05.11.2008

Euroopan parlamentin valiokunta hyväksyi valtaenemmistöllä työaikamietinnön - parlamentti aikoo korjata neuvoston yhteistä kantaa työaikadirektiivin muutoksista

Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston tiedote 5.11.2008

Euroopan parlamentti on lähdössä korjaamaan ministerineuvoston yhteistä kantaa työaikadirektiivin muutoksista. Parlamentin työllisyyden ja sosiaaliasioiden valiokunta hyväksyi tänään keskiviikkona 5.11.2008 Espanjan MEP Alejandro Cercasin (PES) mietintöluonnoksen työaikadirektiivin toista parlamenttikäsittelyä varten. Cercasin mietintö hyväksyttiin valiokunnassa äänin 34 puolesta, 13 vastaan ja 2 äänesti tyhjää.

Valiokunnan äänestystulos on erittäin myönteinen asia, sillä enemmistö myös oikeistoryhmän EPP-ED:n edustajista äänesti Cercasin esityksen puolesta. Tämä vahvistaa todennäköisyyttä, että täysistunnossa muutosten taakse saadaan tarvittava yksinkertainen enemmistö eli 393 edustajaa parlamentin 785 jäsenestä.

Valiokunta hyväksyi kaikki Cercasin ehdottamat 18 muutosehdotusta. Lisäksi hyväksyttiin seitsemän (tai viisi, sillä osa oli identtisiä) valiokunnan jäsenten tekemistä 45 muutosehdotuksesta. Osa näistä on pienempiä täydentäviä muutoksia. Kaksi jo aikaisempaan parlamenttikantaan sisältynyttä muutosta ovat merkittävämpiä.

Valiokunta hyväksyi nimittäin Suomen Lasse Lehtisen ehdotuksen korjata ylempien toimihenkilöiden työaikasuojelua. Toinen ehdotus koskee työntekoa useamman työsuhteen perusteella. Tällöin työajat laskettaisiin yhteen enimmäistyöaikaa laskettaessa. Työajat tulisi toisin sanoen laskea henkilöä kohti eikä työsopimuskohtaisesti. Jos tämä sinänsä työntekijöiden terveyden suojelua koskeva muutos tulisi mukaan lopulliseen direktiiviin, se saattaisi aiheuttaa käytännön valvontaongelmia. Esimerkiksi Suomessa on sovellettu tulkintaa, että työaikoja valvotaan vain kunkin työsuhteen osalta.

Parlamentin täysistunto äänestää mietinnöstä 17.12.2008

Euroopan parlamentin täysistunto äänestää työaikadirektiivin muutosesityksistä 17.12.2008. Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö järjestää edellisenä päivänä 16.12.2008 suuren mielenosoituksen Strasburgissa parlamentin edessä. Tavoitteena on saada mukaan 10000 osanottajaa. Mielenosoituksen aiheena on sosiaalinen Eurooppa ja työajat.

Valiokunnan varjoraportöörit EPP-ED:n Jose Silva Peneda ja vihreiden Elisabeth Schroedter tekivät hyvää yhteistyötä Cercasin kanssa. EPP-ED-ryhmän englantilainen piiskuri, ei-sosiaalisen linjan MEP Philip Bushill Matthews joutuikin äänestyksen alkaessa käyttämään puheenvuoron. Siinä hän totesi ryhmän enemmistön kannattavan Cercasin muutosehdotuksia vastoin hänen kantaansa, ja että Silva Peneda toimii äänestyksessä äänestysohjeet antavana virkaatekevänä piiskurina.

Aiemmassa valiokunnan kokouksessa Matthew oli huomauttanut, että vuonna 2005 kaksi kolmannesta EPP-ED-ryhmästä äänesti Cercasin ensimmäistä mietintöä vastaan. Nyt tilanne lienee muuttunut, niin että työaikasuojelun merkitystä laajemmin ymmärretään myös tämän ryhmän piirissä.

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY lähetti 17.10.2008 parlamentin valiokunnan jäsenille kirjeen, jossa tuettiin parlamentin ensimmäisen käsittelyn kantoja ja Cercasin tarkistusehdotuksia. Lisäksi EAY korosti, että myös ylempien toimihenkilöiden työaikasuojelu tulee saattaa kuntoon. Nyt tämä asia nousikin mukaan valiokunnan ehdotukseen.

