31.05.2010

EU:n Talous- ja sosiaalikomitean täysistunto 26.-27.5.2010

Täysistunnossa vieraili Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman Van Rompuy. Hän nosti puheessaan esiin välittömän talouskriisistä irtautumisen, sekä pitemmän aikavälin toimet kasvun aikaan saamiseksi. Talouden vakaus, joka sisältää mm. velanhoidon ja verotuksen uudistuksen, on erityisen task force –työryhmän teemana (mukana talousministereiden ja Rompuyin lisäksi mm. Olli Rehn). Työryhmä julkistaa lääkkeensä lokakuussa.

Toimenpiteet on jaoteltu neljään prioriteettiin:

1. Vakaampi budjettikuri ja kasvu- ja vakaussopimuksen vahvistaminen, joka sisältää mm. taloudellisia ja ei-taloudellisia sanktioita, sekä alijäämän (3%) ja julkisen velan (60%) tarkastelun. Budjettien tasapainottaminen tarkoittaa joko etujen leikkauksia tai verojen korotuksia.
    
   
2. Jäsenmaiden välisen kilpailukyvyn erojen vähentäminen, jossa ongelmallinen on erityisesti Euro-alue (talouspoliitikkojen hallinta EU tasolla).
    
   
3. Tarvitaan tehokas kriisinhallintajärjestelmä, sekä ns. varhaisia herätysmekanismeja, jotta mahdolliset kriisit eivät pääse syvenemään ”huomaamatta”. Väliaikainen rahoituksen vakausmekanismi on ehkä vakinaistettava. Komissio on ehdottanut erityistä pankkien kriisiratkaisurahastojen perustamista, johon varat kerättäisiin pankeilta perittävillä maksuilla. Rahastoilla varmistettaisiin, että pankkien konkurssit hoidetaan hallitusti ilman veronmaksajien tukea.
    
   
4. Instituutioiden toiminta on saatava nopeammaksi ja tehokkaammaksi, on asetettava yhteiset, selkeät prioriteetit kriisinhallintaan.
   

Pitemmän aikavälin toimenpiteistä Van Rompuy mainitsi talouskasvun rakenteiden muuttamisen (mm. innovaatiot ja tutkimus, verouudistukset). Tässä prosessissa hän näki Eurooppa 2020 strategian tärkeänä välineenä.

Täysistunto hyväksyi lausunnon jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista. Yhdessä talouspolitiikan suuntaviivojen kanssa ne muodostavat yhdennetyt suuntaviivat älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 ‑strategian toteuttamiseksi. Komission ehdotus suuntaviivoiksi on tarkoitus hyväksyä kesäkuussa. Suuntaviivat laaditaan seuraavaksi kolmeksi vuodeksi, jonka jälkeen seuraa tarkistus. Komitea kritisoi annettua erittäin lyhyttä lausuntoaikaa, joka ei antanut mahdollisuutta normaalin työjärjestyksen mukaiseen valmisteluun.

Komitean mukaan suuntaviivoista ei käy riittävän selvästi ilmi, että työttömyyden torjunnan olisi nykyisen kriisin vuoksi oltava EU:n ja jäsenvaltioiden politiikan päätavoitteita. Komitea katsoo, että työmarkkinoita koskevissa poliittisissa suosituksissa painotetaan aivan liikaa tarjontapuolta (avainsana: työllistyvyyden parantaminen), ja kehottaa kiinnittämään nykyistä enemmän huomiota työvoiman kysyntään. Lisäksi komitea on huolissaan siitä, ettei uusissa suuntaviivoissa enää aseteta tavoitteeksi (entisissä suuntaviivoissa keskeistä) täystyöllisyyttä.

Komitea kritisoi esitystä siitä, ettei suuntaviivoissa ole minkäänlaisia konkreettisia ohjeita työn laadusta, ja ehdottaa, että suuntaviivat 8 ja 9 yhdistetään ja säädökseen lisätään erillinen työn laadun parantamista koskeva suuntaviiva. Hyvää on, että painopiste on osaamiskolmiossa ja koulutustason parantamisessa. Komitea olisi kuitenkin toivonut, että nuorisotyöttömyyden torjunnalle ja vammaisten perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksen edistämiselle olisi asetettu nykyistä kunnianhimoisempia tavoitteita. Komitea kritisoi sitä, että suuntaviivoissa kiinnitetään kaiken kaikkiaan liian vähän huomiota tasa-arvopolitiikkaan (esimerkiksi naisten aseman parantamiseen).

