Haku   

25.08.2008

Yritysneuvostodirektiivin uudistus etenee


Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston tiedote 25.8.2008

Liitteenä ja alla on laatimani päivitetty muistio yritysneuvostodirektiivin uudistuksen tämän hetkisestä tilanteesta ja sisällöstä. Näyttää siltä, että Ranska saisi aikaan yhteisen kannan joulukuun neuvostossa. Tämän taannee se iloinen asia, että EAY ja BUSINESSEUROPE onnistuivat Brysselin lomakauden alussa pääsemään yhteisymmärrykseen siitä, että direktiiviuudistuksen pohjaksi käy heinäkuussa annettu komission ehdotus. Työmarkkinaosapuolet sopivat myös kaikkiaan yhdeksästä yhteisestä pienehköstä muutosehdotuksesta. 

EAY pyrkii kuitenkin edelleen ehdotuksillaan parantamaan direktiivin toimivuutta ja aidon Euroopan tason yritysyhteistyön edistämistä. Parlamentti ehti ennen lomaa valita raportöörikseen EPP/PES -ryhmän ja Iso-Britannian:n Philip Bushill-Matthewssin

Alla on myös työmarkkinaosapuolten kirje puheenjohtajamaa Ranskan työministeri Xavier Bertrandille sekä EAY:n muistio neuvotteluista ja direktiiviuudistuksen tilanteesta.

Yritysneuvostodirektiivin uudistusta on käsitelty aiemmin muun muassa edustuston tiedotteissa 26.11.2007 ja 25.1.2008, 22.2.2008, 28.2.2008, 10.4.2008, 2.7.2008 ja 13.8.2008.

--
Jorma Rusanen
Director
The Finnish Trade Unions Representation to the EU
FinUnions (KEY-Finland)
Boulevard du Roi Albert II, 5
B-1210 Brussels - Belgium
Tel  +32 2 201 06 81; +32 2 203 12 38 (direct)
Fax +32 2 203 11 37
Mobile +358 40 5485661;  +32 479 95 21 49
jrusanen@fin.etuc.org / www.finunions.org





Jorma Rusanen            25.8.2008
Palkansaajajärjestöjen EU-edustusto


Yritysneuvostodirektiivin uudistaminen etenee

EU:n puheenjohtajamaan Ranskan pyynnöstä Euroopan työmarkkinaosapuolet neuvottelivat elokuun alussa yhteisiä täsmennysehdotuksia EU:n komission heinäkuun alussa antamaan ehdotukseen yritysneuvostodirektiivin uudistamiseksi (KOM 2008 419). Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY ja työnantajien BUSINESSEUROPE sopivat  yhdeksästä pienehköstä muutosehdotuksesta, jotka esitetään puheenjohtajamaalle Ranskalle, Euroopan parlamentille ja EU:n neuvostolle.
 
Ranska on toiminut aktiivisesti direktiivin säätämisessä. Tavoitteena on, että neuvosto voisi saavuttaa yhteisen poliittisen kannan direktiivin sisällöstä kokouksessaan 15.-16.12.2008.
 
Euroopan parlamentti pyrkii saamaan ensimmäisen käsittelynsä mietinnön aikaan puolivälissä syksyä. Mietinnön esittelijäksi on valittu EPP/PPE:n (Euroopan kansanpuolueen ja Euroopan demokraattien ryhmä) Philip Bushill-Matthews Iso-Britanniasta.
 
EAY:n ja BUSINESSEUROPE:n yhteiset ehdotukset

Yhteisessä kirjeessään Ranskan työministeri  Xavier Bertrandille EAY ja BUSINESSEUROPE ilmoittivat 6.8.2008 hyväksyvänsä komission ehdotuksen direktiivin uudistuksen pohjaksi. Osapuolet esittivät kaikkiaan yhdeksän täsmennysehdotusta, joista yhden osalta järjestöt vielä jatkavat neuvotteluja.
 