Työikadirektiivin muutosehdotuksia on käsitelty mm. edustuston tiedotteissa 30.10.2008 ja 10.6.2008. Niiden yhteydessä käsiteltiin myös seikkaperäisesti neuvoston yhteisen kannan sisältöä.

Valiokunnan lopullista mietintöä ei vielä ole saatavana. Raportööri Cercasin luonnos parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselmaksi (tarkistusehdotukset 1-18) ja valiokunnan jäsenten esittämät muut tarkistusehdotukset (19-63) löytyvät suomeksi alla olevasta osoitteesta:

http://www.europarl.europa.eu/meetdocs/2004_2009/organes/empl/empl_20081104_1500.htm

EP:n valiokunta ehdottaa 23 muutosta muutosta neuvoston yhteiseen kantaan

Cercas ehdotti mietintöluonnoksessaan kaikkiaan 18 muutosta ministerineuvoston yhteiseen kantaan työaikadirektiivin muutoksista. Lisäksi MEP:t ovat tehneet 45 muuta muutosesitystä. Niistä hyväksyttiin seitsemän, joista osa oli identtisiä. Seuraavat muutosehdotukset hyväksyttiin: 25, 29, 39, 40 ja 41 (keskenään samoja) sekä 50 ja 51 (keskenään samoja).

Valiokunnan hyväksymä tasapainoinen mietintöluonnos perustuu pitkälti parlamentin 11.5.2005 hyväksymiin ensimmäisen käsittelyn linjauksiin. Valiokunta otti nyt ylempien toimihenkilöiden (itsenäisessä asemassa olevat työntekijät) työaikasuojelun mukaan ehdotukseensa. Cercas ei itse ollut katsonut tätä enää mahdolliseksi. Jos parlamentti joulukuisessa täysistunnossaan hyväksyy valiokunnan mietinnön suuremmitta muutoksitta, päästään korjaamaan ministerineuvoston hyväksymät työaikasuojelua alasajavat esitykset, jotka samalla johtaisivat EY:n historian ensimmäiseen työelämän huononnusdirektiiviin.

Parlamentin ensimmäisen käsittelyn päätöslauselma löytyy alla olevista nettiosoitteista englanniksi ja suomeksi:

http://64.233.183.104/search?q=cache:kyaOm2nwivEJ:www.europarl.europa.eu/sides/getDoc.do%3FpubRef%3D-//EP//NONSGML%2BTA%2BP6-TA-2005-0175%2B0%2BDOC%2BWORD%2BV0//EN+P6_TA-PROV(2005)0175+organisation+of+working+time&hl=en&ct=clnk&cd=1&lr=lang_en|lang_fi&client=safari

http://www.europarl.europa.eu/RegData/seance_pleniere/textes_adoptes/provisoire/2005/05-11/P6_TA-PROV(2005)05-11_FI.pdf

Parlamentissa jatkunee kova kuhina parlamentin työaikakannan sisällöstä. Sosialidemokraattien PES-ryhmä ryhmä ja EPP-ED:n varjoraportööri Silva Peneda pyrkivät löytämään riittävästi liittolaisia oikeiston EPP-ED-ryhmän (kristillisdemokraatit ja demokraatit), vihreiden ja ALDE:n (liberaalidemokraatit) edustajista varmistaakseen täysistunnon lopputuloksen. EPP-ryhmässä on jonkinmoinen osuus sosiaalisesti ajattelevia, esimerkiksi Saksan CDU:sta. Sosiaalinen linja ilmeisesti on nyt saamassa myötätuulta verrattuna parlamentin aiempaan käsittelyyn, jolloin silloinkin oikeistoryhmästä löytyi riittävä määrä työaikasuojelua puolustavia edustajia. Vasemmiston GUE-ryhmä on halunnut, että koko direktiivin muutosehdotus työaikasuojelua romuttavana hylättäisiin. Ryhmä kuitenkin päätynee tukemaan valiokunnan mietinnön kantoja. Mietinnön hyväksyminen edellyttää yksinkertaista enemmistöä (393 puolesta ääntä) eli enemmistöä kaikista edustajista.

