Euroopan tason työmarkkinajärjestöillä on EU:n perussopimuksiin pohjautuva rooli unionin toiminnassa. Työmarkkinaosapuolilla on vuonna 1993 voimaan tulleesta Maastrichtin sopimuksesta alkaen ollut oikeus neuvotella sitovia eurooppalaisia puitesopimuksia, jotka voidaan hyväksyä EU:n direktiiveiksi tai vaihtoehtoisesti toimeenpanna työmarkkinajärjestöjen omin toimin.
Eurooppalaisten työmarkkinajärjestöjen sopimukset vanhempainvapaasta (1995), osa-aikatyöstä (1997) ja määräaikaisesta työstä (1999) on säädetty osaksi EU:n lainsäädäntöä. Järjestöjen omien toimien kautta toimeenpantavaksi osapuolet ovat neuvotelleet sopimukset etätyöstä (2002), työperäisestä stressistä (2004) sekä häirinnästä ja väkivallasta työssä (2007). Lisäksi osapuolet ovat sopineet elinikäistä oppimista (2003) ja sukupuolten tasa-arvoa (2005) koskevista toimintaohjelmista.
Yleisten neuvotteluiden lisäksi sosiaalista vuoropuhelua käydään eri alojen työntekijä- ja työnantajajärjestöjen kesken yli 30 eri sektorilla. Sektorikohtaista vuoropuhelua koordinoivat työntekijäpuolen osalta eurooppalaiset ammattisihteeristöt (European Industry Federations). Sektorivuoropuhelua käydään muun muassa koulutukseen, työaikoihin, työterveyteen, työturvallisuuteen, kestävään kehitykseen ja työntekijöiden liikkuvuuteen liittyvissä asioissa.
- Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY www.etuc.org
- Eurooppalaiset ammattisihteeristöt http://www.etuc.org/a/17
- Eurooppalaiset työnantajajärjestöt http://www.eurofound.europa.eu/eiro/links/euintemployer.htm
- Lue lisää sosiaalisen vuoropuhelun perusteista EU:ssa (englanniksi):
European social dialogue and implementation of agreements
European social dialogue via Articles 138-139 of the EC Treaty