Työmarkkinajärjestöjen yhteinen kanta osasta direktiivin sisältöasioista on mainio asia, sillä se edistää lopputuloksen saavuttamista tämän EU:n instituutioiden toimintakauden aikana. EAY jatkaa kuitenkin keskusteluja Euroopan parlamentin ja neuvoston kanssa saadakseen aikaan eräitä lisämuutoksia komission ehdotukseen.
 
Komission ehdotus myönteinen askel eteenpäin

Sisällöltään komission ehdotus on varovainen askel eteenpäin. Mukana on hyviä asioita kuten työntekijäedustajien koulutus ja neuvoston toimintamahdollisuuksien kehittäminen yritysrakenteiden muutostilanteissa, Direktiivin toimivuutta parantaa tiedottamisen ja kuulemisen käsitteiden määrittely yhdenmukaisiksi tuoreempien yhteistoimintadirektiivien kanssa. Lisäksi ehdotuksessa täsmennetään ja korostetaan tiedottamisen ja kuulemisen oikea-aikaisuutta.

Ay-liikkeen asema tunnustetaan ehdotuksessa vain osittain. Komissio ei esitä sanktioita direktiiviä rikkovalle yritykselle. Direktiivin soveltamisalaan yrityskoon osalta ei puututtu. Myöskään vanhoihin direktiivin tasoa alhaisempiin yritysneuvostosopimuksiin ja niissä oleviin ongelmiin ei komission ehdotuksessa riittävällä tavalla puututtu.
 
Se, että komissio ylipäätänsä antoi ehdotuksensa työnantajapuolen silloisesta vastustuksesta huolimatta on erittäin hyvä asia ja yritysneuvostodirektiivin muuttamiselle välttämätön edellytys, sillä ilman komission aloitetta ei direktiiviä voida parantaa. Ns. sosiaalipaketin osana annettu komission heinäkuinen ehdotus tuli lähes viime hetkellä siihen nähden, että Euroopan parlamentti ja neuvosto ehtisivät asian syyskauden aikana käsitellä. Parlamentti pääsi nyt valitsemaan valiokuntansa raportöörin ennen lomatauolle lähtöä, ja direktiiviä koskevan mietinnön ensimmäinen lukeminen tapahtunee syys-lokakuussa.
 
Syksyn 2008 puheenjohtajamaan Ranskan prioriteeteissa yritysneuvostodirektiivin uudistaminen on korkealla. Ranska pyrkii saamaan neuvoston yhteisen kannan joulukuun neuvoston kokouksessa. Parlamentin viimeiset istunnot ovat maaliskuussa 2009.

Työnantajien eurooppajärjestö vastusti aiemmin muutoksia

Ranska on siis aktiivisesti konsultoinut Euroopan ammatillista yhteisjärjestöä EAY:tä ja työnantajien BUSINESSEUROPE:a. Työnantajajärjestö vastusti aikanaan direktiivin säätämistä ja vastusti direktiivin muutosprosessin käynnistämistä. Ilahduttavaa on, että järjestö nyt on ottanut lusikan kauniiseen käteensä ja on tukemassa direktiivin uudistamista.

Euroopan ay-liikkeelle uudistuksen tässä vaiheessa verrattain vaatimaton sisältö, loppusuoran tiukka aikataulu ja edelleen vallitsevat näkemyserot osasta uudistuksen sisältöä ovat haaste, joka edellyttää vaikuttamista sekä parlamentin suuntaan että kansallisesti. Näin voitaisiin varmistaa kohtuullinen ja toimiva lopputulos. Vaikuttaminen myös kansallisten hallitusten näkemyksiin on tärkeä, jotta esityksen sisällölle ei tulisi esteitä neuvostossa. Direktiivi hyväksytään määräenemmistöllä.

Euroopan ay-liike on käynnistänyt yhteistyön parlamentin kanssa, jotta eräitä tarvittavia lisämuutoksia nykydirektiiviin saataisiin aikaiseksi. Myös keskustelut BUSINESSEUROPE:n kanssa jatkuvat.
 