Miten Suomen edustajat äänestävät?

Tarkkaan on syytä seurata miten suomalaiset MEP:t äänestävät täysistunnossa. Valiokunnan linjan takana lienevät ainakin sosialidemokraattien PES-ryhmän (Lasse Lehtinen, Riitta Myller, Reino Paasilinna), vasemmiston (Esko Seppänen) ja vihreiden (Satu Hassi) edustajat. EU:n sosiaalisen ulottuvuuden kehittämisen ja työntekijöiden työnaikasuojelun kannalta olisi toivottavaa, että EPP-ED-ryhmän (Ville Itälä, Piia-Noora Kauppi, Eija-Riitta Korhola ja Sirpa Pietikäinen) ja ALDE-ryhmän (Anneli Jäätteenmäki, Henrik Lax, Samuli Pohtamo, Hannu Takkula ja Kyösti Virrankoski) edustajat äänestäisivät ryhmänsä sosiaalisen siiven mukana (Silva Penedan viitoittamalla tiellä) valiokunnan hyväksymien kantojen puolesta.

Ranska pyrkii ratkaisuun puheenjohtajakaudellaan

Ranska pyrkisi mielellään ratkaisuun direktiivin kohtalosta omana puheenjohtaja-aikanaan. Myös Euroopan ammattiyhdistysliike kannattaa tätä aikataulua, koska seuraavia puheenjohtajamaita Tsekkiä ja Ruotsia ei pidetä rakentavina direktiiviehdotuksen sisältömuutosten osalta. Tämän vuoksi neuvosto ja parlamentti ovat läheisessä kosketuksessa. Valiokunnan äänestystä aikaistettiin suunnitellusta (2.12.2008), jotta saataisiin aikaa epävirallisille neuvotteluille mahdollisesta kompromissista jo ennen parlamentin täysistuntoa. Ellei kompromissiin päästä, varsinainen sovittelumenettelyn mukainen neuvottelu käynnistyy parlamentin täysistunnon jälkeen.

--
Jorma Rusanen
Director
The Finnish Trade Unions Representation to the EU
FinUnions (KEY-Finland)
Boulevard du Roi Albert II, 5
B-1210 Brussels - Belgium
Tel +32 2 201 06 81; +32 2 203 12 38 (direct)
Fax +32 2 203 11 37
Mobile +358 40 5485661; +32 479 95 21 49
jrusanen@fin.etuc.org / www.finunions.org

EP:n valiokunnan esittämät keskeiset muutokset

Opt-out poistettaisiin 36 kuukauden siirtymäajan jälkeen laskettuna muutetun direktiivin voimaantulosta. Neuvoston päätöksen mukaiset mahdollisuudet poiketa 48 viikkotunnin enimmäistyöajasta aina 60 tai 65 viikkotuntiin saakka poistetaan.

Koko päivystysaika, myös ei-aktiivinen päivystysaika, luetaan työajaksi. Valiokunta hyväksyi erottelun aktiiviseen ja ei-aktiiviseen päivystysaikaan. Työehtosopimusten, työmarkkinaosapuolten välisten muiden sopimusten tai lainsäädännön nojalla voidaan tämä aika kuitenkin laskea "erityisellä tavalla". Päivystysaikaa, jona ei työskennellä ei oteta huomioon laskettaessa päivittäistä ja viikoittaista lepoaikaa.

Kepoaika tulee antaa työjaksojen jälkeen eikä "kohtuullisen ajan kuluessa" kuten neuvoston yhteisessä kannassa esitetään.

Parlamentti säilyttäisi työehtosopimusten ensisijaisuuden työajan tasoittamisjaksojen pidentämisessä 4 kuukaudesta vuoteen.

Ylempien toimihenkilöiden työaikasuojelua kehitetään.

Työnteko eri työsuhteissa laskettaisiin yhteen 48 tunnin enimmäistyöaikaa laskettaessa.

Parlamentti haluaa tukevampia toimenpiteitä työ- ja perhe-elämän paremman yhteensovittamisen toteuttamiseksi.

