25.02.2010
Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston tiedote 25.2.2010
Euroopan Unionin opetusministerit kokoontuivat 15.2.2010 Brysselissä. Suomea kokouksessa edusti opetusministeri Henna Virkkunen.
Kokouksessa käsiteltiin muun muassa seuraavia asioita:
- Koulutus 2010 – työohjelman täytäntöönpanon edistymistä koskeva neuvoston ja komission yhteinen raportti
- Koulutus EU 2020 -strategiassa
- koulutuksen vaikutus Euroopan talouskehitykseen
Opetusministerit käsittelivät raporttia, jossa tarkastellaan, kuinka
yhteisten eurooppalaisten koulutustavoitteiden saavuttamisessa on
vuosina 2007–2009 onnistuttu. Keskeinen tarkastelukohde Koulutus 2010
-raportissa on avaintaitoja koskevan suosituksen täytäntöönpano.
EU-maat päättivät vuonna 2000 lisätä matematiikan, luonnontieteiden ja
tekniikan alan tutkintojen määrää, keskiasteen koulutuksen
suorittaneiden määrää sekä aikuisten osallistumista elinikäiseen
oppimiseen. Niin ikään päätettiin vähentää koulupudokkaiden määrää ja
parantaa 15-vuotiaiden nuorten lukutaitoa.
Raportista käy ilmi, että yleisesti ottaen EU on suoriutunut
koulutustavoitteissaan entistä paremmin. Kuitenkin suurin osa vuodelle
2010 asetuista tavoitteista jäi saavuttamatta. Keskeinen lukutaitoa
koskeva vertailuarvo on itse asiassa kääntynyt laskuun. Suomi oli
ainoa EU-maa, joka saavutti kaikki 5 tavoitetta.
Tehokkaampia kansallisia toimia edellytetään asian korjaamiseksi.
Taloustaantuman ja väestökehityksen haasteet tulee ottaa huomioon.
Koulutuksen suurimmiksi haasteiksi unionimaissa nähdään yleisimmin
opettajien ammattitaidon kehittäminen, arviointijärjestelmien
ajanmukaistaminen ja uudenlaisten opetusjärjestelyjen käyttöönotto.
Lisäksi koulutusneuvostossa keskusteltiin koulutuksen merkityksestä
2020-luvun Euroopassa. Haasteita ovat mm. elinikäisen oppimisen
toteuttaminen sekä liikkuvuuden lisääminen. Opetusministerien mielestä
koulutuksesta olisi tehtävä avoimempaa ja työmarkkinoiden ja koko
yhteiskunnan tarpeisiin sovitettua. Myös koulutuksen ja työelämän
välisten kumppanuuksien luomiseen olisi kiinnitettävä erityistä
huomiota Euroopassa. Työssä tapahtuvaa oppimista tulee laajentaa samoin
epätyypillisten opiskelijoiden opiskelumahdollisuuksia on
parannettava.
Tätä taustaa vasten opetusministerit ovat asettaneet eurooppalaisen
koulutusyhteistyön strategiset puitteen vuoteen 2020-saakka (ET 2020),
jonka neljä pitkän aikavälin strategista tavoitetta ovat:
1. tehdään elinikäisestä oppimisesta ja liikkuvuudesta todellisuutta
2. parannetaan koulutuksen laatua ja tehokkuutta
3. edistetään tasapuolisuutta, sosiaalista yhteenkuuluvuutta ja aktiivista kansalaisuutta
4. edistetään luovuutta, innovointia ja yrittäjyyttä kaikilla koulutusasteilla
Koulutuksen vaikutuksesta Euroopan talouskehitykseen neuvoston
painottaa, että koulutus on avainasemassa Euroopan työllisyyden ja
talouskasvun turvaamisessa ja muodostaa perustan eurooppalaiselle
tieto- ja innovaatioyhteiskunnalle jatkossakin. ET 2020 on tärkeä
väline sekä vastattaessa tietoyhteiskunnan pitkän aikavälin haasteisiin
että etsittäessä kestävää elpymistä nykyisestä talouskriisistä.
Koulutuksella on tulevaisuudessa keskeinen asema siirryttäessä
vihreämpään ja kestävään talouteen. Koulutus ei anna pelkästään
olennaista perustaa tutkimusta ja innovointia varten, vaan se on myös
keskeinen väline sellaisten muutosten aikaansaamiseksi arvoissa ja
asenteissa, käyttäytymisessä ja elämäntavoissa, jotka ovat
yhdenmukaisia kestävän kehityksen kanssa kaikilla politiikan aloilla,
neuvosto toteaa.
Kirsi Rasinaho
Adviser
The Finnish Trade Unions Representation to the EU
FinUnions
Boulevard du Roi Albert II, 5
B-1210 Brussels - Belgium
Tel +32 2 201 06 81 ; +32 2 203 11 57 (direct)
Fax +32 2 203 11 37
Mobile +358 50 342 8027
kirsi.rasinaho@sak.fi/ www.finunions.org