Komission ehdotuksen pääsisältö ja osapuolten esittämät täsmennykset

Komission ehdotuksen pääsisältö ja työmarkkinaosapuolten siihen esittämät yhteiset täsmennykset :
 
·      Tiedottamisen ja kuulemisen yleisperiaatteita täsmennettiin. Järjestelyt on toteutettava siten, että taataan menettelyjen tehokkuus ja toisaalta yritysten ja yritysryhmien päätöksenteon tehokkuus.

·      Tiedottamisen käsite ja sisältö määritellään ensi kertaa, kuulemisen käsitettä  täsmennettiin.

·      Tiedottamisella (2 artikla f kohta) tarkoitetaan sitä, että työnantaja toimittaa työntekijöiden edustajille tiedot, jotta näillä on mahdollisuus perehtyä käsiteltävään asiaan ja tarkastella sitä. Tiedottamisen on tapahduttava sellaisena ajankohtana, sellaisella tavalla ja sisällöltään sellaisina, että työntekijöiden edustajat voivat riittävästi perehtyä asiaan ja tarvittaessa valmistautua kuulemiseen. Osapuolet esittävät, että tiedottamisen käsite kirjoitetaan samalla tavlla kuin henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiöissä annetussa direktiivissä (2001/86/EY). Edustajilla on oltava mahdollisuus perusteellisesti arvioida tietojen mahdollista vaikutusta ja tarvittaessa valmistella yrityksen toimivaltaisen elimen kuulemista.

·      Kuulemisella (2 artikla g kohta) tarkoitetaan vuoropuhelua ja näkemysten vaihtoa työntekijöiden edustajien ja keskushallinnon tai muun asianmukaisen yritysjohdon tason välillä sellaisena ajankohtana, sellaisella tavalla ja sisällöltään sellaisena, että työntekijöiden edustajat pystyvät annettujen tietojen perusteella antamaan lausunnon kohtuullisessa ajassa yhteisönlaajuisen yrityksen tai yritysryhmän toimivaltaiselle elimelle. Määrittely oli sisällöltään työntekijöiden kannalta hieman heikompi kuin eurooppayhtiöiden henkilöstöedustusta koskevassa direktiivissä. Osapuolet esittävätkin nyt, että kuulemisen käsite kirjoitetaan tuon direktiivin mukaisesti. Henkilöstön edustajien on voitava annettujen tietojen perusteella ilmaista toimivaltaisen elimen suunnittelemia toimenpiteitä koskevan kantansa, joka voidaan ottaa huomioon yrityksen sisäisessä päätöksenteossa.

·      Yritysneuvoston kanssa käsiteltävät asiat rajattiin ylikansallisiin (koskevat koko yhteisönlaajuista yritystä tai yritysryhmää taikka vähintään kahta eri jäsenvaltioissa sijaitsevaa ryhmän yritystä) asioihin. Aiemmin toimivaltuus oli määritelty toissijaisissa määräyksissä (1.4 artikla). Osapuolet keskustelevat vielä keskenään siitä, tulisiko tämä kohta edelleen sijoittaa toissijaisiin määräyksiin.

·      Yritysneuvoston perustamista koskevassa sopimuksessa vahvistettaisiin yritysneuvoston kokoonpano ja jäsenten lukumäärä (6.2 artikla b kohta). Paikkojen jakautumisessa otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon työntekijöiden edustuksen tasapaino eri toimintojen, työntekijäryhmien ja sukupuolen mukaisesti.  Tällä tarkoitetaan mm., että työntekijöiden edustajien tulisi mahdollisuuksien mukaan edustaa useita henkilöstöryhmiä.

·      Yhteisönlaajuisen ja kansallisen tason yhteistoiminnan välinen yhteys on määriteltävä ensisijaisesti sopimuksessa (6.2 artikla c kohta).

