25.05.2008
Slovenia yrittää sittenkin saada aikaan ratkaisua työaikadirektiivin muutoksista. Ehdotus tulee tulee coreperin käsittelyyn 28.5.2008. Työministerien neuvosto, jossa yritetään päästa yhteisymmärrykseen myös vuokratyödirektiivistä, kokoontuu 9.6.2008.
Slovenian ehdotus pohjautuu kaikissa keskeisissä kysymyksessä Portugalin ja Suomen puheenjohtajakausien ehdotukseen syksyiltä 2006 ja 2007.
EAY on ilmoittanut, että se ei hyväksy, että vuokratyödirektiivin ja työaikadirektiivin käsittelyä kytketään yhteen. Kytkystä ei ole odotettavissa mitään hyvää kummankaan direktiivin osalta.
EAY:n mielestä vuokratyödirektiivistä tulisi saada ratkaisu kesäkuun neuvostossa. Sen sijaan työaikadirektiivin osalta valmistelua tulisi jatkaa, jotta direktiivimuutokset eivät heikentäisi työaikasuojelua.
Alla on muistioni työaikadirektiivin tilanteesta.
--
Jorma Rusanen
Director
The Finnish Trade Unions Representation to the EU
FinUnions (KEY Finland)
Boulevard du Roi Albert II, 5
B-1210 Brussels - Belgium
Tel +32 2 201 06 81
Fax +32 2 203 11 37
Mobile +358 40 5485661
Palkansaajajärjestöjen Eu-edustusto FinUnions
Jorma Rusanen 25.5.2008 MUISTIO
TYÖAIKADIREKTIIVIN TILANNE – SLOVENIAN KOMPROMISSIEHDOTUS
Slovenia yrittää sittenkin saada puheenjohtajakaudellaan lävitse myös työaikadirektiivin muutoksia. Kysymyksessä on Portugalin ja Suomen puheenjohtajakausien ehdotuksiin pohjautuva kompromissi, jonka pohjalta pyritään saamaan kesäkuun neuvostossa poliittinen yhteisymmärrys.
Asia tulee coreperin käsittelyyn 28.5. 2008 neuvoston käsittelyn valmistelua varten. EU:n työ- ja sosiaaliministerit yrittävät päättää asiasta neuvoston kokouksessa 9.6.2008. Vielä ei ole sanottu, että neuvosto Sloveniankaan esityksen pohjalta saavuttaisi direktiivin uudistuksesta yhteisen kannan.
Slovenian paperi pohjautuu kaikissa olennaisissa kohdissa Portugalin ehdotukseen, joka taas pitkälti pohjautui aiempiin Suomen ja Itävallan pj-kausien tekstiin. Mukana on siis jo Suomen esittämä rakennelma, jonka mukaan lakisääteinen 12 kuukauden tasoittumisjakso olisi käytettävissä vain niissä jäsenvaltioissa, joissa ei käytettäisi opt outia.
Uuden päivystysaikaa koskevan säännöksen käyttö olisi mahdollista myös opt out -maissa. Kumulatiivista joustoa ei siis siinä suhteessa rajoitettaisi.
Euroopan ammattiyhdistysliikkeen kannalta Slovenian kompromissiesitys on, samalla tavalla kuin Portugalin ja Suomenkin esitykset syksyllä 2007 ja 2006, huolestuttava erityisesti päivystysaikaa ja työajan tasoittumisjaksoja koskevien muutosesitysten vuoksi. EAY:n ohella useat sen jäsenjärjestöt ovat ajaneet myös ns. opt out –järjestelmän poistamista tai ainakin tehokasta rajoittamista.
Ay-liikkeen ja myös Euroopan parlamentin näkemyksiä on ehdotuksessa otettu heikosti huomioon. Esillä olevat muutosehdotukset vievät työaikasuojelua taaksepäin. Tulossa on koko EY:n historian ensimmäinen työelämän huononnusdirektiivi. Parlamentilla on kuitenkin vielä mahdollisuus toisessa käsittelyssään vaikuttaa asiaan,mikäli PES- ja EPP-ryhmät pääsevät asiasta yhteisymmärrykseen.
