suomeksi | in english
Haku   

04.07.2008

Komission sosiaalipoliittinen ohjelma haasteiden edessä - päivitetty versio


Komissio antoi keskiviikkona 2.7.2008 uudistetun sosiaalipoliittisen ohjelmansa. Nykyinen ohjelma kattaa vuodet 2005-2010. Ohjelma on yhteenveto komission jo valmistelussa olleista ja suunnittelemista toimista EU:n sosiaalisen ulottuvuuden piirissä.  

http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/08/1070&format=HTML&aged=0&language=EN&guiLanguage=en <http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/08/1070&amp;format=HTML&amp;aged=0&amp;language=EN&amp;guiLanguage=en>

http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=MEMO/08/471&format=HTML&aged=0&language=EN&guiLanguage=fr <http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=MEMO/08/471&amp;format=HTML&amp;aged=0&amp;language=EN&amp;guiLanguage=fr>

Epävirallinen työ- ja sosiaaliministerien neuvosto käy jo 10.-12.7.2008 alustavan keskustelun ohjelmasta ja tarpeesta kehittää Euroopan sosiaalista mallia. Neuvosto kokoontuu Chantillyssä Ranskassa. Komissaari Vladimir Spidla esittelee ohjelman Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaaliasioiden komitealle 7.7.2008.

Puheenjohtajamaa Ranska aikoo syksyn toimikaudellaan keskittyä kolmeen teemaan, jotka nousevat uudistetusta ohjelmasta. Ne ovat globalisaation ja ilmastonmuutoksen sosiaalinen ulottuvuus, väestömuutoksen luomat haasteet sekä sosiaalisen osallistumisen kehittäminen ja syrjimättömyyttä koskevan EU:n lainsäädännön aikaansaaminen.

Komission sosiaalipoliittinen ohjelma siihen liittyvine asiakirjoineen sisältää paljon sanoja ja asiakirjoja, mutta valitettavan vähän villoja. Uudistettu ohjelma on kuitenkin  askel oikeaan suuntaan. Vaikka tässä yhteydessä olisi ollut tarpeen, komissio ei silti puuttunut viime aikoina entistä kärjekkäämmiksi kehittyneisiin ongelmiin markkinoiden Euroopan ja sosiaalisen Euroopan välisessä suhteesta. Ohjelmassa ei myöskään esitetä työsuojelun kehittämiseen liittyviä toimia, vaikka Euroopan parlamentti niitä vaati käsitellessään komission tuoretta työsuojeluohjelmaa.

Ranska on aina pitänyt tärkeänä sosiaalisen Euroopan kehittämistä. Sen vuoksi on toivottavaa, että Ranskan toimikausi antaa ryhtiä sosiaalipoliittisen ohjelman toteuttamiselle ja sosiaalisen Euroopan kehittämiselle.

Euroopan ammattiyhdistysliikkeen näkemyksiä ja priorisointeja ei ohjelmaa laadittaessa ole otettu liiemmälti huomioon. Poikkeuksen muodostaa ehdotus yritysneuvostodirektiivin uudistamiseksi, joka on myönteinen, vaikkakin pieni, askel eteenpäin. Myös yhdenvertaisen kohtelun periaatteen laajentaminen koskemaan kaikkia syrjintäperusteita työelämän ulkopuolella on tärkeä asia. Komissio antoi samassa yhteydessä myös ehdotuksen potilaiden oikeuksista rajat ylittävässä terveydenhuollossa.
 
Ehdotus yritysneuvostodirektiiivin uudistamiseksi

Sisällöltään ehdotus yritysneuvostodirektiivin muutoksiksi on varovainen  askel eteenpäin. Mukana on hyviä asioita kuten työntekijäedustajien koulutus ja neuvoston toimintamahdollisuuksien kehittäminen yritysrakenteiden muutostilanteissa, Direktiivin toimivuutta parantaa tiedottamisen ja kuulemisen käsitteiden määrittely yhdenmukaisiksi tuoreempien yhteistoimintadirektiivien kanssa. Lisäksi ehdotuksessa täsmennetään ja korostetaan tiedottamisen ja kuulemisen oikea-aikaisuutta.  