·      Ellei sopimuksessa ole tätä koskevia järjestelyjä, jäsenvaltioiden on säädettävä, että tiedottamis- ja kuulemismenettelyt aloitetaan samanaikaisesti Euroopan ja kansallisella tasolla, kun suunnitellaan päätöksiä, jotka voivat aiheuttaa merkittäviä muutoksia työjärjestelyissä tai työsopimuksissa (12.3 artikla). Osapuolet täsmensivät tätä kohtaa seuraavasti: tiedottamis- ja kuulemismenettelyt on suoritettava yritysneuvostossa samoin kuin kansallisella tasolla , kun suunnitellaan päätöksiä, jotka voivat aiheuttaa tällaisia merkittäviä muutoksia.

·      Työntekijöiden edustajien roolia ja toimivaltaa täsmennettiin. Rajoittamatta muiden elinten tai organisaatioiden toimintamahdollisuuksia yritysneuvoston jäsenet edustavat yhdessä yhteisönlaajuisen yrityksen tai yritysryhmän työntekijöiden etuja, ja heillä on tarvittavat valmiudet direktiivillä luotujen oikeuksien harjoittamiseen (10.1 artikla). Osapuolet haluavat täsmentää, että jäsenillä on oltava myös tarvittavat keinot oikeuksien harjoittamiseen.

·      Erityisen neuvotteluryhmän ja yritysneuvoston jäsenet saavat koulutusvapaata ilman ansionmenetystä, siinä määrin kuin se on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi kansainvälisessä ympäristössä (10.4 artikla). Osapuolet täsmensivät tämän kohdan velvoittavuutta, niin, että koulutusta on tällaisessa tilanteessa annettava.

·      Erityisen neuvotteluryhmän valintaa ja kokoonpanoa sekä neuvottelusta tiedottamista koskevia määräyksiä täsmennettiin oikeuskäytännön mukaisesti (Kühne-Nagel, Bofrost, ADS Anker).

·      Euroopan tason työmarkkinajärjestöjen rooli tunnustettiin (osittain). Keskushallinnon ja paikallisjohdon ohella myös alakohtaisille työnantajien ja työntekijöiden Euroopan tason järjestöille on ilmoitettava neuvotteluryhmän kokoonpanosta ja neuvottelujen aloittamisesta (5 artikla c kohta, johdanto 27 kohta).

·      Erityinen neuvotteluryhmä voi pyytää myös Euroopan tason työntekijöiden järjestön edustajaa toimimaan asiantuntijana ja osallistumaan neuvonantajana ryhmän kokouksiin (5.4.3 artikla, johdanto 27 kohta). Osapuolet täsmensivät tätä kohtaa niin, että ay-liikkeen edustajien rooli asiantuntijana näkyy selkeämmin. Ongelmana on, että komissio ei lausu eikä ehdota mitään ay-edustajien roolista itse yritysneuvoston toiminnassa.

·      Direktiivin toissijaisia määräyksiä, joita sovelletaan silloin kun sopimusta ei ole, täsmennettiin.

·      Direktiivi ei aseta yleistä velvollisuutta muuttaa voimassa olevia sopimuksia. Yritysrakenteiden muutostilanteissa keskushallinnon on kuitenkin käynnistettävä neuvottelut sopimusten sopeuttamiseksi olemassa olevaan tilanteeseen. Kunnes muutoksista on sovittu, aiempi sopimus yritysneuvostosta on voimassa (6 ja 13 artikla).

·      Osapuolet lisäsivät voimassa olevia sopimuksia käsittelevään 13.1 artiklaan, että direktiivin velvoitteet eivät koske myöskään yrityksiä, joissa sopimus yritysneuvostosta on solmittu tai sitä on muutettu kahden vuoden sisällä tämän direktiivimuutoksen voimaantulosta. Yrityksissä voidaan siten tänä aikana neuvotella tai muuttaa sopimuksia nykyisen direktiivin pohjalta.

