Etusivu » Avainteemat » Työelämän lainsäädäntö » Työaikadirektiivi

Työaikadirektiivineuvotteluilla vaikeat lähtökohdat

Palkansaajia edustava EAY sekä työnantajien järjestöt BusinessEurope, CEEP ja UEAPME ovat ilmaisseet halukkuutensa aloittaa neuvottelut työaikadirektiivin uudistamisesta. Niiden lähtökohdat ovat vielä kuitenkin kaukana toisistaan. EAY painottaa työturvallisuutta ja terveyttä, työnantajilla on keskeisintä työaikojen joustojen lisääminen.

Asia oli lyhyesti esillä EU:n sosiaalisen vuoropuhelun komiteassa kesäkuussa 2011. EAY:n hallitus käsitteli neuvottelutilannetta 28.-29. kesäkuuta ja päätyi ehdottamaan tunnusteluaikaa (period of clarification) ennen kuin neuvottelupöytään voidaan lähteä. Tilannetta arvioidaan seuraavan kerran EAY:n työvaliokunnassa 16. syyskuuta.

Komissio antoi joulun alla kaksijakoisen esityksen, jonka suppessa mallissa tavoitellaan päivystysaikoja ja lepoaikoja koskevaa ratkaisua. Laaja malli taas käsittäisi yksilöllisen toisin sopimisen (ns. opt out) ja ottaisi muutenkin paremmin huomioon työelämän muutoksen tuomat paineet työaikajärjestelyihin. EAY haluaa aloittaa neuvottelut direktiivin laajasta uudistamisesta. Työnantajat haluaisivat keskittyä vain päivystysaikoihin ja palkallisiin sairauspoissaoloihin ja -lomiin.

Molemmilta osapuolilta lähetetään komissiolle terveisiä, että sen pitää vielä muokata esitystään niin, että se luo riittävän pohjan neuvotteluiden aloittamiseksi. Jos työaikadirektiivin uudistaminen ei etene, on komission aloitettava toimet nykyistä direktiiviä lähinnä päivystysaikojen osalta rikkovia jäsenvaltioita vastaan. Useissa jäsenvaltioissa päivystysaikaa ei lasketa palkalliseksi työajaksi. Komissio kuitenkin katsoo, ettei se voi haastaa jäsenvaltioita EU:n tuomioistuimeen. Lisäksi sen tulkinnan mukaan useat jäsenvaltiot ovat viime vuosina tarkistaneet lainsäädäntöään tältä osin direktiivin mukaiseksi.

EAY pitää yksilöllistä poikkeamista työaikalaista eli opt out -mahdollisuutta keskeisimpänä ongelmana. EU:ssa on tällä hetkellä 20 miljoonaa ihmistä, jotka tekevät yli 48 tunnin viikkotyöaikaa. Kymmenen vuotta sitten opt out oli käytössä vain Isossa-Britanniassa, mutta nyt sitä sovelletaan jo 16 EU:n jäsenmaassa (ks. lista jutun lopussa). Tosin useimmissa maissa sen käyttö on rajattu vain tietyille aloille, yleisimmin terveydenhuoltosektorille.

EAY:lle on tärkeätä, ettei työaikojen tasoitusjaksoja nosteta yli 4 kk:n pituseksi ja että mahdollisuus lepoaikaan järjestetään heti työajan jälkeen. Työaikajärjestelyillä on taattava myös työn ja perhe-elämän, sekä vapaa-ajan toimiva yhteensovittaminen. Lisäksi EAY haluaa neuvotella uusista työmuodoista, itsensä työllistävien työntekijöiden asemasta ja monissa työsuhteissa samanaikaisesti olevien henkilöiden asemasta.

Työnantajat pitävät opt outin säilyttämistä tärkeänä, eivätkä siksi halua ottaa sitä neuvotteluiden kohteeksi. Työnantajapuolella nähdään realistisena tavoitteena sopia vain päivystysajasta ja lomista. Työnantajat olisivat tarvittaessa myös valmiita viemään neuvottelut sektorikohtaisiksi. Työnantajat  (lähinnä CEEP ja UEAPME) ovat kuitenkin todenneet, että tasoitusjakson pidentäminen 12 kuukauteen vähentäisi paineita opt outin käyttöön.

Komissio teetti joulukuisen tiedonantonsa tueksi selvityksiä työaikadirektiivin implementointitilanteesta ja työaikojen vaikutuksesta työntekijöiden terveyteen ja tuottavuuteen. Työssä jaksamista koskeva selvitys antaa tukea EAY:n huolelle siitä, että pitkillä työpäivillä on haitallinen vaikutus työntekijöiden terveyteen.

Parlamentissa työaikadirektiivin valmistelujen raportöörinä toimii espanjalainen S&D-ryhmän jäsen Alejandro Cercas, joka oli samassa tehtävässä myös edellisen epäonnistuneen valmistelun yhteydessä. Cercas on todennut, että mikäli työmarkkinajärjestöt aloittavat neuvottelut, parlamentti ei osallistu valmisteluun, ellei siltä erikseen jotain pyydetä. Jos neuvottelutulos aikanaan syntyy, se viedään suoraan neuvoston vahvistettavaksi.

Opt out -tilanne EU:ssa (lähde: EPSUn hallitus 13.4. 2011)

General opt-out

  • UK (1993), Malta, Cyprus, Estonia (2004), Bulgaria (2007)

Sector specific opt-out

  • France (2002) public health
  • Germany (2003) public health, police, fire; federal civil servants (from 2008)
  • Spain (2003) doctors and nurses in public health
  • Hungary (2003) health, standby in private sector
  • Slovenia (2004) health and medical services
  • Latvia (2004)
  • Netherlands (2004-05) health and fire service (huom. kokeilu päättynyt)
  • Poland (2007) doctors and professionals in health care
  • Slovakia (2007) medical workers
  • Czech Republic (2008) health services
  • Belgium (2010-11) certain health service professionals (huom. määräaikaisuus)

Lue myös:

SAK:n, STTK:n ja Akavan kannanotto työaikadirektiivin uudistamisesta, helmikuu 2011