Haku   

04.03.2010

Eurooppa 2020 pohjaa Lissabonin strategiaan


Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston tiedote 4.3.2010


Paljon ennakkoon odotettu komission tiedonanto Eurooppa 2020 -strategiasta tuottaa lievän pettymyksen. Useimmat asiat ovat suoraan vanhasta Lissabonin strategiasta. Uusia innovaatioita on valitettavan vähän. Toinen ongelma paperin pitkäjänteisyys. Lähitulevaisuudesta puuttuu konkreettisia toimenpiteitä, jotka olisivat paitsi sinällään tärkeitä myös lisäisivät strategian katu-uskottavuutta.

Strategiassa komissio määrittelee kolme kasvun veturia; älykäs kasvu (osaamisen, innovoinnin, koulutuksen ja digitaalisen yhteiskunnan tukeminen), kestävä kasvu (resurssitehokkaampi tuotanto ja kilpailukyvyn lisääminen)  sekä osallistava kasvu (työmarkkinoille osallistumisen lisääminen, koulutuksen hankkiminen ja köyhyyden torjunta).  Strategian toteuttamiseksi asetetaan seuraavat yleistavoitteet:
-työllisten osuus 20-64-vuotiaista pitäisi olla 75 %
-3 % EU:n BKT:stä pitäisi investoida T&K:hon
-20/20/20 -ilmasto/energiatavoitteet pitäisi saavuttaa (mukaan lukien 30 % päästövähennystavoite mikäli olosuhteet ovat oikeat)
-koulunkäynnin keskeyttävien osuus pitäisi olla alle 10 % ja loppututkinto pitäisi olla vähintään 40 %:lla nuoremmasta ikäpolvesta
-köyhyysriskin alla eläviä pitäisi olla 20 miljoonaa vähemmän.

Strategian tavoitteiden toteuttamiseksi komissio ehdottaa seitsemää lippulaivahanketta. Näitä toteutetaan niin unionin, jäsenvaltioiden kuin aluehallintoviranomaistenkin tasolla. Lissabonin strategian osaltahan ongelma oli sen heikko implementointi. Se koettiin ylätason asiakirjana sekä välttämättömänä pahana, johon listattiin mukaan kaikki ne toimet, jotka joka tapauksessa muutoinkin  oli tarkoitus toteuttaa. Tämä yritetään nyt välttää tehostamalla ohjausmenetelmiä. Myös raportointi on tarkoitus toteuttaa samanaikaisesti vakaus- ja kasvusopimuksen raportoinnin kanssa joskaan näitä prosesseja ei ole tarkoitus yhdistää.

Lippulaivahankkeista ensimmäinen on innovaatiounioni, jossa T&K- ja innovaatiopolitiikka kohdistetaan suurimpiin haasteisiin kuten ilmastonmuutokseen, energiatehokkuuden lisäämiseen, terveyteen ja demografiseen muutokseen. Tarkoituksena on kuroa kiinni keksintöjen ja markkinoiden välistä kuilua ja parantaa keksintöjen tuotteistamista. Euroopan tutkimusaluetta kehitetään ja luodaan  strateginen tutkimusagenda. Eurooppalaisia innovaatiokumppanuuksia edistetään. Vanhoista tavoitteista listataan yhteisöpatentin aikaansaaminen.

Nuoret liikkeellä -lippulaivahanke edistää opiskelijoiden ja nuorten asiantuntijoiden liikkuvuutta. Erasmus, Erasmus Mundus, Tempus ja Marie Curie -ohjelmat mainitaan. Avoimista työpaikoista pitäisi tiedottaa tehokkaasti sekä ammattipätevyys- ja kokemus tunnustaa paremmin. Tässäkään ei ole mitään uutta, mutta ymmärrettävää on, että vanhat tavoitteet uudistetaan niiden toteuttamisen ollessa vielä kesken.

Eurooppalaisen digitaalistrategian osalta toistetaan aiempi tavoite, että kaikilla eurooppalaisilla pitäisi olla nopea internet-yhteys vuoteen 2013 mennessä. Toimivien yhteismarkkinoiden aikaansaaminen tälle alueelle on merkittävä tavoite ja hyödyksi monin tavoin.

Resurssitehokas Eurooppa tarkoittaa vähähiiliseen ja energiatehokkaaseen talouteen siirtymistä. Sisäisten energiamarkkinoiden ja Euroopan kantaverkon pystyttämistä jatketaan. Mikäli energian tuotantoa, tehokuutta ja kulutusta koskevista tavoitteista pidetään kiinni, voidaan öljyn ja kaasun tuontia vähentää 60 miljoonan euron arvosta vuoteen 2020 mennessä.

Globalisaatioajan elinkeinopolitiikka merkitsee EU:n elinkeinoelämän pitämistä kilpailukykyisenä kriisin jälkeen. Tähän sisältyy mm. vihreä kasvu, pienyritysten tukeminen, avaruuspolitiikka, matkailun kehittäminen sekä yritysten sosiaalista vastuuta koskevan strategian uudistaminen.

Uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelman alla ovat mm. joustoturvan toinen vaihe ja erilaiset lainsäädäntöhankkeet liittyen työaikaan, lähetettyjen työntekijöiden asemaan sekä työterveyteen ja -turvallisuuteen. Työvoiman liikkuvuutta edistetään. Sosiaalidialogia edistetään ja tuetaan työmarkkinaosapuolten voimavaroja tässä työssä. Hyvä juttu sinänsä. Valitettavaa on kuitenkin, että Hevosmiesten Tietotoimiston mukaan suurin osa Andorin kabinetin lisäysesityksistä torjuttiin. Työmarkkinoiden uudistamisessa olisi tärkeää päästä osapuolten väliseen aitoon yhteistyöhön. Muutoin on vaarana, että tämän kaiken varjolla ajetaan vain työehtojen heikennyksiä.

Euroopan köyhyydentorjuntafoorumi on niinikään lippulaivahanke. Tarkoitus on tukea köyhiä ja sosiaalisesti syrjäytyneitä sekä auttaa heitä toimimaan aktiivisesti yhteiskunnassa.

Tämä tulee olemaan leimallisesti Eurooppa-neuvoston strategia. Se käsittelee näitä suuntaviivoja kokouksessaan 25.-26.3. Lopullisesti strategia on tarkoitus hyväksyä kesäkuun huippukokouksessa. Strategiatekstissä luvataan, että parlamentti tulee olemaan "ohjaava voima" kansalaisten aktivoimisessa sekä toimijana yhteistoimintamenettelyn mukaisissa yksittäisissä lainsäädäntöhankkeissa. Tässä alkuvaiheessa parlamentti näyttää kuitenkin olevan lähinnä statistin roolissa. Aikataulu jo yksistään on sellainen, ettei parlamentti ehdi käsitellä strategiaa kunnolla, vaan siitä ehditään todennäköisesti laatia ainoastaan ryhmien lausunnot.
--
Ari Åberg
Director
The Finnish Trade Unions Representation to the EU
FinUnions

Boulevard du Roi Albert II, 5
B-1210 Brussels - Belgium
Tel +32 2 201 06 81, +32 2 201 66 62 (direct)
Fax +32 2 203 11 37
Mobile +358 400 504 352, +32 479 952 153
aaberg@fin.etuc.org/www.finunions.org



 Etusivu     Takaisin     Tulosta