·      Kuuleminen on suoritettava sellaisella tavalla, että työntekijöiden edustajat voivat tavata keskushallintoa ja saada perusteltu vastaus kaikkiin kantoihinsa (toissijaiset määräykset, kohta 1a).

·     Yritysneuvoston työvaliokunta voi olla viisijäseninen (toissijaiset määräykset, kohta 1d)

Keväällä neuvotteluihin BusinessEuropen kanssa ei päästy

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY pyrki keväällä käynnistämään realistisella pohjalla neuvottelut Euroopan työnantajajärjestöjen kanssa. BusinessEurope oli tuolloin pyörtänyt aiemman täysin kielteisen kantansa uudistukseen ja oli ilmoittanut olevansa nyt halukas neuvotteluihin.

EAY piti tärkeänä, että osapuolten neuvottelut käytäisiin tiukassa aikataulussa (6-8 viikkoa). Lisäksi EAY piti lähtökohtana, että työnantajaosapuolet (BUSINESSEUROPE, CEEP ja UEAPME) hyväksyisivät komission konsultaatiotiedonannossaan kaavailemat uudistuksen päälinjat.

Käytyjen tunnustelujen jälkeen EAY kuitenkin joutui huhtikuussa ilmoittamaan komissaari Vladimir Spidlalle, että BUSINESSEUROPE:n kanssa ei päästy yhteisiin näkemyksiin uudistamista koskevien neuvottelujen aikataulusta eikä uudistamisen tavoitteista. Tämän vuoksi neuvottelutie ei tuolloin ollut mahdollinen. Tilanne on nyt siis muuttunut. Komission annettua ehdotuksensa työnantajajärjestö katsoi hyödylliseksi pyrkiä yhteisymmärrykseen palkansaajapuolen kanssa.   

EAY:n uudistustavoitteet

Aikataulun osalta EAY:n tavoitteena on ollut, että yritysneuvostodirektiivin eli EWC-direktiivin uudistustyö saadaan päätöksen nykyisen komission ja parlamentin toimikauden aikana. Mikäli uudistusta ei saataisi vietyä läpi istuvan komission ja parlamentin kaudella, olisi vaarana, että se lykkääntyisi hamaan tulevaisuuteen.

EAY on pitänyt direktiivin uudistusta välttämättömänä mm. seuraavista syistä: 

Yritysneuvostoja ei ole kovinkaan runsaasti perustettu. Perustamisrajat ylittävistä yrityksistä vain 34 prosentissa on yritysneuvosto. Osittain myös direktiivin sisällön löysyydestä johtuen neuvostojen toiminta ei ole ollut aitoa yhteistyötä. Direktiivissä ei ole lainkaan seuraamuksia sen määräyksiä rikkovalle yritykselle. Neuvostojen jäsenten koulutus, tulkkaus ja käännöspalvelut eivät ole toimineet asianmukaisesti. Ongelmalliseksi on muodostunut myös se, että vanhoja yritysneuvostosopimuksia ei ole riittävästi päivitetty, vaikka yritysten toiminta ja rakenne olisi esimerkiksi yritysjärjestelyljen takia muuttunut olennaisesti. Neuvoston minimikokoontuminen vain kerran vuodessa ei myöskään tue aitoa vuorovaikutusta henkilöstön ja yritysjohdon välillä.

EAY:lle tärkeitä uudistuksen kohteita ovat mm. seuraavat:

·      Tiedottamisen ja kuulemisen käsitteen yhdenmukaistaminen muiden työntekijöiden osallistumisdirektiivien kanssa (erityisesti 2001/86/EY) – toteutumassa.

·      Eurooppasihteeristöjen aseman tunnustaminen erityisessä neuvotteluryhmässä ja yritysneuvostoissa – osittain etenemässä.

·      Mahdollisuus neuvotella muutoksia vanhojen yritysneuvostojen perustamissopimuksiin (artiklojen 6 ja 13 mukaiset sopimukset), jotta direktiivin uudistukset voidaan ottaa huomioon – osittain toteutumassa.