Työaikadirektiivin uudistaminen on osoittautunut todella vaikeaksi. Slovenia on seitsemäs ratkaisua yrittävä puheenjohtajamaa. Opt out –kysymyksestä on ollut tähän mennessä lähes mahdoton löytää Iso-Britannialle ja sen liittolaisille hyväksyttävää mallia.
Slovenian, vastaavasti kuin Suomen ja Portugalin liikkumatilaa on rajoittanut se, että neuvoston valmistelussa päästiin jo keväällä 2006 yhteisymmärrykseen päivystysajan määritelmästä ja enimmäistyöajan tasoittumisjakson pidentämisestä sekä muista pienemmistä kysymyksistä. Sloveniakaan ei näytä pitäneen mahdollisena lähteä avaamaan näistä kysymyksistä saavutettua poliittista yhteisymmärrystä.
Komissio direktiiviehdotuksessaan eikä myöskään Slovenia ole ehdottanut tarvittavia muutoksia työaikadirektiivin 17 artiklan 1 a kohtaan, jossa säädetään direktiivin soveltamisalaa koskevista poikkeamismahdollisuuksista. Johtavassa asemassa olevia ja heihin rinnastettavia koskevaa poikkeamismahdollisuutta koskeva väljä ja epätarkka sanamuoto aiheuttaa yhä useampien työntekijöiden jäämisen kokonaan työaikasuojelun ulkopuolelle. Ilmiö laajenee sitä mukaa, kun työntekijöiden työ itsenäistyy. Työn luonteen muutos ei saa johtaa yhä suurempien työntekijäryhmien jättämiseen ilman työaikasuojelua. Työaikasuojelu tulee periaatteessa ulottaa kaikkiin työntekijöihin työn luonteesta riippumatta. Myös tämä direktiivin soveltamisalakysymys jää viime kädessä parlamentin harteille. Aiemmassa lausunnossaan parlamentti edellytti direktiivin soveltamisalarajauksen täsmentämistä tältä osin.
Slovenian muutosehdotuksen pääpiirteet
Slovenian ehdotuksessa työaikadirektiivin muuttamiseksi pyritään ratkaisemaan yhdellä kertaa kaikki komission ehdottamat muutokset. Vaikein kysymys on työaikadirektiivin suhde ns. opt out –järjestelmään (työnantajan ja yksittäisen työntekijän mahdollisuus sopia, ettei työsuhteessa noudateta 48 tunnin enimmäisviikkotyöaikaa koskevaa sääntelyä). Slovenian ehdotus rajoittaisi jonkin verran opt outin käyttöä nykyisestä, mutta sen käyttö olisi edelleen tietyin ehdoin mahdollista (artikla 22). Opt outin käyttöä tarkasteltaisiin kuitenkin myöhemmin sekä kansallisella tasolla että myös EU-tasolla liiallisten työtuntien vähentämiseksi (artikla 24 a).
Voimassa oleva työaikadirektiivi antaa jäsenmaille mahdollisuuden opt out -järjestelmän käyttöön. Järjestelmää ei ole otettu Suomessa käyttöön ja Suomi on periaatteessa suhtautunut siihen erittäin kriittisesti.
Päivystysaikojen osalta direktiivimuutoksella (uusi artikla 2 a) tähdätään Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen lääkärien päivystysaikoja koskevissa Simap, Jaeger ja Dellas –tapauksissa ottamien tulkintojen muuttamiseen. Komission arvion mukaan 23 jäsenvaltiota ei noudata tuomioistuimen linjaamaa tulkintaa lääkärien päivystyskysymyksessä.
