22.02.2010
Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston tiedote 22.2.2010
Lähetämme ohessa Markus Penttisen raportin EU:n talous- ja sosiaalikomitean viime kokouksesta. Antoisia lukuhetkiä!
--
EU:n talous- ja sosiaalikomitean täysistunto 17.-18.2.2010
1) Kreikka, taloustilanne ja talouspolitiikka
Täysistuntoa valmistelevassa palkansaajaryhmän kokouksessa käytiin
kimuranttikin keskustelu Kreikasta, yleisestä taloustilanteesta ja EU:n
talouspolitiikasta. Ensinnäkin kysymys Kreikan taloudellisesta
auttamisesta koettiin vaikeaksi. Yhtäältä palkansaajajärjestöjen
perustavaa laatua oleva toimintaperiaate hädässä olevan auttamisesta
puoltaisi jonkinlaista apupakettia ja takauksia. Toisaalta syyt Kreikan
tilanteeseen ovat pitkälti löydettävissä sieltä itsestään ja tieto
apupaketeista aina hädän hetkellä ei saisi sellaisia maita pistämään
asioitaan kuntoon. Kreikka olisi välittömän avun tarpeessa, mutta
palkansaajaryhmän kokouksessa alkoi nousta toiveita "pakettien"
saamisesta moneen muuhunkin suuntaan alkaen Unkarista, Baltiasta jne.
Esim. Saksan ay-liikkeen edustaja syytti komissiota "talousväkineen"
(Olli Rehn & co) siitä, että maata painetaan väkisin entistä
syvempään lamaan EU:n lisäsäästövaatimuksilla ja sillä, että maa on
käytännössä otettu EU:n holhoukseen, jossa mm julkisen sektorin
palveluja ajetaan alas. Vasta-ajatukset olivat taas, että jos näin ei
tehdä, maa on rahamarkkinavoimien holhouksessa kaksinkertaisin
karsinnoin. Lisäksi voimistettaisiin vaaraa tartunnasta Espanjaan ja
Portugaliin, jolloin koko euroalue alkaisi natista liitoksistaan.
Yhteinen sävel löytyi siitä, että yhtenä perusongelmana on EU:n
yhteisen talouspolitiikan puute. Niin taloustieteen akateemiselta kuin
käytännön puolelta on esitetty vuosia vakavia varoituksia siitä, ettei
yhteinen raha-alue toimi ilman tiivistettyä yhteistä talouspolitiikkaa.
Nyt sitä aletaan luoda kunnollisesti vasta pakon edessä, kun "löysät
ovat jo housussa". Tilanne voi verrata maailmanlaajuiseen
rahamarkkinakriisiin, jossa syynä oli osaltaan yhteisten pelisääntöjen
puute.
Taloustilanne koettiin uudelleen epävarmemmaksi. Useiden maiden kyky
elvyttää alkaa saavuttaa rajansa. Velkaantumisaste nousee niin
korkeaksi ja nopeasti, että takaisinmaksu tietää pitkää hitaan
talouskasvun aikaa. Toiseksi vaikka elvytystarvetta olisi vielä
reippaasti, niin yhä useampi joutuu jarruttamaan sitä "markkinavoimien"
pelosta eli että ne eivät usko maan takaisinmaksukykyyn. Kolmanneksi
julkisen puolen rahoitusasema ja kestävyys alkaa olla siinä
tilanteessa, että leikkauksiin, veronkorotuksiin yms joudutaan laajalla
rintamalla. Tämä taas painaa kasvun edellytyksiä. Jne jne. Tähänastinen
elvytys on onnistunut torjumaan talouden äkillisen romahduksen, mutta
potilas saattaa olla halvaustilassa vielä pitkään.