Ay-liikkeen asema tunnustetaan ehdotuksessa vain osittain. Yritysneuvostodirektiivin soveltamisalaan yrityskoon osalta ei puututtu. Myöskään vanhoihin direktiivin tasoa alhaisempiin yritysneuvostosopimuksiin ja niissä oleviin ongelmiin ei komission ehdotuksessa riittävällä tavalla puututtu. Se, että komissio ylipäätänsä antoi ehdotuksensa on hyvä asia ja yritysneuvostodirektiivin muuttamiselle välttämätön edellytys, sillä ilman komission aloitetta ei direktiiviä voida parantaa. Direktiiviehdotusta on esitelty lähemmin edustuston tiedotteessa 2.7.2008.

http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/08/1073&format=HTML&aged=0&language=EN&guiLanguage=fr <http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/08/1073&amp;format=HTML&amp;aged=0&amp;language=EN&amp;guiLanguage=fr>

Syrjintädirektiivi

Direktiiviehdotuksessa kiellettäisiin syrjintä uskonnon tai vakaumuksen, vammaisuuden, iän tai seksuaalisen orientaation perusteella työelämän ulkopuolella. Tähän asti yhteisön lainsäädännössä on säädetty kattavasti syrjintäsuojasta työelämässä, mutta työelämän ulkopuolella vain sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän osalta. Direktiiviä käsitellään perusteellisemmin edustuston tiedotteessa 2.7.2008. Ehdotus löytyy alla olevasta osoitteesta.

http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/08/1071&format=HTML&aged=0&language=EN&guiLanguage=fr <http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=IP/08/1071&amp;format=HTML&amp;aged=0&amp;language=EN&amp;guiLanguage=fr>

Potilaiden oikeudet rajat ylittävässä terveydenhuollossa

EY:n tuomioistuin on vuodesta 1998 ratkonut tapauskohtaisesti potilaiden oikeuksia rajat ylittävään hoitoon ja tästä aiheutuneisiin korvauksiin. Tähän tilanteeseen halutaan nyt selkeyttä ja yhtenäistä linjaa. Potilaiden oikeuksia rajat ylittävässä terveydenhuollossa koskevan direktiiviehdotuksen mukaan jokainen on oikeutettu hakemaan terveyspalveluja toisesta jäsenmaasta ilman rajoituksia. Korvauksia potilas saa samaan summaan asti kuin mitä hänelle olisi korvattu kotimaassakin. Asiaa on käsitelty edustuston toisessa tiedotteessa 2.7.2008.
 
http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=MEMO/08/473&format=HTML&aged=0&language=EN&guiLanguage=en <http://europa.eu/rapid/pressReleasesAction.do?reference=MEMO/08/473&amp;format=HTML&amp;aged=0&amp;language=EN&amp;guiLanguage=en>

Sosiaalisen Euroopan kehittäminen ollut lapsipuolen asemassa

Kesäkuun hallituksen kokouksessaan Euroopan ammatillinen yhteisjärjestö EAY päätti jatkaa toimintaa sosiaalisen Euroopan puolesta entistä terävämmin ja pyrkiä vaikuttamaan loppuvuoden puheenjohtajamaahan Ranskaan sekä Euroopan parlamenttiin, että uudistetussa ohjelmassa esitettyjä toimia priorisoidaan ja  todella suunnataan sosiaalisen Euroopan kehittämiseen ja että tarpeellisiin muihin toimiin ryhdytään.

Barroson komission kausi on ollut viileätä aikaa sosiaalisen Euroopan kehittämisessä. Myönteistä on, että komissio vihdoin on heräämässä  unestaan. Ranskan valmistautuessa syksyn EU-puheenjohtajuuteen on tästä neuvostonkin osalta pilkahtanut eräitä toiveita herättäviä merkkejä. Kesäkuun neuvostossa hyväksyttiin yhteinen kanta vuokratyödirektiivistä. Komission osalta aktiivisuuteen tosin saattaa pikemmin vaikuttaa toimikauden päättyminen ja siihen liittyvä pyrkimys ryhtyä johonkin "sosiaaliseen" uudelleen valinnan mahdollisuuksien parantamiseksi ja toisaalta myös pyrkimys sitoa seuraavan komission käsiä – uusi komissiohan saattaa paremmin ymmärtää, että unioni ei ole vain yhteismarkkinat, vaan se on myös kansalaisten Eurooppa, jolla on sosiaaliset päämäärät.