Tasoittumisjaksojen osalta ehdotettu muutos poistaisi nykyisen työehtosopimusten ensisijaisuuden (artikla 19). Tasoittumisjakso voitaisiin myös lailla pidentää 4 kuukaudesta 12 kuukauteen. Pidentämisen salliminen lakiteitse on Sloveniankin ehdotuksessa kytketty opt outin käyttöön. Päällekkäisen jouston rajoittamiseksi ehdotetaan, että 12 kuukauden lakisääteinen tasoittumisjakso olisi käytettävissä vain sellaisissa jäsenvaltioissa, joissa ei käytettäisi opt outia (artikla 22 a). Kuitenkin myös niille jäsenvaltioille, joissa opt out on otettu käyttöön, annetaan tietyin edellytyksin mahdollisuus pidentää 4 kuukauden tasoittumisjakso 6 kuukauteen (artikla 22a b-kohta).
Tietyistä ylitöistä annettavien korvaavien lepoaikojen osalta EYT:n oikeuskäytännön muuttava ehdotus (17 artikla) on sama kuin Portugalin, Suomen ja Itävallan ehdotus. Korvaavat lepoajat on annettava kohtuullisen ajan kuluessa, joka määritellään laissa tai työehtosopimuksessa. Ajanjakson pituutta määriteltäessä olisi otettava huomioon tarve varmistaa kyseisten työntekijöiden turvallisuus ja terveys. EYT oli tulkinnut direktiiviä niin, että korvaavat lepoajat tulisi antaa välittömästi.
Opt out – mahdollisuus
Slovenian ehdotuksen opt out –lauseke (artikla 22) on olennaisilta osiltaan hieman löysempi kuin Portugalin ja Suomen ehdotus, joka oli hieman, mutta ei riittävästi, tiukempi kuin Itävallan aikainen ehdotus. Nyt ei enää edellytetä direktiivin 6 artiklasta poikkeamiseen jäsenmaassa olevia erityisiä tarpeita (specific needs).
Ehdotuksessa vain todetaan, että vaikka yleisenä periaatteena on se, että viikoittainen työaika saa olla enintään 48 tuntia ja että käytännössä on poikkeuksellista työskennellä pitempään, jäsenmaat voivat päättää olla soveltamatta direktiivin 6 artiklaa, mikäli ne toteuttavat tarvittavat toimenpiteet työntekijöiden turvallisuuden ja terveyden tehokkaan suojelun takaamiseksi.
Artiklassa siis on viittaus opt out –järjestelmän poikkeuksellisuudesta ja siitä, että säädettäessä asiasta lailla olisi sitä ennen kuultava asianomaisia työmarkkinajärjestöjä.
Direktiivin johdantolauseessa (9a ja 9b) todettaisiin lisäksi, että opt out -järjestelmä olisi poikkeus periaatteesta, jonka mukaan viikoittainen enimmäistyöaika on 48 tuntia laskettuna keskiarvona vertailujaksolla. Järjestelyn tulee olla myös työntekijän kannalta vapaaehtoinen sekä käytettävissä ainoastaan sen jälkeen, kun työnantaja ja työntekijä ovat todenneet, että direktiivin muut joustavat määräykset eivät anna tarvittavaa joustavuutta.
Työnantajan on pidettävä työaikakirjanpitoa, jotta voidaan todeta direktiivin määräysten noudattaminen (alakohta 1a f).
Sopimusta opt outista eli ylipitkistä työajoista ei saa tehdä työsopimusta solmittaessa eikä myöskään työsuhteen neljän ensimmäisen viikon aikana (alakohta 1a c). Tällainen sopimus olisi mitätön. Komission alkuperäisessä ehdotuksessa kiellettiin sopimuksen tekeminen koeaikana, mikä olisi työntekijän suojan kannalta ollut parempi ratkaisu.