·      Yritysneuvostojen työskentelymahdollisuuksien parantaminen (mm. vaatimus vähintään kahdesta vuosittaisesta kokouksesta, koulutusoikeuksista, pääsy yrityksen tiloihin, käännös- ja tulkkauspalvelut, taloudelliset ja aineelliset resurssit ja ulkopuolisten asiantuntijoiden käyttömahdollisuuksien parantaminen) – osittain toteutumassa.

·      Soveltamisalaa rajaavan yrityskoon pienentäminen (1000 => 500 ja 150 => 100) – komissio ei esitä.

·      Seuraamukset tiedottamisen ja kuulemisen laiminlyönnistä – komissio ei esitä.

·      Käsiteltäviin asioihin myös mm. työntekijöiden ammatillisten valmiuksien kehittäminen,  ammatillinen liikkuvuus, työsuojelu, ympäristöpolitiikka, tietosuoja, syrjimättömyys, tasa-arvon valtavirtaistaminen – komissio ei esitä.

Direktiivin uudistus tarpeen

Direktiivi ei ole käytännössä toiminut toivotulla tavalla, ja soveltamiskäytäntöjen yhtenäistäminen on tarpeen. Selkeämpi direktiivi olisi ehkä auttanut myös Nokiaa toimimaan paremmin Bochumin tehtaan lopettamisasiassa. Yritysneuvostot ovat tärkeä yhteistyön elementti yritysten toiminnassa ja niiden toimivuus on tärkeä asia.

Direktiiviuudistuksessa olisi ollut mahdollista edetä kahta tietä, joko lainsäädäntömenettelyteitse tai EY-sopimuksen artiklan 139 mukaisella työmarkkinaosapuolten välisellä sopimuksella. Nyt siis edetään lainsäädäntömenettelyn kautta, jossa komissio nyt on tehnyt ehdotuksensa uudistuksen sisällöksi. Lopullisen päätöksen tekevät neuvosto ja parlamentti yhteispäätösmenettelyssä.
 
Yritysneuvostodirektiivi hyväksyttiin vuonna 1994. Toiminnassa on nyt 820 yritysneuvostoa, jotka edustavat 14,5 miljoonaa työntekijää. Isossa osassa yrityksistä, jotka ovat direktiivin soveltamisalan piirissä, neuvostoja ei kuitenkaan ole perustettu. Neuvosto on perustettu vain 34 prosentissa soveltamisalaan kuuluvista yrityksistä. Siihen, että neuvostoja ei ole kaikkiin yrityksiin perustettu on osaltaan vaikuttanut direktiivin soveltamisen ongelmat.

Yritysneuvostodirektiivin uudistusta on käsitelty aiemmin muun muassa edustuston tiedotteissa 26.11.2007 ja 25.1.2008, 22.2.2008, 28.2.2008, 10.4.2008, 2.7.2008 ja 13.8.2008.


--
Jorma Rusanen
Director
The Finnish Trade Unions Representation to the EU
FinUnions (KEY-Finland)
Boulevard du Roi Albert II, 5
B-1210 Brussels - Belgium
Tel +32 2 203 12 38
Fax +32 2 203 11 37
Mobile +358 40 5485661
jrusanen@fin.etuc.org / www.finunions.org




Monsieur Xavier Bertrand 


President of the Employment, Social Policy, 

Health and Consumer Affairs Council (EPSSCO) 

127 rue de Grenelle 

F – 75007 Paris 

FRANCE 


6 August 2008 


Monsieur le Président, Monsieur le Ministre, 


Following your request at Chantilly on 10 July and our discussions in Paris last 28 July, we have had further discussions on the scope for joint advice by the social partners on the EWC ‘Recast’ Directive. Mr Cosme, who has been very supportive during our discussions, has no doubt informed you of the state of play, but it may be useful if we brought you up-to-date directly. 


