalla neuvottelut Euroopan työnantajajärjestöjen kanssa. BusinessEurope oli tuolloin pyörtänyt aiemman täysin kielteisen kantansa uudistukseen ja oli ilmoittanut olevansa nyt halukas neuvotteluihin.

EAY piti tärkeänä, että osapuolten neuvottelut käytäisiin tiukassa aikataulussa (6-8 viikkoa). Lisäksi EAY piti lähtökohtana, että työnantajaosapuolet (BusinessEurope, CEEP ja UEAPME) hyväksyisivät komission konsultaatiotiedonannossaan kaavailemat uudistuksen päälinjat.

Käytyjen tunnustelujen jälkeen EAY kuitenkin joutui ilmoittamaan komissaari Vladimir Spidlalle, että BusinessEuropen kanssa ei päästy yhteisiin näkemyksiin uudistamista koskevien neuvottelujen aikataulusta eikä uudistamisen tavoitteista. Tämän vuoksi neuvotteluihin ei ollut mahdollisuuksia.

EAY:n tavoitteet

EAY:n tavoitteena on ollut, että yritysneuvostodirektiivin eli EWC-direktiivin uudistustyö saadaan päätöksen nykyisen komission ja parlamentin toimikauden aikana. Mikäli uudistusta ei saataisi vietyä läpi istuvan komission ja parlamentin kaudella, olisi vaarana, että se lykkääntyisi hamaan tulevaisuuteen.

EAY:lle tärkeitä uudistuksen kohteita ovat mm. seuraavat:

ˇ         Tiedottamisen ja kuulemisen käsitteen yhdenmukaistaminen muiden työntekijöiden osallistumisdirektiivien kanssa (erityisesti 2001/86/EY) – toteutumassa.

ˇ          Eurooppasihteeristöjen aseman tunnustaminen erityisessä neuvotteluryhmässä ja yritysneuvostoissa – osittain etenemässä.

ˇ          Mahdollisuus neuvotella muutoksia vanhojen yritysneuvostojen perustamissopimuksiin (artiklojen 6 ja 13 mukaiset sopimukset), jotta direktiivin uudistukset voidaan ottaa huomioon – osittain toteutumassa.

ˇ          Yritysneuvostojen työskentelymahdollisuuksien parantaminen (mm. vaatimus vähintään kahdesta vuosittaisesta kokouksesta, koulutusoikeuksista, pääsy yrityksen tiloihin, käännös- ja tulkkauspalvelut, taloudelliset ja aineelliset resurssit ja ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttömahdollisuuksien parantaminen) – osittain toteutumassa.

ˇ          Soveltamisalaa rajaavan yrityskoon pienentäminen (1000 =>500 ja 150 => 100) – komissio ei esitä.

ˇ          Seuraamukset tiedottamisen ja kuulemisen laiminlyönnistä – komissio ei esitä.

ˇ          Käsiteltäviin asioihin myös mm. työntekijöiden ammatillisten valmiuksien kehittäminen,  ammatillinen liikkuvuus, työsuojelu, ympäristöpolitiikka, tietosuoja, syrjimättömyys, tasa-arvon valtavirtaistaminen – komissio ei esitä.

Direktiivin uudistus tarpeen

Direktiivi ei ole käytännössä toiminut toivotulla tavalla, ja soveltamiskäytäntöjen yhtenäistäminen on tarpeen. Selkeämpi direktiivi olisi ehkä auttanut myös Nokiaa toimimaan paremmin Bochumin tehtaan lopettamisasiassa. Yritysneuvostot ovat tärkeä yhteistyön elementti yritysten toiminnassa ja niiden toimivuus on tärkeä asia.

Direktiiviuudistuksessa olisi ollut mahdollista edetä kahta tietä, joko lainsäädäntömenettelyteitse tai EY-sopimuksen artiklan 139 mukaisella työmarkkinaosapuolten välisellä sopimuksella. Nyt siis edetään lainsäädäntömenettelyn kautta, jossa komissio nyt on tehnyt ehdotuksensa uudistuksen sisällöksi. Lopullisen päätöksen tekevät neuvosto ja parlamentti yhteispäätösmenettelyssä.
 
Yritysneuvostodirektiivi hyväksyttiin vuonna 1994. Toiminnassa on nyt 820 yritysneuvostoa, jotka edustavat 14,5 miljoonaa työntekijää. Isossa osassa yrityksistä, jotka ovat direktiivin soveltamisalan piirissä, neuvostoja ei kuitenkaan ole perustettu. Neuvosto on perustettu vain 34 prosentissa soveltamisalaan kuuluvista yrityksistä. Siihen, että neuvostoja ei ole kaikkiin yrityksiin perustettu on osaltaan vaikuttanut direktiivin soveltamisen ongelmat.

Yritysneuvostodirektiivin uudistusta on käsitelty aiemmin muun muassa edustuston tiedotteissa 26.11.2007 ja 25.1.2008, 22.2.2008, 28.2.2008 ja 10.4.2008.


--
Jorma Rusanen
Director
The Finnish Trade Unions Representation to the EU
FinUnions (KEY-Finland)
Boulevard du Roi Albert II, 5
B-1210 Brussels - Belgium
Tel +32 2 203 12 38
Fax +32 2 203 11 37
Mobile +358 40 5485661
jrusanen@fin.etuc.org / www.finunions.org

 

 Etusivu     Takaisin     Tulosta