Opt outia koskevan sopimuksen tehnyt työntekijä ei voi työskennellä enempää kuin keskimäärin 60 tuntia seitsemän päivän jaksossa kolmen kuukauden aikana (alakohta 1a d). Slovenia sallisi myös, että työehtosopimuksessa tai työmarkkinaosapuolten välisessä muutta sopimuksessa ylitettäisiin 60 tunnin raja (1a di). Slovenia on lisäksi palannut Itävallan ehdotuksen 65 tunnin enimmäistyöaikaan, jota voitaisiin käyttää silloin kun päivystysaika, jona ei työskennellä , katsotaan työajaksi (1a dii).
Työntekijään ei saa kohdistaa haitallisia seuraamuksia hänen kieltäytyessään sopimasta opt outista tai peruuttaessaan suostumuksensa opt outiin (alakohta 1a b.
Työntekijä voi peräytyä sopimuksesta ensimmäisen kolmen kuukauden aikana, jolloin peruutus tulee voimaan heti. Tämän jälkeen työnantaja voi vaatia työntekijää noudattamaan enintään kolmen kuukauden peruutusilmoitusaikaa (alakohta 1a e).
Työntekijöihin, jotka työskentelevät neljä viikkoa tai vähemmän ja edellyttäen, että sellaiset työjaksot samalla työnantajalla eivät ylitä neljää viikkoa 12 kuukauden jaksossa, artiklan rajoituksia alakohdissa (1a c) ja (1a d) ei sovelleta (1b).
Uuden 24 a artiklan mukaan opt outia käyttävän jäsenvaltion on määräajassa (Slovenia ehdottaa 3 vuotta kuten Portugalikin, Suomi oli ehdottanut 2 vuotta) työmarkkinajärjestöjä kuultuaan ilmoitettava komissiolle käytön perusteet, toimialat sekä työntekijöiden lukumäärä. Raportissa on myös tuotava esiin työmarkkinajärjestöjen kannat (alakohta 1a). Slovenia (kuten Portugalikin) ei enää ehdota opt outin käyttöä seuraavan kolmikantaisen työryhmän perustamista, mikä on heikennys syskyn 2006 Suomen ehdotukseen verrattuna. Jos pitemmästä tasoittumisjaksosta on säädetty lailla, on myös tästä raportoitava, samoin kuin ratkaisun vaikutuksista työntekijöiden terveyteen ja turvallisuuteen (alakohta 1b).
Komissio antaa määräajassa (Slovenia 4 vuotta kuten Portugalikin), Suomi oli ehdottanut 3 vuotta) kertomuksen opt outin (artikla 22) käytöstä, perusteista sekä muista pitkiin työaikoihin vaikuttavista tekijöistä kuten lailla säädettyjen pitempien tasoittumisjaksojen käytöstä (artikla 19b). Komissio tekee tarvittaessa ehdotuksia ylipitkien työaikojen vähentämiseksi (alakohta 2). Slovenia kuten Portugalikaan ei enää ehdota kuten Suomi oli ehdottanut, että jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava opt outin käyttöä ja mahdollisuuksia luopua siitä. Sen sijaan neuvoston tulee komission raportin pohjalta arvioida opt outin ja lailla säädettyjen tasoittumisjaksojen käyttöä. Ja lisäksi tämän arvioinnin tulosten pohjalta komissio voi määräajassa (5 vuotta) tehdä ehdotuksen direktiivin muuttamiseksi.
Komissio esitti opt outin käytön soveltamisehtojen tiukentamista jo työaikadirektiivin uudistamisehdotuksessaan. Euroopan parlamentti ja eräät jäsenmaat (ainakin 11 jäsenmaata) halusivat poistaa poikkeusmahdollisuuden kokonaan kolmen vuoden siirtymäajalla. Eräät jäsenvaltiot Iso-Britannia etunenässä, Saksan tukemana, ovat sitä kiivaasti vastustaneet. Iso-Britannia ei tähän mennessä ole hyväksynyt ehdotettuja opt outin käytön rajauksia.