Neuvoston yhteisen kannan keskeiset työaikasuojelun ongelmat

Euroopan ammattiyhdistysliikkeen kannalta neuvoston kesäkuinen (lopullinen teksti hyväksyttiin syyskuussa) yhteinen kanta eli poliittinen yhteisymmärrys työaikadirektiivin muutosten sisällöstä on huolestuttava erityisesti päivystysaikaa ja työajan tasoittumisjaksoja koskevien muutosesitysten vuoksi. EAY:n ohella useat sen jäsenjärjestöt ovat ajaneet myös ns. opt out järjestelmän poistamista tai ainakin tehokasta rajoittamista sekä ylempien toimihenkilöiden työaikasuojelun turvaamista.

Slovenian pj-kaudella aikaansaadussa neuvoston yhteisessä kannassa ei juuri otettu huomioon ay-liikkeen ja parlamentin ensimmäisessä käsittelyssään tekemiä muutosehdotuksia. Jos valiokunnan mietintö isommitta muutoksissa hyväksytään parlamentin täysistunnossa, voidaan estää työaikasuojelun heikennykset, joihin neuvoston hyväksymä työaikadirektiivin muutosehdotus johtaisi. Direktiivi säädetään yhteispäätösmenettelyssä. Toisin sanoen parlamentin kanta on ratkaiseva.

Euroopan parlamentin kannat

Parlamentin valiokunta ehdottaa parlamentin aiempaan käsittelyyn pohjautuvassa mietinnössään kahdeksaa muutosta direktiivin johdanto-osaan ja 15 tarkistusta neuvoston yhteisessä kannassa ehdotettuihin direktiivin artikloihin.

Opt out poistettaisiin siirtymäajan kuluttua

Valiokunta ehdottaa kaikkiaan seitsemää tarkistusta opt outin käytön osalta (22, 22 a ja 24 a artiklat). Käytölle tulee tiukat edellytykset. Lisäksi opt out tulee poistaa kolmen vuoden siirtymäajalla uudistuksen voimaantulosta.

Neuvoston yhteinen kanta
  1. Vaikka yleisenä periaatteena on se, että viikoittainen enimmäistyöaika Euroopan unionissa on 48 tuntia ja että käytännössä unionissa työntekijät työskentelevät pidempään vain poikkeuksellisesti, jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta 6 artiklaa, jos ne toteuttavat tarvittavat toimenpiteet työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden tehokkaan suojelun takaamiseksi. Tämän mahdollisuuden käyttämisestä on kuitenkin määrättävä nimenomaisesti työehto- sopimuksessa tai asianomaisella tasolla tehdyssä työmarkkinaosapuolten sopimuksessa tai kansallisessa lain- säädännössä asianomaisella tasolla järjestetyn työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen.
Parlamentin tarkistus
1. Vaikka yleisenä periaatteena on se, että viikoittainen enimmäistyöaika Euroopan unionissa on 48 tuntia ja että käytännössä unionissa työntekijät työskentelevät pidempään vain poikkeuksellisesti, jäsenvaltiot voivat päättää olla soveltamatta 6 artiklaa siirtymäkauden aikana, joka päättyy 36 kuukauden kuluttua direktiivin 2005 // voimaantulosta, jos ne toteuttavat tarvittavat toimenpiteet työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden tehokkaan suojelun takaamiseksi Tämän mahdollisuuden käyttämisestä on kuitenkin määrättävä nimenomaisestityöehto- sopimuksessa tai asianomaisella tasolla tehdyssä työmarkkinaosapuolten sopimuksessa tai kansallisessa lain- säädännössä asianomaisella tasolla järjestetyn työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen.

Koko päivystysaika olisi työaikaa

Parlamentin tarkistuksen mukaan koko päivystysaika (mukaan luettuna aika, jona ei työskennellä) tulee lukea työajaksi (2 a artikla). Jäsenvaltiot voisivat kuitenkin laskea erityisellä tavalla ei-aktiivisen päivystysajan viikoittaisen enimmäistyöajan noudattamiseen liittyen. Päivystysaikaa, jona ei työskennellä ei oteta huomioon laskettaessa päivittäistä ja viikoittaista lepoaikaa. Asiasta voitaisiin säätää lailla tai sopia työehtosopimuksin.

