Ilmaston lämpeneminen vaikuttaa työelämään
EAY, BUSINESSEUROPE, CEEP JA UEAPME järjestivät ilmastopolitiikan työllisyysvaikutuksia käsitelleen projektin päätösseminaarin Brysselissä maaliskuun 2011 alussa. Seminaarissa esiteltiin yhteisen projektin aikana kerättyjä tietoja siitä miten ilmastopolitiikkaan sopeutumista on eri maissa toteutettu, miten työmarkkinaosapuolet ovat mukana kansallisissa toimissa ja miten työntekijöiden asema on hoidettu muutostilanteissa.
Projektissa tehtiin vajaa vuosi sitten kysely kaikkien jäsenmaiden työmarkkinaosapuolille. Selvityksen toteuttajana on ollut Syndex. Seminaarissa esiteltiin raporttiluonnosta, joka valitettavasti oli monilta osin puutteellinen. Raportissa kerrotut tiedot ovat monen maan – myös Suomen- kohdalla epätarkkoja.
Komission edustaja kertoi komission tiedonannosta, jossa on tiekartta vähähiiliseen talouteen vuoteen 2050 mennessä. Tämä seminaarin jälkeisellä viikolla julkaistu tiedonanto tavoittelee 80-95 prosentin vähennystä kasvihuonekaasupäästöihin ja siinä on määritelty myös sektorikohtaisia päästövähennystavoitteita. Taloudellisesti kysymys on valtavista summista. Tiedonannon mukaan päästövähennystavoitteen saavuttaminen edellyttää investointeja uusiutuvaan energiaan, älykkäisiin sähköverkkoihin, energiatehokkuuteen, hiilen talteenottoon, kehittyneisiin teollisiin prosesseihin ja logistiikkaan. Tämä merkitsee 40 vuoden ajan vuosittain 270 miljardin investointeja, mikä on 1,5 prosenttia EU:n bruttokansantuotteesta.
Maakohtaisissa esimerkkitapauksissa kerrottiin muun muassa Portugalin kokemuksista uusiutuvan energian työlllisyysvaikutuksista. Työpaikkoja ei ole syntynyt siinä määrin kuin esimerkiksi hallituksen tavoitteet olisivat edellyttäneet. Lisäksi kaikki uusiutuvaan energiaan liittyvät työpaikat eivät ole pysyviä.
Alumiiniteollisuutta käsitelleessä osiossa korostui se, että EU:n omien määräysten merkitysenergiavaltaisella alalla voi olla erittäin merkittävä. EU:n ulkopuolisilla kilpailijoilla ei ole hiilidioksidipäästöjä ja uusiutuvaa energiaa koskevia velvoitteita. Tämä voi vaikuttaa paljonkin investointien suuntaamiseen eri maihin varsinkin globaaleissa yrityksissä.Jos alalle ei tehdä uusia investointeja ei myöskään työntekijöiden osaamista päivitetä. Euroopassa on kuitenkin isot markkinat ja hyvä infrastruktuuri. Siksi energian hinta pitäisi pitää kohtuullisena.
Energiatehokkuuden yhteisiä tehostamisprojekteja on ollut eri maissa ja eri aloilla. Energiatehokkuuden parantaminen on myös työntekijöiden intressissä.
Tanskasta esiteltiin kokemuksia projektista, jossa toimintansa lopettavan telakan työntekijöitä on koulutettu merituulivoimateollisuuteen. Lähtökohtana on ollut tutkimuksen ja tuotekehittelyn tukeminen sekä uusien hitsausmenetelmien kehittäminen. Lähivuosina arvioidaan noin puolelle telakan entisistä työntekijöistä löytyvän töitä tämän projektin kautta.
Seminaarissa puhuttiin tietysti jatkuvasti ns. vihreistä työpaikoista. Vihreän työpaikan määritteleminen on vaikeaa ja ei edes kovin hyödyllistä. Paljon tärkeämpää on se, että kaikilla työpaikoilla voidaan muuttaa työtapoja ja prosesseja vihreämmiksi eli satsata energiatehokkuuden ja ympäristön kannalta tehokkaampaan toimintaan.
Belgiassa on vuonna 2009 sovittu työehtosopimuksessa työntekijöille annettavasta eko-setelistä, jonka voi käyttää ekologisiin ostoksiin. Aluksi setelin arvo oli 125 e, nykyisin 250 euroa. Tarkoituksena on lisätä ostovoimaa ja ohjata ekologisiin valintoihin. Setelillä ostettavat tuotteet ja palvelut on listattu. Lista on tarkoitus arvioida kahden vuoden välein. Seteli on ollut käytössä sen verran vähän aikaa, että sen vaikutuksia ei voi vielä arvioida.
Seminaarissa esitetyissä työnantaja- ja työntekijäpuolen kansallisissa hankkeissa korostui se, että toimiva työpaikkatason yhteistyö edellyttää työntekijöiden riittävää koulutusta ja osaamisen päivittämistä. Työntekijöiden näkökulmasta energiatehokkuusprojekteissa erityisen tärkeää on kulutuksen ja päästöjen vähentämisen ohella se, että energialaskuun saadaan pienennystä.
Työntekijät tarvitsevat turvaa ilmastopolitiikan aiheuttamilta muutoksilta. Oikeudenmukainen siirtymä (just transition) on ay-liikkeen vaatimuksesta mukana YK:n ilmastoneuvotteluissa. Tämä tarkoittaa konsultaatiota ja koulutusta, uusia työpaikkoja ja työntekijöiden oikeuksien turvaamista.
Janne Metsämäki, SAK