2. Palkansaajat-työnantajat taistoa sisämarkkinalausunnosta
Täysistunnossa hyväksyttiin tukku kannanottoja, joista sisämarkkinoita
koskeva aiheutti eniten keskustelua ja jännitystä etenkin
työntekijöiden ja työnantajien välillä. Työnantajat syyttivät
palkansaajia siitä, että lausuntoa valmistelleessa työryhmässä
saavutettu yhteisnäkemys oli revitty auki jaostokäsittelyssä ja siksi
työnantajilla oli sivukaupalla muutosehdotuksia täysistuntoon.
Kiistaa aiheutti mm. Euroopan keskuspankin tehtävät, joihin jotkut
halusivat hintavakauden huomioon ottamisen oheen työllisyysnäkökohdat.
Sisämarkkinoiden nähtiin myös pidentävän tavaroiden kuljetusmatkoja,
joka saattaisi olla ristiriidassa kestävän kehityksen kanssa.
Työnantajien oli vaikea hyväksyä tätä senkin vuoksi, että tuotteen
ympäristövaikutukset johtuvat paljon muustakin kuin kuljetusmatkasta.
Riitaa saatiin aikaiseksi tietyistä työntekijöiden perusoikeuksille
uhaksi koetuista EU-tuomioistuimen päätöksistä, joiden vaikeuksien
selvittämistä työnantajat haluaisivat vielä jatkaa eikä ryhtyä heti
toimenpiteisiin. Lausunnossa komitea kiristi jonkin verran
kantaansa laajentumiseen Bulgarian ja Romanian mukaantulon valossa.
Sisämarkkinoiden ja EU:n laajentaminen edellyttää tulokkailta kaikkien
hyvän hallintotavan, oikeusvaltion ja kestävän talouden kriteerien
täyttämistä.
3. Alakohtaisille työllisyys- ja koulutusneuvostoille tukea
Liikkeellä on esityksiä perustaa EU-tasolla alakohtaisia työllisyys- ja
koulutusneuvostoja. Komitea kannattaa ajatusta ja ehdottaa, että ne
kytkettäisiin jo olemassa olevaan työmarkkinajärjestöjen vuoropuheluun.
Komitea huomauttaa silti, että vuoropuhelun puute joltain alalta ei saa
olla este neuvoston perustamiseksi ja neuvostosta saattaisi jopa tulla
vuoropuhelun alkupohja. Lisäksi neuvostoihin tulisi kytkeä mm.
oppilaitokset ja tarvittavat viranomaistahot.
Komitean mielestä alakohtaisen neuvoston tulisi arvioida
työmarkkinoiden määrällisiä ja laadullisia muutoksia, tehdä niitä
koskevia suosituksia sekä tukea elinkeinoelämän ja oppilaitosten
yhteistyötä. Lisäksi neuvosto voisi valmistella ehdotuksia
ammattipätevyyksien ajanmukaistamiseksi ja tunnistamiseksi.
Komitea huomauttaa, että joissain jäsenmaissa kuten Ranskassa ja
Ruotsissa on alakohtaisia työmarkkinoiden seurantaryhmiä, jotka
määrittelevät mm. koulutustarpeita. Tietyissä maissa on alueellisia
seurantaryhmiä määrittelemässä kasvavia ja taantuvia aloja.
4. Muuta
Lisätietoja komiteasta ja sen tämänkertaisen täysistunnon linjauksista
saa suomalaisilta palkansaajajäseniltä janne.metsamaki@sak.fi ;
leila.kurki@sttk.fi ja markus.penttinen@akava.fi sekä lisäksi komitean
kotisivulta http://cesnet.eesc.europa.eu/en/start-up.asp
Markus Penttinen
--
Ari Åberg
Director
The Finnish Trade Unions Representation to the EU
FinUnions
Boulevard du Roi Albert II, 5
B-1210 Brussels - Belgium
Tel +32 2 201 06 81, +32 2 201 66 62 (direct)
Fax +32 2 203 11 37
Mobile +358 400 504 352, +32 479 952 153
aaberg@fin.etuc.org/www.finunions.org