Neuvoston yhteinen kanta
  Päivystysaikaa, jona ei työskennellä, ei katsota työajaksi, jollei kansallisessa lainsäädännössä tai kansallisen lainsäädännön ja/tai käytännön mukaisesti työehtosopimuksessa tai työmarkkina- osapuolten välisessä sopimuksessa toisin määrätä.
  Päivystysaika, jona ei työskennellä, voidaan määritellä työehtosopimuksessa tai työ- markkinaosapuolten välisessä sopimuksessa tai kansallisessa lainsäädännössä sen jälkeen, kun työmarkkinaosapuolia on kuultu, käyttämällä perustana keskimääräistä tuntimäärää tai osuutta päivystysajasta ottaen huomioon kyseisellä alalla saatu kokemus.
  Päivystysaikaa, jona ei työskennellä, ei oteta huomioon laskettaessa 3 artiklassa säädettyä päivittäistä lepoaikaa ja 5 artiklassa säädettyä viikoittaista lepoaikaa, jollei a) työehtosopimuksessa tai työmarkkinaosapuolten välisessä sopimuksessa, tai b) kansallisessa lainsäädännössä, työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen, toisin määrätä. Ajanjakso, jonka aikana työntekijä tosiasiallisesti suorittaa toimintaansa tai tehtäviään päivystysaikana, katsotaan aina työajaksi.
Parlamentin tarkistus
  Koko päivystysaika, mukaan luettuna aika, jona ei työskennellä, katsotaan työajaksi
  Työehtosopimusten tai työmarkkinaosapuolten välisten muiden sopimusten tai lainsäädännön tai sääntöjen nojalla päivystysaika, jona ei työskennellä, voidaan kuitenkin laskea erityisellä tavalla, jotta noudatettaisiin 6 artiklassa tarkoitettua viikoittaista enimmäistyöaikaa edellyttäen, että työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelua koskevia yleisiä periaatteita noudatetaan.
    Päivystysaikaa, jona ei työskennellä, ei oteta huomioon laskettaessa 3 artiklassa säädettyä päivittäistä lepoaikaa ja 5 artiklassa säädettyä viikoittaista lepoaikaa.

Korvaavat lepoajat annettava työjaksojen jälkeen

Vastaavat korvaavat lepoajat tulee antaa työjaksojen jälkeen lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaisesti eikä "kohtuullisen ajan kuluessa". Valiokunnan mietinnössä perustellaan, että terve järki sanoo, että lepoaikojen pitää olla työjaksojen jälkeen, kuten EY-tuomioistuin ja työntekijöiden terveys ja turvallisuus vaativat.

Neuvoston yhteinen kanta
b) Korvataan 2 kohdassa ilmaus "edellyttäen, että kyseisille työntekijöille annetaan vastaavanlaiset korvaavat lepoajat" ilmauksella "edellyttäen, että kyseisille työntekijöille annetaan vastaavanlaiset korvaavat lepoajat sellaisen kohtuullisen ajan kuluessa, joka määritellään kansallisessa lainsäädännössä tai työehtosopimuksessa tai työmarkkinaosapuolten välisessä sopimuksessa".
Parlamentin tarkistus
(b) Korvataan 2 kohdassa ilmaisu "edellyttäen, että kyseisille työntekijöille annetaan vastaavanlaiset korvaavat lepoajat" ilmaisulla "edellyttäen, että kyseisille työntekijöille annetaan vastaavanlaiset korvaavat lepoajat työjaksojen jälkeen asiaan liittyvän lainsäädännön, työehtosopimuksen tai muun työmarkkinaosapuolten välisen sopimuksen mukaisesti".

Työajan tasoittumisjaksojen pidentäminen edelleen pääsääntöisesti työehtosopimuksin

Parlamentti haluaa pääsääntöisesti säilyttää nykyisen sääntelyn, jonka mukaan työajan tasoittumisjaksojen pidentämisestä voidaan sopia työehtosopimuksin. Neuvosto haluaisi poistaa tämän työehtosopimusten ensisijaisuuden (artikla 19) ja ehdottaa, että tasoittumisjakso voitaisiin myös lailla pidentää 4 kuukaudesta 12 kuukauteen.

