Julkisasiamies Juliane Kokottin ratkaisuehdotus asiassa Kiiski C-116/06 (Raskauden perusteella pyydetyn hoitovapaan muutoksen epääminen/tasa-arvodirektiivin vastainen syrjintä).
Hoitovapaata koskeva säännös sisältyy Suomen työsopimuslain 4 lukuun. Kunnallisten viranhaltijoiden hoitovapaaseen sovelletaan työsopimuslain säännöstä. Suomalaiselle opettajalle oli hänen pyyntönsä mukaisesti myönnetty hoitovapaata ensimmäisen lapsen hoidon vuoksi. Työntekijä sai kuitenkin jo ennen hoitovapaan alkamista tietää uudesta raskaudestaan. Tämän vuoksi hän aikoi järjestää lapsen hoidon eri tavalla kuin alun perin oli suunniteltu, ja pyysi, että jo myönnettyä hoitovapaata lyhennettäisiin. Työnantaja kieltäytyi hyväksymästä pyyntöä, koska jo myönnetyn hoitovapaan ajankohtaa voitiin muuttaa vain työsopimuslain säännöksen mukaisesta perustellusta syystä, eikä uusi raskaus ollut työnantajan mielestä tällainen syy. Samasta syystä hylättiin myös myöhempi, jo käynnissä olevan hoitovapaan aikana tehty hakemus, jossa työntekijä pyysi hoitovapaan päättämistä ja äitiysloman myöntämistä. Työntekijä katsoi, että häntä syrjitään sukupuolen perusteella ja että oikeuksia, joita hänellä on raskaana olevana työntekijänä, loukataan.
Työsopimuslain hoitovapaata koskevan säännöksen edellyttämästä perustellun syyn tulkinnasta on ollut eriäviä käsityksiä. Yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaan kunnallisella viranhaltijalla on tämän virkaehtosopimuksen mukaan oikeus hakemuksesta saada ennalta arvaamattomasta ja perustellusta syystä muutetuksi myönnetyn hoitovapaan ajankohta ja pituus. Tällaisena syynä pidetään sopimuksen mukaan sellaista ennalta arvaamatonta ja oleellista muutosta lapsen hoitamisedellytyksissä, jota viranhaltija ei ole voinut ottaa huomioon silloin, kun hän on hakenut hoitovapaata. Virkaehtosopimuksen soveltamisohjeen mukaan perusteltu syy on esimerkiksi lapsen tai toisen vanhemman vakava sairastuminen tai kuolema taikka avioero. Sen sijaan perusteltuja syitä eivät yleensä ole esimerkiksi toiselle paikkakunnalle muuttaminen, toisen palvelussuhteen syntyminen tai uusi raskaus.
Tampereen käräjäoikeuden EYT:lle tekemällä kolmella ennakkoratkaisukysymyksellä pyrittiin selvittämään, syrjitäänkö työntekijää sukupuolen perusteella ja loukataanko niitä oikeuksia, joita hänellä on raskaana olevana työntekijänä, kun työnantajan toiminnan kannalta perusteltujen syiden vuoksi kieltäydytään siitä, että työntekijälle jo myönnettyä hoitovapaata lyhennettäisiin uuden raskauden johdosta, jotta lapsen hoito järjestettäisiin eri tavalla kuin alun perin oli suunniteltu, ja työntekijä jäisi äitiyslomalle.
EYT:n julkisasiamiehen ratkaisuehdotuksessa katsotaan, että kysymyksessä ei ole tasa-arvodirektiivien vastainen menettely. Ratkaisu olisi siten löydettävä työsopimuslakia tulkitsemalla. EYT:n tuomio asiassa tullee aikaisintaan syksyllä.
Ratkaisuehdotus
73.
Edellä esitetyn perusteella ehdotan, että yhteisöjen tuomioistuin vastaa Tampereen käräjäoikeuden esittämiin kysymyksiin seuraavasti:
1) Kansallinen sääntely, jonka mukaan työnantaja voi toimintansa kannalta perusteltujen syiden vuoksi kieltäytyä työntekijälle jo myönnetyn hoitovapaan lyhentämisestä, jota työntekijä on pyytänyt vedoten uuteen raskauteen, ei johda sen enempää direktiivin 76/207/ETY 2 artiklassa, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä 2002/73/EY, tarkoitettuun välittömään kuin välilliseenkään syrjintään sukupuolen perusteella.>
2) Direktiivin 92/85/ETY 8 ja 11 artikla eivät ole esteenä tällaiselle sääntelylle, vaikka työntekijä menettää sen vuoksi tietyt virkasuhteeseen perustuvat äitiysloman palkkaedut.