Lyhyellä tähtäimellä opt outin kohtalo ei ole meille ongelma, sillä Suomi ei ole sitä ottanut käyttöön. SAK, STTK ja AKAVA ovat tukeneet EAY:n ja Euroopan parlamentin kantaa, jonka mukaan opt out –mahdollisuus tulisi poistaa direktiivistä, koska opt out vaarantaa direktiivin tarkoituksen eli työntekijöiden suojelun toteutumisen. Käytännössä opt outin poistaminen ei kuitenkaan ole enää realistinen vaihtoehto, vaan kysymys on vain siitä miten opt outin käyttöä rajattaisiin.
Päivystysajan uusi määritelmä
Ay-liikkeen kannalta direktiiviuudistuksen suurimmat ongelmat, tosin vasta pitemmällä tähtäimellä, liittyvät työajan määrittelyyn ja ehdotettuun uuteen päivystysaikaa (on-call time) koskevaan sääntelyyn. Ongelmallinen on myös ehdotus ylitöiden seurantaan liittyvistä vertailujaksoista.
Päivystysajan määritelmää koskevan muutoksen taustalla ovat Euroopan yhteisön tuomioistuimen ratkaisut (Simap ja Jaeger), joiden mukaan lääkäreiden fyysistä paikallaoloa edellyttävää päivystystä on kokonaisuudessaan pidettävä työaikana. Useissa jäsenmaissa syntyi huoli, että lääkäripäivystyksen lukeminen kokonaan työajaksi merkitsisi huomattavaa lääkärimäärän lisäystä.
Direktiivin muutosehdotuksen mukaan (artikla 2 a) päivystysaikaa, jona ei työskennellä, ei katsota työajaksi, ellei lailla tai työehtosopimuksella toisin määrätä.
Neuvosto on päässyt muutosesityksestä ajat sitten (jo ennen Suomenkin puheenjohtajakautta) poliittiseen yhteisymmärrykseen. Sen sijaan Euroopan ay-liike on katsonut, että koko päivystysajan, mukaan luettuna ajan, jona ei työskennellä, tulee olla työaikaa, koska silloin ollaan työnantajan käytettävissä.
Myös Euroopan parlamentin ensimmäisessä käsittelyssään tekemän muutosesityksen mukaan koko päivystysaika tulisi katsoa työajaksi. Lainsäädännössä tai työehtosopimuksilla voitaisiin kuitenkin sallia, että päivystysaika, jona ei työskennellä, voitaisiin tietyin ehdoin laskea erityisellä tavalla suhteessa enimmäistyöaikaan.
Lyhyellä tähtäimellä direktiivimuutos ei aiheuttane ongelmia Suomessa. Koska kyseessä on vähimmäistason harmonisointia koskeva direktiivi, ehdotus ei välttämättä edellytä työaikalain muuttamista kuin ehkä lepoajan käsitteen osalta. Työaikalaissa ei ole säännöksiä päivystysajassa. Sen sijaan työmarkkinaosapuolet ovat voineet lain nojalla sopia työajan käsitteestä. Erityisesti kunnallisten lääkäreiden virkaehtosopimuksessa on ollut päivystysaikaa ja sen työajaksi lukemista koskevia määräyksiä.
Työajan tasoittumisjakso
Ay-liikkeen kannalta huolestuttava on myös työaikojen tasoittumisjaksojen eli ylitöiden seurantaan liittyvien vertailujaksojen pidentämistä koskeva muutosehdotus. Ehdotuksen mukaan (artikla 19) vertailujakso voitaisiin ”objektiivisista tai teknisistä syistä tai työn järjestämistä koskevista syistä” pidentää neljästä kuukaudesta 12 kuukauteen työehtosopimuksella tai lailla. Ehdotus poistaa työehtosopimusten ensisijaisuuden, joka nykydirektiivissä on.