Niitä maita varten, joissa työehtosopimusjärjestelmä ei ole kunnossa, parlamentti tarjoaisi saman mahdollisuuden kuin hyväksyttiin vuokratyödirektiivissä. Pidentämisestä voitaisiin säätää lailla silloin kun työntekijöitä eivät koske työehtosopimukset tai muut työmarkkinaosapuolten väliset sopimukset.

Tällöin edellytettäisiin lisäksi, että jäsenvaltio ryhtyy tarvittaviin toimiin varmistaakseen, että työnantaja tiedottaa työntekijöille ja/tai edustajille ja kuulee näitä ehdotetun työaikamallin käyttöönotosta ja siihen tehtävistä muutoksista. Työnantajan on lisäksi ryhdyttävä tarvittaviin toimiin estääkseen ja/tai korjatakseen kaikki terveys- ja turvallisuusriskit, jotka voivat liittyä ehdotettuun työaikamalliin.

Neuvoston yhteinen kanta
b) lainsäädännön tai hallinnollisten määräysten nojalla asianomaisella tasolla järjestetyn työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen.
Parlamentin tarkistus
b) lainsäädännön tai hallinnollisten määräysten nojalla asianomaisella tasolla järjestetyn työmarkkinaosapuolten kuulemisen jälkeen silloin, kun työn- tekijöitä eivät koske työehtosopimukset tai muut työmarkkinaosapuolten väliset sopimukset edellyttäen, että asian- omainen jäsenvaltio ryhtyy tarvittaviin toimiin varmistaakseen, että: - työnantaja tiedottaa työntekijöille ja/tai näiden edustajille ja kuulee näitä ehdotetun työaikamallin käyttöönotosta ja siihen tehtävistä muutoksista; - työnantaja ryhtyy tarvittaviin toimiin estääkseen ja/tai korjatakseen kaikki terveys- ja turvallisuusriskit, jotka voivat liittyä ehdotettuun työaikamalliin."

Työ- ja perhe-elämän yhteensovittaminen

Työ- ja perhe-elämän vaatimusten parempi huomioon ottaminen (2 b artikla). Parlamentti haluaa korostaa, että yhteensovittamisen pitää olla todellista eikä pelkkiä sanoja.

Neuvoston yhteinen kanta
Jäsenvaltioiden on kannustettava asianmukaisella tasolla työmarkkinaosapuolia, rajoittamatta kuitenkaan niiden itsenäisyyttä, tekemään työ- ja perhe-elämän parempaa yhteensovittamista koskevia sopimuksia.
  Jäsenvaltioiden on varmistettava työmarkkinaosapuolia kuullen, että työnantajat tiedottavat työntekijöille riittävän ajoissa heidän työaikajärjestelmissään tai - järjestelyissään tapahtuvista merkittävistä muutoksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä 11 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/14/EY* soveltamista.
  Ottaen huomioon työntekijöiden tarpeet työaikojen ja työaikajärjestelmien joustavuuteen jäsenvaltioiden on kansallisten käytäntöjen mukaisesti myös kannustettava työnantajia käsittelemään tällaiset työaikoja ja työaikajärjestelmiä koskevat muutospyynnöt, ottaen huomioon yrityksen tarpeet ja sekä työnantajien että työntekijöiden joustavuutta koskevat tarpeet.
Parlamentin tarkistus
Jäsenvaltioiden on kannustettava asianmukaisella tasolla työmarkkinaosapuolia, rajoittamatta kuitenkaan niiden itsenäisyyttä, tekemään työ- ja perhe-elämän parempaa yhteensovittamista koskevia sopimuksia.
  Jäsenvaltioiden on varmistettava työmarkkinaosapuolia kuullen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä 11 päivänä maaliskuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2002/14/EY soveltamista, että
  - työnantajat tiedottavat työntekijöille riittävän ajoissa heidän työaika- järjestelmissään tai - järjestelyissään tapahtuvista merkittävistä muutoksista ja
  - työntekijöillä on oikeus pyytää muutoksia työaikoihinsa ja työaika- malleihinsa ja että työnantajat ovat velvollisia käsittelemään tällaiset pyynnöt oikeudenmukaisesti, ottaen huomioon työnantajien ja työntekijöiden tarpeet joustavuuden osalta. Työnantaja voi kieltäytyä tällaisesta pyynnöstä vain, jos työnantajalle aiheutuvat järjestelyihin liittyvät haitat ovat suhteettomat työn- tekijälle aiheutuvaan hyötyyn nähden."