It has been the express wish of the European Parliament, the European Commission, the French Presidency and trade unions to have a revision of the existing directive passed as soon as possible. In order to realise this objective in 2008 or early in 2009 we have decided to accept the Commission proposal for a directive on EWC (recast) of 2 July as the basis for the revision. 


Given the tight time-scale, we have surveyed the restricted number of issues on which either side particularly considers that changes to that proposal should be sought. These are listed in the Annex to this letter, including suggested wording. 


The only point in the annex that needs further discussion concerns the place of Article 1.4 which can be either maintained in the body of the text or moved into Annex 1 under “subsidiary requirements referred to in Article 7 of the directive”. We will inform you on the outcome of that discussion at the latest at the beginning of September. 


We will be calling on the European Parliament and the Council of Ministers to take our common views at annex into account in their consideration of the issues. ETUC and BUSINESSEUROPE are prepared to inform their members about the extended possibilities offered by this revised directive. 


We would be happy to come to meet you again in Paris if you consider that useful. We are sending a copy of this letter and its annex to Commissioner Spidla and to Mr Jan Andersson, Chairman of the Committee on Employment and Social Affairs of the European Parliament. 


Yours sincerely, 

Philippe de Buck John Monks 

Secretary General Secretary General 




ANNEX TO THE LETTER TO MINISTER XAVIER BERTRAND OF 06.08.2008 


Proposals on the issues considered in the joint advice to European Parliament and Council of Ministers 


1. Art 1.4: See common letter to Minister Xavier Bertrand on 06.08.2008 


2. Art 2 (f): “Information” means transmission of data by the employer to the employees' representatives in order to enable them to acquaint themselves with the subject matter and to examine it; information shall be given at such time, in such fashion and with such content as are appropriate to enable employees' representatives to undertake an in-depth assessment of the possible impact and where appropriate prepare consultations with the competent organ of the Community-scale undertaking or Community-scale group of undertakings; 


3. Art 2 (g): “Consultation” means the establishment of dialogue and exchange of views between employees’ representatives and central management or any more appropriate level of management, at such time, in such fashion and with such content (as) enables employees’ representatives to express an opinion on the basis of the information provided about the proposed measures to which the consultation is related, without prejudice to the responsibilities of the management, and within a reasonable time, which may be taken in to account within the Community-scale undertaking or Community-scale group of undertakings. 


4. Art 5.4 §3: For the purpose of the negotiations, the special negotiating body may request assistance with its work from experts of its choice which can include representatives of competent recognised Community-level trade union organisations. Such experts and such trade union representatives may be present at negotiation meetings in an advisory capacity at the request of the special negotiating body. 


5. Art 10.1: Without prejudice to the competence of other bodies or organisations in this respect, the members of the European Works Council shall have the means required to apply the rights stemming from this Directive, to collectively represent the interests of the employees of the Community-scale undertaking or Community-scale group of undertakings. 


6. Art 10.4: In so far as this is necessary for the exercise of their representative duties in an international environment, the members of the special negotiating body and of the European Works Council shall be provided with training without loss of wages. 


7. Art 12.3: Where no such arrangements have been defined by agreement, the Member States shall ensure that the processes of informing and consulting are conducted in the European Works Council as well as in the national bodies in cases where decisions likely to lead to substantial changes in work organisation or contractual relations are envisaged. 


8. Art 13.1 Without prejudice to paragraph 3, the obligations arising from this Directive shall not apply to Community-scale undertakings or Community-scale groups of undertakings in which there was already an agreement on 22 September 1996, or in which an agreement is signed or an existing agreement is revised during the two years following the adoption of the present text, or in undertakings in which such agreements exist and which are due to negotiate under paragraph 3, covering the entire workforce providing for the transnational information and consultation of employees. When these agreements expire, the parties to those agreements may decide jointly to renew them. Where this is not the case, the provisions of the Directive shall apply". 


9. Art 13.3 last paragraph to be deleted 


* * * 




 Etusivu     Takaisin     Tulosta