Riittääkö poliittinen julistus markkinoille?

Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston tiedote 12.2.2010

Eurooppa-neuvoston kokoontuessa ylimääräiseen kokoukseensa Solvayn kirjastoon oli kokouksen päähuomion kohteena Kreikka vaikkei se ollut edes alunperin asialistalla. Tilanne on kuitenkin mennyt jo sen verran pahaksi, että myös valtionpäämiesten odotettiin tekevän jotain konkreettista. Lopputuloksena oli poliittinen julistus, jossa EPN ilmoitti tukevansa Kreikan toimia vakaus- ja kasvusopimuksen kriteereiden saavuttamiseksi. Budjettialijäämää tulee alentaa 4% vuoteen 2010 mennessä. Valtiovarainministereitä kehotetaan hyväksymään täsmällisemmät suositukset kokouksessaan 16.2. Komissio seuraa tarkkaan näiden suositusten toteuttamista yhteistyössä Euroopan Keskuspankin ja Kansainvälisen Valuuttarahaston kanssa. Euroalueen maat sitoutuvat määrätietoiseen ja koordinoituun politiikkaan yhteisvaluutan puolustamiseksi. Lopuksi todettiin vielä, ettei Kreikka ole pyytänyt taloudellista tukea.

Tuhannen euron (tai enemmänkin) kysymys on; riittääkö tämä markkinoille? Euro putosi eilen hieman dollariin nähden, mutta osake- ja velkakirjamarkkinoilla oli vakaata. Hermostuneisuutta näyttäisi olevan ilmassa. Kreikalla on kansainvälisesti kehno maine. Korruptio, veronkierto ja tilastojen väärentäminen yhdistettynä heikkoon talouskuriin on markkinoille myrkkyä. Kreikka itsenäistyi 1832 ja siitä ajasta noin puolet se on virunut erilaisissa talouskriiseissä. Tämä ei lupaa hyvää. Tosin Kreikka on julkisesti luvannut täyttää sitoumuksensa, mutta kun Saksan liittokansleri Merkel ja Kreikan pääministeri Papandreou keskustelivat huippukokouksen kulisseissa konkreettisista vyönkiristystoimista, vastusti Papandreou Hevosmiesten Tietotoimiston mukaan näitä. Tämäkään ei lupaa hyvää. Hallituksella on myös vastassaan Kreikan vanhakantainen ay-liike, joka toivottavasti nyt ymmärtäisi pistää polttopullot taskuun.

Valtiovarainministereiden neuvostolla ECOFINilla on ensi viikolla edessään Augiaan tallien siivous. HTT:n tietojen mukaan tarkoitus on ryhtyä soveltamaan EU:n mitassa ennennäkemättömän tiukkaa valvontaa. Sen myötä Kreikka menettää käytännössä osittain taloudellisen itsenäisyytensä. Eläkkeet, terveydenhuolto, julkinen hallinto, työmarkkinat, EU:n rakennerahastojen käyttö, rahoitussektorin valvonta ja viralliset tilastot ovat kaikki komission valvovan silmän alla. Myös Euroopan Keskuspankki ja Kansainvälinen Valuuttarahasto IMF ovat mukana. IMF pysyttelee tosin taustalla yhteisestä sopimuksesta, koska ei haluta sen näkyvän roolin vaikuttavan euroon kohdistuviin spekulaatioihin. Komissio on myös erikseen käynnistänyt prosessin, jossa EU:n tilastovirasto oikeutettaisiin tarkastamaan jäsenmaiden taloustietoja.

Mitä sitten, jos tämäkään ei riitä markkinoille? Sitten ei auta kuin ottaa lusikka kauniiseen käteen ja ryhtyä tukemaan Kreikkaa jollain tavoin taloudellisesti. Silloin tulisivat kyseeseen lähinnä lainananto ja/tai Kreikan lainojen takaaminen. Tällainen operaatio olisi suurten jäsenmaiden Saksan ja Ranskan heiniä. Saksa on ymmärrettävistä syistä vastahankainen ja sillä on lisäksi perustuslailla budjettialijäämää koskevia rajoituksia, jotka saattavat tulla vastaan. Yhtenäisvaluutta kyllä pelastetaan sen on selvä, mutta toivottavasti ei rahan pumppaamiseen tarvitsisi mennä.

Nykyisessä tilanteessa on pohdittu paljon sitä, milloin aloittaa elvytystoimien purku ja velan lyhentäminen (exit-strategia). Nyt alkaa näyttää siltä, että markkinat ovat tämän exit-strategian aloituksesta jo päättäneet. Kreikka on pahassa luottokierteessä ja Portugalia sekä Espanjaa jo kovistellaan. Irlannistakin on jo puhuttu. Olisi kuitenkin hyvä, jos tämä tapahtuisi hallitusti poliittisten toimijoiden ohjauksessa eikä markkinavoimien vietävänä. Nyt pitäisi ay-liikkeelläkin olla jotain muuta sanottavaa, kuin "elvytystä on jatkettava".

Huippukokouksen varsinaisen agendan ykkösasia oli Lissabonin strategian jatko eli EU 2020. Tästä EPN kuuli sekä puheenjohtajansa Herman Van Rompuyn että komission puheenjohtajan José Manuel Barroson alustukset. Strategia pohjautuu kolmeen kestävään kasvuun ja työllisyyteen tähtäävään prioriteettiin. Ne ovat: osaamisen ja innovoinnin käyttäminen kasvun perustana, osallistava korkean työllisyyden yhteiskunta sekä vihreä kasvu:kilpailukykyinen ja kestävä talous. Strategian tavoitteet asetetaan räätälöidysti maittain. Komission antaa asiasta tiedonannon 3.3., maaliskuun Eurooppa-neuvosto käsittelee laajat suuntaviivat ja uusi strategia hyväksytään sitten kesäkuun Eurooppa-neuvostossa. Siitä on tarkoitus tulla valtionpäämiesten hyväksymä sitova sopimus.

Lisäksi EPN keskusteli tilanteesta Kööpenhaminan kokouksen jälkeen sekä avusta Haitin jälleenrakennukseen ja avustustoimien tehostamisesta.
--
Ari Ĺberg
Director
The Finnish Trade Unions Representation to the EU
FinUnions

Boulevard du Roi Albert II, 5
B-1210 Brussels - Belgium
Tel +32 2 201 06 81, +32 2 201 66 62 (direct)
Fax +32 2 203 11 37
Mobile +358 400 504 352, +32 479 952 153
aaberg@fin.etuc.org/www.finunions.org

Etusivu Takaisin Tulosta