Ylempien toimihenkilöiden työaikasuojelua parannetaan Lehtisen ja Christensenin ehdotuksen mukaisesti

Neuvoston yhteisessä kannassa ei ehdoteta muutoksia työaikadirektiivin 17 artiklan 1 a kohtaan, jossa säädetään direktiivin soveltamisalaa koskevista poikkeamismahdollisuuksista. Johtavassa asemassa olevia ja heihin rinnastettavia koskevaa poikkeamismahdollisuutta koskeva väljä ja epätarkka sanamuoto aiheuttaa yhä useampien työntekijöiden jäämisen kokonaan työaikasuojelun ulkopuolelle. Ilmiö laajenee sitä mukaa, kun työntekijöiden työ itsenäistyy.

Työn luonteen muutos ei saa johtaa työntekijäryhmien jättämiseen ilman työaikasuojelua. Työaikasuojelu tulee periaatteessa ulottaa kaikkiin työntekijöihin työn luonteesta riippumatta. Aiemmassa lausunnossaan parlamentti edellytti direktiivin soveltamisalarajauksen täsmentämistä tältä osin. Raportööri Cercas ei nyt ehdota ylempien toimihenkilöiden työaikasuojelun kehittämistä.

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY lähetti parlamentin valiokunnan jäsenille kirjeen, jossa tuetaan parlamentin ensimmäisen käsittelyn kantoja ja Cercasin tarkistusehdotuksia. Lisäksi EAY korosti, että myös ylempien toimihenkilöiden työaikasuojelu tulee saattaa kuntoon.

Valiokunta hyväksyi Suomen MEP Lasse Lehtisen ja Tanskan Ole Christensenin tekemän muutosehdotuksen (tarkistus 50). Vastaava ehdotus tuli myös vihreiltä (51).

Nykydirektiivi 17.1 a) (Poikkeukset)
1. Ottaen huomioon työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelemisessa noudatettavat yleiset periaatteet jäsenvaltiot voivat poiketa 3, 4, 5, 6, 8 artiklan tai 16 säännöksistä silloin, kun kyseessä olevan toiminnan erityispiirteiden vuoksi työajan pituutta ei mitata ja/tai määritellä etukäteen tai kun työntekijät voivat itse päättää siitä ja erityisesti tämä koskee:

a) johtavassa asemassa olevia tai muita henkiöitä, joilla on itsenäinen päätöksentekovalta;
Parlamentin tarkistus
"1. Työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden suojelemisessa noudatettavat yleiset peri- aatteet huomioon ottaen jäsenvaltiot voivat poiketa 36, 8 artiklan ja 16 artiklan a ja c alakohdan säännöksistä, kun kyseessä olevan toiminnan erityispiirteiden vuoksi työ- ajan pituutta ei mitata ja/tai määritellä ennalta tai työntekijät voivat itse päättää siitä, kun on kyse:

   a) toimitusjohtajista (tai muista vastaavassa asemassa olevista), suoraan heidän alaisuudessaan olevista ylemmistä johtohenkilöistä ja yhtiön hallituksen suoraan nimittämistä henkilöistä;

Usean työsuhteen työaikojen yhteenlaskeminen

Valiokunta hyväksyi myös ALDE:n, vihreiden ja vasemmiston piiristä tulleen, parlamentin aiemman kannan mukaisen, ehdotuksen useamman työsuhteen työaikojen yhteenlaskemisesta.