Irlannin kansanäänestyksen tulos oireellinen – kuten Ranskan aiemmin

Irlannin kansanäänestyksen tulos oli oireellinen ja kertoo paljon sosiaalisen Euroopan tilanteesta. Euroopan ammattiyhdistysliike on kannattanut EU:n perustamissopimusten muutoksia ja siinä yhteydessä pyrkinyt tuomaan esiin huolensa nykyisestä kehityksestä. EAY:n ja kansallisten järjestöjen olisi ehkä kuitenkin keväällä tullut toimia vielä terävämmin muutoksen aikaansaamiseksi. Tähän mennessä järjestöjen huolta ja esityksiä ei ole kuultu.

Barroso teki sen itse?

Yhä useammissa arvioissa on nyt osuttu johtopäätökseen, että EU:n instituutioiden toiminta ja toimimattomuus paljolti vaikutti Irlannin kielteiseen äänestystulokseen. Komission, ja myös laajentumisen jälkeisen neuvoston, passiivisuus sosiaalisen Euroopan kehittämisessä ja toisaalta aktiivisuus markkinapuolella sekä Euroopan yhteisön tuomioistuimen viimeaikaiset ratkaisut, Laval, Viking, Rüffert ja tuoreimpana Luxemburg osoittavat, että markkinoiden toiminta ajaa kaiken muun edelle.

Irlannin järjestäytyneet palkansaajat olivat yksi keskeinen ryhmä, joka hylkäsi Lissabonin sopimuksen, vaikka maan palkansaajien keskusjärjestö ja työväenpuolue olivatkin liputtaneet hyväksymisen puolesta. Irlannissa tapahtui sama kuin Ranskassa vuonna 2005. Silloin kiivaan keskustelun kohteena oli komission esitys palveludirektiiviksi, jossa palvelujen vapaan liikkumisen edistäminen ja yritysten vapaudet oli nostettu työntekijöiden ja kansalaisten perusoikeuksien yläpuolelle ja niitä rajoittamaan.

Kansalaisilta on nyt jälleen saatu selvä viesti integraatiokehityksen vääristä painotuksista – sitä saa mitä kylvää.

EU:n sosiaalisen pöytäkirjan tarve kasvaa

EAY pyrki Lissabonin sopimuksen valmistelun yhteydessä vaikuttamaan, että perusoikeusasiakirja sisällytettäisiin kokonaisuudessaan EU-sopimukseen kuten 2004 hyväksytyssä perustuslakisopimuksessa oli ehdotettu. Lopputulos kuitenkin oli, että sopimukseen otettiin vain viittaussäännös perusoikeuskirjaan. Joskin viittaussäännöskin on juridisesti merkityksellinen, mutta näin menetellen tämä palkansaajien ja kansalaisten kannalta keskeinen asia hävisi lopullisessa sopimustekstissä lähes näkymättömiin.

EYT:n tuoreiden oikeustapausten johdosta EAY pyrki myös vaikuttamaan, että Lissabonin sopimuksen hyväksymisen yhteydessä hyväksyttäisiin esimerkiksi  lisäpöytäkirjana ns. sosiaalisen kehityksen lauseke, joka asettaisi perusoikeudet (esim. oikeus neuvotella työehdoista ja ryhtyä työtaisteluun) etusijalle markkinavapauksiin eli sisämarkkina- ja kilpailukysymyksiin nähden. Lisäpöytäkirjalla olisi merkitystä, koska se sitoisi myös tuomioistuinta. Komissio ei ohjelmauudistusta valmisteltaessa halunnut ymmärtää ongelman vakavuutta.

Lähetettyjen direktiivin muutostarve

EAY on myös pyrkinyt käynnistämään lähetettyjen direktiivin muutosprosessin, joka on tarpeen, sillä EYT käänsi direktiivin enimmäisdirektiiviksi, mikä on vastoin EU:n lainsäätäjän tarkoitusta ja raunioittaa direktiivin tavoitteet suojata lähetettyjä työntekijöitä.