Hyvää on, että "sosiaalisen osallisuuden edistäminen ja köyhyyden torjuminen" muodostaa oman suuntaviivansa. Lasten ja nuorten köyhyysriskin pienentämistä olisi kuitenkin korostettava nykyistä voimakkaammin. Köyhyysriskin pienentämiseksi tarvitaan luotettavia indikaattoreita, joilla voidaan mitata ja seurata edistymistä. Tässä yhteydessä ei pidä kyseenalaistaa yleisesti käytettyä köyhyysriskiastetta suhteellisena köyhyyden indikaattorina. Komitea pitäisi suotavana, että köyhyydelle suhteettoman alttiiden väestöryhmien (esim. yksinhuoltajanaiset, maahanmuuttajataustaisten ja pientä eläkettä saavien iäkkäiden ihmisten sekä vammaisten) osallistamiseen otettaisiin nykyistä selkeämmin kantaa.

Täysistunto hyväksyi lausunnon kotityön ammatillistamisesta. Tämä lausunto on komitean panos ILO:n kesäkuun työkonferenssissa käytävään keskusteluun kotityöntekijöiden ihmisarvoisesta työstä. Komitean mielestä tarvitaan lisätutkimusta kotityön sääntelystä sekä kotityöntekijöiden työehdoista ja -oloista ja sosiaaliturvasta sekä näiden soveltamisesta jäsenvaltioissa. Jäsenvaltioissa tulee ottaa käyttöön mm. vero-oikeudellisia, sosiaaliturvaa koskevia sekä työ- ja siviilioikeudellisia määräyksiä, jotka motivoivat työntekijöitä ja työnantajia laillisiin työsopimuksiin.

Tietoa/koulutusta on oltava tarjolla sekä työnantajien että työntekijöiden velvoitteista ja oikeuksista erityisesti silloin, jos työnantajat voivat saada veroetuuksia tai -vähennyksiä. On täydennettävä sellaisia ammattiluokituksia, joissa kuvataan laadukkaan kotona ja perheen parissa tehtävän työn edellyttämiä valmiuksia ja soveltuvuutta sekä siihen liittyviä työtehtäviä ja vastuuta. Lisäksi tulee laatia vertailuja eri jäsenvaltioiden tilanteesta ja edistää EU-tason alakohtaista vuoropuhelua kyseisen alan toiminnasta.

Komitean mielestä on vertailtava erilaisia työn järjestämisen muotoja (julkiset palvelut, yritykset, yhdistykset, osuuskunnat, suora työsuhde) työntekijöiden oikeuksien ja tuotettujen palvelujen laadun kannalta. On tunnustettava loma-, sairausloma-, äitiysvapaa- ja koulutusoikeudet ja varmistettava, että kotien välisistä matka-ajoista maksetaan korvaus. Työntekijöiden on voitava järjestäytyä neuvotellakseen työnantajiensa kanssa itselleen oikeudet, jotka vastaavat muiden työntekijöiden oikeuksia. Lisäksi on huolehdittava siitä, että hankittu kokemus ja jatkokoulutus voidaan varmentaa todistuksella, jotta tämäntyyppisen työn arvo tunnustetaan ja työnantajat tai asiakkaat voivat varmistua työntekijöiden ammattipätevyydestä.

Täysistunto kävi keskustelun Firenzessä 20.-22.5. järjestetyn puheenjohtajakonferenssin tuloksista. Teemana oli ”koulutuksen keinoin köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan”. Osallistujina oli satakunta henkilöä erilaisista eurooppalaisista organisaatioista, komissiosta, jäsenmaiden hallituksista ja neuvostosta. Konferenssi liittyi kiinteästi Eurooppalaisen köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen teemanvuoden toteuttamiseen. Konferenssin työryhmistä kootaan julkaisu, jossa esitetään kaikki esille tulleet ehdotukset.

Johtopäätöksinä todettiin, että köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisten toimien on oltava jatkossakin prioriteettina Eurooppa 2020 strategiassa. Komitea pyysi komissiota julkaisemaan teemasta vihreän kirjan, joka toimisi ensimmäisenä askeleena Eurooppa 2020 strategian lippulaiva-aloitteen (a European platform against poverty) käynnistämisessä. Konferenssin lopussa komission puheenjohtaja José Manuel Barroso totesi, että konferenssin ehdotukset tutkitaan tarkasti ja niihin tullaan myös vastaamaan, joten jäämme odottamaan ehdotusta vihreäksi kirjaksi.

 

Leila Kurki STTK
Raportti 28.5.2010

 Etusivu     Takaisin     Tulosta