Euroopan ay-liikkeen kannan mukaan työehtosopimusten ensisijaisuus tulisi edelleen säilyttää vertailujaksoja pidennettäessä. Niissä maissa, joissa työ- ja virkaehtosopimustie työmarkkinajärjestelmien luonteen tai käytännön ongelmien vuoksi eivät ole käytettävissä, voitaisiin toissijaisesti lailla pidentää seurantajakso 12 kuukauteen, jos se yhdessä työmarkkinaosapuolten kanssa katsotaan tarpeelliseksi.
Suomen eduskunnan kannanotot direktiivin uudistamisesta ovat olleet ay-liikkeen kannalta myönteisiä. Sen sijaan Suomen hallitus, pyrkiessään rakentamaan kompromissia direktiiviuudistuksen hyväksymiseksi, on ollut tähän mennessä valmis hyväksymään näitä Euroopan ay-liikkeen vastustamia muutoksia.
Euroopan parlamentin kannat
Euroopan parlamentti hyväksyi ensimmäisessä käsittelyssä kantansa 11.5.2005. Parlamentti edellytti mm. seuraavaa:
- Opt outin käytölle tiukat edellytykset. Lisäksi opt out tulee poistaa kolmen vuoden siirtymäajalla uudistuksen voimaantulosta.
- Koko päivystysaika (mukaan luettuna aika, jona ei työskennellä) tulee useimmissa tapauksissa lukea työajaksi. Jäsenvaltiot voisivat kuitenkin laskea erityisellä tavalla ei-aktiivisen päivystysajan viikoittaisen enimmäistyöajan noudattamiseen liittyen. Asiasta voitaisiin säätää lailla tai sopia työehtosopimuksin.
- Työjaksojen jälkeen vastaavat korvaavat lepoajat tulee antaa lainsäädännön tai työehtosopimusten mukaisesti.
- Työajan laskennan vertailujakson eli tasoittumisjakson pidentämiselle parlamentti halusi tiukat ehdot. Pääsääntöisesti vertailujaksojen pidentämisestä voitaisiin sopia työehtosopimuksin. Toissijaisesti pidentämisestä voitaisiin säätää lailla silloin kun työntekijöitä eivät koske työehtosopimukset tai muut työmarkkinaosapuolten väliset sopimukset. Tällöin edellytettäisiin lisäksi, että jäsenvaltio ryhtyy tarvittaviin toimiin varmistaakseen, että työnantaja tiedottaa työntekijöille ja/tai edustajille ja kuulee näitä ehdotetun työaikamallin käyttöönotosta ja siihen tehtävistä muutoksista. Työnantajan on lisäksi ryhdyttävä tarvittaviin toimiin estääkseen ja/tai korjatakseen kaikki terveys- ja turvallisuusriskit, jotka voivat liittyä ehdotettuun työaikamalliin.
- Työntekijän tehdessä työtä useamman työsuhteen perusteella, työajat olisi laskettava yhteen 48 tunnin sääntöä sovellettaessa (Huom: tämän ns. kahden työsuhteen problematiikan osalta Suomessa on oltu sillä kannalla, että direktiiviin ei tältä osin tehtäisi muutoksia, vaan nykytilanne säilytettäisiin. Tämä tarkoittaisi, että nykyinen tulkinta, jonka mukaan työaikoja valvotaan vain kunkin työsuhteen osalta, säilyisi.)
- Työ- ja perhe-elämän vaatimusten huomioon ottaminen.
Parlamentin raportöörinä toimi PES-ryhmän Alejandro Cercas, joka saanee saman tehtävän myös toisessa käsittelyssä, sikäli kuin neuvosto joulukuussa yhteiseen kantaan pääsee.
Euroopan ammattiyhdistysliikkeen kannat
Ay-liikkeen kannalta on ollut ongelmallista se, että neuvostokäsittelyssä on jo sovittu sellaisista uudistusesityksistä, joita ay-liike on selkeästi vastustanut.