Vastakaikua nämä EAY:n vaatimukset eivät vielä toistaiseksi ole saaneet. Komissio on kantanaan ilmoittanut, että lähetettyjen direktiivin uudistaminen ei ole ajankohtaista. Komissio Sosiaalisen kehityksen lausekkeen osalta Barroso piti suunsa visusti supussa ollakseen ehkä vaikeuttamatta Lissabonin sopimuksen ratifioimisprosessia jäsenmaissa. Tässä oli tiettyä viisautta, mutta komission olisi silti ollut tarpeen osallistua keskusteluun siitä mitä vaihtoehtoisia reittejä sosiaalisen Euroopan edistämiseksi olisi löydettävissä.  Syksyn puheenjohtajamaa sentään on pohtimassa mahdollisuutta yhteiseen julkilausumaan sosiaalisesta Euroopasta. Tällaisen julkilausuman ongelma on, että vaikka se on myönteinen ele, se ei sido tuomioistuinta.

Ensi keväänä Irlanti äänestää uudelleen sopimuksesta. Siihen mennessä on tarpeen saada palautettua kaikkien EU:n kansalaisten ja palkansaajien luottamus sosiaaliseen Eurooppaan, siihen, että sosiaaliset päämäärät eivät ole markkinoille alisteisia.


Uudistettu sosiaalipoliittinen ohjelma

Seuraavaksi tiedotteessa esitellään uudistettua sosiaalipoliittista ohjelmaa komission valmisteleman tiedonannon pohjalta. Ohjelma ja sen vaikuttavuusarviointi löytyvät osoitteesta:

http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=547&langId=en <http://ec.europa.eu/social/main.jsp?catId=547&amp;langId=en>

Ohjelma liittyy Lissabonin kasvu- ja työllisyysstrategian uuteen vaiheeseen (2008-2010), joka hyväksyttiin maaliskuussa 2008. Luonteeltaan ohjelma on sektorit ylittävä ja kattaa mm. työmarkkinapolitiikan, koulutuksen, terveyden, maahanmuuton ja kulttuurien välisen vuoropuhelun.

Ohjelman taustavalmisteluihin kuului mm.  komission keväällä 2007 käynnistämä Euroopan sosiaalista todellisuutta ja sosiaalisen kehityksen tulevaisuutta koskeva avoin kuulemismenettely ja siinä annettuja vastauksia on otettu huomioon.  Barroson komissio ei kuitenkaan siinä yhteydessä kuunnellut Euroopan ammattiyhdistysliikkeen esittämiä näkemyksiä.

Uudistettu sosiaalipoliittinen ohjelma ja siinä esitettävät ja suunnitellut toimenpiteet koostuvat paljolti käytännön valmistelutoiminnasta, johon komissio on jo ryhtynyt.

Ohjelmassa esitetään myös toimenpiteitä suhteessa niihin prioriteetteihin, jotka esiteltiin komission marraskuussa 2007 antamassa tiedonannossa ”Mahdollisuudet, saatavuus ja solidaarisuus: kohti uutta sosiaalista näkemystä 21. vuosisadan Eurooppaa varten.”

Ohjelma-asiakirja "Renewed social agenda: Opportunities, access and solidarity in 21st century Europe" jakautuu kuuteen lukuun. Ne ovat: johdanto, Euroopan sosiaalinen ulottuvuus, sosiaalisen ohjelman tavoitteet (mahdollisuudet, saatavuus ja solidaarisuus) , ohjelman prioriteetit, ohjelman välineet sekä johtopäätökset. Prioriteettiluvussa esitellään mihin toimiin komissio ryhtyy tai aikoo ryhtyä tavoitteen toteuttamiseksi tai täsmentämiseksi.

Oikeansuuntainen mutta riittämätön

Yleisiltä tavoitteiltaan komission ohjelmateksti on oikeansuuntaista. Komission mukaan Eurooppaa yhdistävät yhteiset sosiaaliset arvot, joiden kautta muotoutuu eurooppalainen identiteetti. EU:n politiikoilla, muun muassa Lissabonin strategialla, koheesiopolitiikalla ja yhtenäismarkkinoilla, on komission mielestä vahva sosiaalinen ulottuvuus. Ohjelmassa todetaan, että EU on sitoutunut ihmisoikeuksiin perustuvan sosiaalisen mallin kehittämiseen. Komissio huomauttaa, että eurooppalainen sosiaalinen kehitys joutuu ottamaan huomioon globalisaation, nopean teknologisen kehityksen, demograafisen muutoksen, maahanmuuton ja kotouttamisen sekä ilmastomuutoksen aiheuttamat vaatimukset.

