Raskaudensuojeludirektiivi juuttunut neuvoston ja parlamentin kiistoihin

Raskaudensuojeludirektiivin valmistelu on jumissa neuvoston ja Euroopan parlamentin kiistelyn vuoksi. Neuvoston neuvotteluhalukkuutta tunnusteltiin viimeksi toukokuussa 2012, mutta turhaan. Uudistus on jämähtänyt ensisijaisesti kustannuskysymyksiin, kuten ennakolta odotettiin.

Asiaa esitellyt komissaari Viviane Reding kytki äitiysvapaan laajempiin yhteyksiin, eli syntyvyyden huolestuttavaan vähentymiseen Euroopassa. Hän totesi komission kantana, että 20 viikkoa täydellä palkalla, johon vielä lisätään kahden viikon isyysloma myös täydellä palkalla muodostuu kohtuuttoman kalliiksi. Reding on valmis neuvottelemaan parlamentin kanssa siirtymälausekkeesta, jossa huomioidaan muutkin vapaat kuin äitiysloma. Rahoituksenkin osalta pitäisi selvittää muita mahdollisuuksia kuin täysi palkka.

Isoista jäsenmaista etenkin Saksa ja Iso-Britannia pitivät parlamentin esittämää 20 viikon äitiyslomaa täydellä palkalla aivan liian kalliina ratkaisuna. Saksa tyrmäsi lähtökohtaisesti myös Redingin kompromissiesityksen. Britannia haluaisi parlamentin esityksistä uuden vaikutusarvioinnin. Lisäksi se korosti kansallista päätäntävaltaa käyttää kunkin jäsenvaltion omia keinoja äitiyslomalla olevan toimentulon turvaamiseksi.

Eräissä ministereiden puheenvuoroissa pidettiin komission esittämää 18 viikkoakin liian pitkänä. Itävallan edustaja mm. totesi, että he eivät ole valmiita menemään maassa nykyisin käytössä olevaa 16 viikon äitiyslomaa pidemmälle.

Useissa puheenvuoroissa korostettiin jäsenmaiden eroja, ja sillä perusteella pidettiin tärkeänä, että direktiivi jättäisi pelivaraa kansallisille sovelluksille. Yhden jäykän mallin pakottaminen kaikille jäsenmaille ei johda hyvään lopputulokseen, todettiin eräässä puheenvuorossa.

Eurooppalainen ay-liike tukee työsuojelun parantamista

Euroopan ammattiliittojen keskusjärjestö EAY pitää hyvänä, että raskaana olevien naisten asemaa työelämässä vahvistetaan, ja heidän suojeluaan parannetaan. EAY hyväksyy komission esittämän äitiysloman pidennyksen nykyisestä 14 viikosta 18 viikkoon EU:n uutena minimitasona. Täysipalkkaisuus 18 viikon osalta on kuitenkin EAY:n keskeinen ehto.

Äitiysloman ajalta maksetaan parlamentin päätöksen mukaan täysi palkka. Poikkeuksena ovat kuitenkin jäsenvaltiot, joissa on mahdollisuus perhevapaaseen. Niissä kahdestakymmenestä viikosta neljänä viimeisenä viikkona voidaan maksaa vähintään 75 % palkasta. EAY katsoo, että tämä eriarvoistaa naiset, eikä siten voi hyväksyä menettelyä.

Kaikilla jäsenmailla on omin päätöksin mahdollista pidentää äitiysloma 20 viikkoon, jota parlamentti on esittänyt. Äitiysloman pituus ei kuitenkaan saa vaikuttaa isyyslomaan. Isyysloma pitää ratkaista erillisellä lainsäädännöllä.

Kun EU:n parlamentti äänesti asiasta ensimmäisessä kuulemisessa viime vuoden lokakuussa, jakautuivat suomalaisten edustajien äänet. Jopa saman puolueryhmän sisällä saattoivat toiset tukea parlamentin linjaa ja toiset komission esitystä. Keskeisinä argumentteina pidettiin naisten aseman parantamista (20 vko) ja toisaalta naisten työmarkkina-aseman huonontumista (18 vko), mikäli edut nousevat työnantajien kannalta kohtuuttomiksi. Myös suomalaisen ay-liikkeen piirissä on edustettuna kumpaakin ajattelua.

Nyt direktiiviesitys on neuvoston ja parlamentin välillä pattitilanteessa, ja komissiolta odotetaan aloitetta sen eteenpäin viemiseksi. Joidenkin ministereiden puheenvuoroissa esitettiin myös, että komissio vetäisi esityksensä takaisin, mutta selkeä enemmistö haluaa toistaiseksi jatkaa valmistelua.