Neuvoston yhteinen kanta
  ---
Parlamentin tarkistus
2 a a artikla (uusi) Työajan laskeminen Sellaisten työntekijöiden tapauksessa, joilla on useampia kuin yksi työsopimus, ja tämän direktiivin soveltamiseksi, työntekijän työaika on kunkin sopimuksen nojalla työskenneltyjen ajanjaksojen yhteenlaskettu summa

Neuvoston yhteisen kannan pääpiirteet

Vaikea kysymys on kaiken aikaa ollut työaikadirektiivin suhde ns. opt out järjestelmään (työnantajan ja yksittäisen työntekijän mahdollisuus sopia, ettei työsuhteessa noudateta 48 tunnin enimmäisviikkotyöaikaa koskevaa sääntelyä). Yhteinen kanta rajoittaisi jonkin verran opt outin käyttöä nykyisestä, mutta sen käyttö on edelleen tietyin ehdoin mahdollista (artikla 22). Opt outin käyttöä tarkastellaan kuitenkin myöhemmin sekä kansallisella tasolla että myös EU-tasolla liiallisten työtuntien vähentämiseksi (artikla 24 a).

Voimassa oleva työaikadirektiivi antaa jäsenmaille mahdollisuuden opt out -järjestelmän käyttöön. Järjestelmää ei ole otettu Suomessa käyttöön ja Suomi on periaatteessa suhtautunut siihen erittäin kriittisesti.

Päivystysaikojen osalta direktiivimuutoksella (uusi artikla 2 a) tähdättäisiin Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen lääkärien päivystysaikoja koskevissa Simap, Jaeger ja Dellas tapauksissa ottamien tulkintojen muuttamiseen. Komission arvion mukaan 23 jäsenvaltiota ei noudata tuomioistuimen linjaamaa tulkintaa lääkärien päivystyskysymyksessä.

Tasoittumisjaksojen osalta muutos poistaisi nykyisen työehtosopimusten ensisijaisuuden (artikla 19). Tasoittumisjakso voitaisiin myös lailla pidentää 4 kuukaudesta 12 kuukauteen. Pidentämisen salliminen lakiteitse on kytketty opt outin käyttöön. Päällekkäisen jouston rajoittamiseksi ehdotetaan, että 12 kuukauden lakisääteinen tasoittumisjakso olisi käytettävissä vain sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa ei käytettäisi opt outia (artikla 22 a). Kuitenkin myös niille jäsenvaltioille, joissa opt out on otettu käyttöön, annetaan tietyin edellytyksin mahdollisuus pidentää 4 kuukauden tasoittumisjakso 6 kuukauteen (artikla 22a b-kohta).

Tietyistä ylitöistä annettavien korvaavien lepoaikojen osalta (17 artikla) direktiivimuutos muuttaisi EYT:n oikeuskäytäntöä. Korvaavat lepoajat olisi annettava kohtuullisen ajan kuluessa, joka määritellään laissa tai työehtosopimuksessa tai työmarkkinaosapuolten välisessä sopimuksessa. EYT oli tulkinnut direktiiviä niin, että korvaavat lepoajat tulisi antaa välittömästi.

Euroopan ammattiyhdistysliikkeen kannat

EAY on korostanut, että muutosesitykset päivystysaikojen ja tasoittumisjakson osalta uhkaavat toteutuessaan työntekijöiden työaikasuojelua.

Ay-liike tuki kaiken aikaa Euroopan parlamentin 11.5.2005 hyväksymiä muutosesityksiä. EAY:n mielestä EP:n ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymä kompromissi muodostaa tasapainoisen pohjan direktiivin uudistamiselle.

Parlamentin kantoja ei komission valmistelussa ja neuvoston yhteisessä kannassa ole juurikaan otettu huomioon, vaikka kysymyksessä on yhteispäätösmenettelyssä säädettävä direktiivi (jolloin parlamentilla viime kädessä on mahdollisuus hylätä direktiivi).

Myöskään itsenäisessä asemassa olevia ylempiä toimihenkilöitä koskevan poikkeusmahdollisuuden täsmentäminen ei saanut neuvostossa kannatusta parlamentin esittämällä tavalla.

Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY lähetti 17.10.2008 parlamentin valiokunnan jäsenille kirjeen, jossa tuetaan parlamentin ensimmäisen käsittelyn kantoja ja Cercasin tarkistusehdotuksia. Lisäksi EAY korosti, että myös ylempien toimihenkilöiden työaikasuojelu tulee saattaa kuntoon.

Etusivu Takaisin Tulosta