EAY on korostanut aiemmin, että Portugalin (samoin kuin Suomen ja Itävallan) tekemät kompromissiin tähtäävät esitykset päivystysaikojen ja tasoittumisjakson osalta uhkaavat toteutuessaan työntekijöiden työaikasuojelua.
EAY ilmoitti viime viikolla, ettei se hyväksy, että vuokratyödirektiivin ja työaikadirektiivin käsittelyä kytketään yhteen. Kytkystä ei ole odotettavissa mitään hyvää kummankaan direktiivin osalta. EAY:n mielestä vuokratyödirektiivistä tulisi saada ratkaisu 9.6.2008 neuvostossa. Työaikadirektiivin osalta valmistelua sen sijaan tulisi jatkaa, jotta direktiivimuutokset eivät heikentäisi työaikasuojelua.
Ay-liike on tukenut edellä käsiteltyjä Euroopan parlamentin 11.5.2005 hyväksymiä muutosesityksiä. EAY:n mielestä EP:n ensimmäisessä käsittelyssä hyväksymä kompromissi muodostaisi tasapainoisen pohjan direktiivin uudistamiselle. Parlamentin kantoja ei jatkovalmistelussa ole juurikaan otettu huomioon, vaikka kysymyksessä on yhteispäätösmenettelyssä säädettävä direktiivi (jolloin parlamentilla viime kädessä on mahdollisuus hylätä direktiivi).
Myöskään itsenäisessä asemassa olevia ylempiä toimihenkilöitä koskevan poikkeusmahdollisuuden täsmentäminen ei ole saanut neuvostossa kannatusta parlamentin esittämällä tavalla.
Etenemisvaihtoehtoja
Kompromissiesityksen aikaan saaminen on neuvoston piirissä osoittautunut hankalaksi. Mikäli neuvosto kuitenkin Slovenian esityksestä saavuttaa yhteisen kantansa, pääsee Euroopan parlamentti uudistusta käsittelemään. EAY on valmistautunut virittelemään parlamentin kanssa samanlaista yhteistyötä, joka palveludirektiivin kohdalla johti ay-liikkeen kannalta myönteiseen lopputulokseen.
Palveludirektiivin kohdalla neuvosto otti pitkälle huomioon parlamentin tekemät muutosesitykset. Työaikadirektiiviä koskevien muutosesitysten osalta tilanne on tähän mennessä ollut päinvastainen. Tämän vuoksi parlamentin toisessa käsittelyssä saattaisi olla mahdollista saada aikaan EAY:n tavoittelemia muutoksia. Edellytyksenä kuitenkin olisi, että ay-liikkeen tavoitteet olisivat riittävän realistisia eli parlamentin ensimmäisessä käsittelyssä tekemien muutosehdotusten suuntaisia.
Vaikka neuvosto kesäkuun kokouksessaan ei pääsisi poliittiseen yhteisymmärrykseen uudistuksesta, valmistelu jatkunee Ranskan puheenjohtajakaudella.
Uudistuksesta toistaiseksi luopuminen ja nykysisältöisen direktiivin varaan jääminen ei liene enää todennäköistä. Komissio on valmistellut raportin siitä miten työaikadirektiiviä on jäsenmaissa sovellettu ja kiinnittänyt huomiota siihen, missä määrin jäsenmaiden lainsäädäntö vastaa EYT:n oikeuskäytäntöä päivystysaikakysymyksissä. Näyttää siltä, että melkoista ristiriitaa on. Useat maat ovat harkinneet opt outin käyttöönottoa terveydenhuollon henkilökunnan osalta, vaikka muuten eivät poikkeusmahdollisuutta hyväksyisikään. Tämä tilanne saattaisi johtaa ratkaisuun, jossa direktiiviuudistus jäisi päivystysaikoja koskevaan erillisuudistukseen. Tässäkin vaihtoehdossa olisivat edelleen jäljellä ongelmat, joita Euroopan parlamentti ja ay-liike ovat nähneet esitetyn kaltaisissa ehdotuksissa päivystysajan sääntelylle.
