| - | Perusoikeudet kunnolla näkyville |
Puutteellisten työolojen valvontaa lisättävä
Euroopasta siirrettiin jopa 2,5 miljoonaa työpaikkaa muualle vuosina 2003-2006, on laskelmoinut European Restructuring Monitor -keskus. Tämä on karkeasti ottaen saman verran kuin koko Suomessa on tällä hetkellä ihmisiä työssä.
Eurooppalaiset yritykset ovat siirtäneet viime vuosina työpaikkoja yhä enemmän halvemman työvoiman maihin, kuten Kaukoitään. Yritykset ovat perustelleet työpaikkojen siirtämistä erityisesti säästyvillä palkkakustannuksilla. Kehitysmaissa ei nimittäin ole yleensä minipalkkalainsäädäntöä ollenkaan. On myös esimerkkejä, että eurooppalaiset yritykset maksavat Aasiassa jopa pienempiä palkkoja kuin paikalliset yritykset, ja vieläpä ilman sosiaaliturvaa.
Eurooppalaiset yritykset valvovat työoloja kehittyvissä maissa varsin kehnosti. Jos tehtaissa tehdään tarkastuksia, niin yritykset seuraavat lähinnä vain tuotteidensa laatua. Surkeisiin palkkoihin, kehnoihin työoloihin tai tuotteiden ympäristövaikutuksiin ei kiinnitetä huomiota. Kaikki yritykset eivät noudata edes paikallisia lakeja. Julkisuudessa on kerrottu myös lapsityövoiman käytöstä.
Globalisoituvassa maailmassa on ymmärrettävää, että yrityksillä on useita toimipaikkoja. Ensiarvoisen tärkeää on kuitenkin muistaa, että yritysten on kannettava vastuuta työntekijöistä, työpaikoista ja ympäristöstä samalla tavalla kaikkialla.
Kehnojen työolojen ongelma ei rajoitu pelkästään kehittyviin maihin. Uudenmaan työsuojelupiirin tarkastajat tekivät 31 tarkastusta työvoimaa Suomeen lähettäneisiin ulkomaalaisiin yrityksiin vuonna 2007. Tarkastusten mukaan lähetettyjen työntekijöiden työsuhteen ehdot eroavat merkittävästi samanlaista työtä tekevien suomalaisten työntekijöiden työsuhteen ehdoista. On pöyristyttävää, että vain yksi neljästä saa työehtosopimusten mukaista palkkaa.
Suomessa on nykyään enemmän ulkomaalaisia työntekijöitä kuin koskaan ennen. Myös ulkomailta Suomeen lähetettyjen työntekijöiden määrä on ollut kasvussa. Tarkkaa tietoa heidän lukumäärästään ei ole, sillä heistä tehdään ilmoituksia työvoimatoimistoihin vain harvakseen. Tähän on puututtava nopeasti.
Työehtojen valvontaa niin Suomessa kuin ulkomaillakin on lisättävä merkittävästi. Olen lähettänyt komissiolle kirjallisen kysymyksen asiaan liittyen. Tiedustelin komissiolta, mitä mahdollisuuksia sillä on puuttua ongelmaan yhteistyössä sijaintipaikkamaiden viranomaisten kanssa. Komission pitää antaa vastaus kysymykseeni kahden kuukauden kuluessa.
Niin kauan kuin kansainvälistä tai EU-lainsäädäntöä ei ole, aktiivinen kansalaisyhteiskunta voi toimia eettisen yritystoiminnan vahtikoirana.
