Etusivu » FinUnions » FinUnionsin taustaa

FinUnionsin taustaa

Suomalaisen ay-liikkeen tie Euroopan unioniin

Palkansaajien EU-yhteistyö alkoi jo 1990-luvun alussa, jolloin Suomi aloitti neuvottelut EU:n jäsenyydestä. Keskusjärjestöissä tiedostettiin, että jäsenyys tuo tullessaan muutoksia ammattiliittojen toimintaympäristöön.

Keskusjärjestöt ja useat ammattiliitot olivat tuolloin jo mukana palkansaajien eurooppalaisissa etujärjestöissä. SAK oli ollut jo 1970-luvulta alkaen Euroopan ay-keskusjärjestö EAY:n (European Trade Union Confederation, ETUC) jäsen. STTK sekä Akava liittyivät siihen 1990-luvun alkuvuosina.

Keskusjärjestöissä tehtiin kaksi tärkeää linjausta: Ensinnäkin EU-edunvalvonnan todettiin vaativan tiivistä yhteistyötä kaikilta järjestöiltä. Toiseksi päätettiin tukea Suomen EU-jäsenyystavoitteita. Näiden kahden päätavoitteen edistämiseksi perustettiin palkansaajakeskusjärjestöjen yhteinen EU-edunvalvontatoimisto. Se toimi aluksi muutaman vuoden Suomessa, kunnes siirtyi Suomen EU-jäsenyyden myötä Brysseliin.

EU-jäsenyyden alkuvaiheessa Brysselissä käytiin lähinnä opintomatkoilla, perehtymässä perusasioihin. Ajan kuluessa ammattiyhdistysliikkeen EU-edunvalvonta on arkipäiväistynyt. Suomalaisten ammattiliittojen edustajien määrä eurooppalaisissa toimielimissä ja työryhmissä on lisääntynyt merkittävästi. (Lista SAK:n, STTK:n ja Akavan edustuksista).

Yksi FinUnionsin tärkeimmistä tehtävistä on tuoda asiantuntijoita yhteen ja ruokkia laaja-alaista keskustelua työntekijöille tärkeistä EU-kysymyksistä ay-liikkeen sisällä.


Haasteisiin vastataan rivejä tiivistämällä

Maailmanlaajuiset muutokset heijastuvat Eurooppaan ja sitä kautta myös suomalaisille työmarkkinoille. Eletään monen rinnakkaisen kriisin aikaa: talouskriisi on laajentunut työllisyys- ja jopa poliittiseksi kriisiksi, ja rinnalla vaikuttavat ilmasto- ja energiakriisi. Eurooppalaisen ay-liikkeen vastaus toimintaympäristön muutokseen on tiivistyvä yhteistyö työntekijöiden oikeuksien ja toimivien työmarkkinoiden puolesta. FinUnions ja suomalaisten keskusjärjestöjen yhteistyö on osa tätä kokonaisuutta.

FinUnionsin toimiston johtajuus kiertää keskusjärjestöjen välillä. Kaudella 2010–2013 toimistoa johtaa Risto Kousa STTK:sta. Lisäksi toimiston työhön osallistuu SAK:n EU-asiantuntija Reijo Paananen sekä vierailevia asiantuntijoita.

FinUnionsin työtä ohjaa johtoryhmä, johon kuuluvat johtaja Marjaana Valkonen SAK:sta, pääsihteeri Leila Kostiainen STTK:sta ja kansainvälisten asioiden päällikkö Markus Penttinen Akavasta.

Keskusjärjestöt

SAK
Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestöön SAK:hon kuuluu 21 jäsenliittoa, joihin on järjestäytynyt yli miljoona henkilöjäsentä. Heistä teollisuudessa työskentelee vajaa puolet, yksityisillä palvelualoilla noin kolmannes ja julkisella sektorilla neljännes.

STTK
Toimihenkilökeskusjärjestö STTK on toimihenkilöiden ammatillinen keskusjärjestö. Sen 20:ssä jäsenliitossa on yhteensä lähes 640 000 henkilöjäsentä. STTK:laiset toimivat teollisuudessa, terveydenhuoltoalalla, erityisaloilla sekä kuntien ja valtion palveluksessa.

Akava
Akava on korkeasti koulutettujen palkansaajien ja ammatinharjoittajien keskusjärjestö, johon kuuluu 34 jäsenliittoa. Akava toimii jäsentensä edunvalvojana ja yhteiskunnallisena puolestapuhujana. Akavalaisten liittojen jäseneksi liitytään suoritetun tutkinnon, asematason tai ammatin perusteella. Akavaan kuuluu jäsenliittojen kautta jo yli puoli miljoonaa jäsentä.