Sosiaalipoliittisen ohjelman tavoitteet

Sosiaalipoliittinen ohjelma rakentuu kolmelle toistensa kanssa vuorovaikutuksessa olevalle ja samanarvoiselle tavoitteelle:

1.    Mahdollisuuksien luominen (opportunities):  Mahdollisuuksien avaaminen tarkoittaa useampien ja parempien työpaikkojen luomista ja liikkuvuuden edistämistä. Yhteiskunnassa, jossa yksilöitä kohdellaan samanarvoisina ei voida hyväksyä esteitä tai syrjintää, joka estää ihmistä kehittymästä. Euroopan moniarvoisuutta on kunnioitettava sekä torjuttava suoraa ja epäsuoraa syrjintää samoin kuin toimittava rasismia ja muukalaispelkoa vastaan.

2.    Saatavuuden mahdollistaminen (access): ihmisten lähtökohdat elämässään ovat hyvin erilaiset, minkä vuoksi mahdollisuuksia ei voida taata, ellei heikommassa asemassa olevien mahdollisuuksia tueta. On varmistettava kaikille kansalaisille hyvätasoinen koulutus, terveyspalvelut ja muut palvelut, jotka tukevat eriarvoisuuden poistamista ja ovat kaikkien kansalaisten saatavilla koko elinajan. Koulutuksella ja osaamisen kehittämisellä on varmistettava ihmisten mahdollisuudet sopeutua muutoksiin ja aloittaa uudelleen uusista asemista.

3.    Solidaarisuuden tai yhteisvastuun (solidarity) osoittaminen: Eurooppalaiset ovat sitoutuneet sosiaaliseen solidaarisuuteen sukupolvien kesken, alueiden kesken, hyvä- ja huono-osaisten kesken,  sekä varakkaiden ja vähävaraisten jäsenvaltioiden kesken. Solidaarisuus on osa Euroopan yhteiskunnan toimintamallia ja kytkeytyy toimintaan muun maailman kanssa. Todellinen mahdollisuuksien tasa-arvo rakentuu sekä saatavuudelle että solidaarisuudelle. Solidaarisuus tarkoittaa heikommassa asemassa olevien auttamista – niiden, jotka eivät kykene hyödyntämään avoimen, nopeasti kehittyvän yhteiskunnan etuja.  Se tarkoittaa huolehtimista, etteivät ihmiset syrjäänny samoin kuin osallistumista ja vuoropuhelua sekä köyhyyden torjumista.  Solidaarisuus tarkoittaa, että on tuettava ihmisiä, jotka väliaikaisesti joutuvat alttiiksi globalisaation ja teknologian muutoksen aiheuttamille ongelmille.

Toimet näiden kolmen tavoitteen saavuttamiseksi ovat pääasiassa jäsenmaiden vastuulla. Painopisteinä ovat lapset ja nuoret, inhimillinen pääoma, pidempi ja terveempi elämä, liikkuvuus, osallistumismahdollisuudet työelämään ja yhteiskunnassa, syrjimättömyys ja yhdenvertaiset mahdollisuudet sekä osallistuminen ja vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa. Ohjelma pyrkii keskittymään aloihin, joilla EU:n toimet voivat luoda lisäarvoa.

Uudistetun sosiaalipoliittisen ohjelman prioriteetit

Komissio haluaa nostaa esiin seuraavat prioriteetit ja toimenpiteet:

Lapset ja nuoret – huomisen Eurooppa

Euroopan tulevaisuus riippuu sen nuorisosta. EU:n alueella elää 19 miljoonaa köyhyysuhan alla elävää lasta ja nuorta, 6 miljoonaa jää joka vuosi toisen asteen koulutuksen ulkopuolelle. Välittömiä toimenpiteitä tarvitaan katkaisemaan lasten ja nuorten riisto, syrjäytyminen ja akateeminen alisuoriutuminen. Korkea nuorisotyöttömyys, koulun keskenjääminen, turvattomuus työelämässä ja palkkauksen epätasa-arvo on ratkaistava. Nuoria on kannustettava hankkimaan erilainen ja vanhempiaan korkeampi taitotaso.

Komission suunnittelemat jatkotoimet:

Investoiminen ihmisiin, useampiin ja parempiin työpaikkoihin ja uusiin taitoihin

Ohjelmassa todetaan, että se on olennainen osa Lissabonin strategiaa ja EU:n kestävän kehityksen strategiaa. Hyvinvoinnin edistämiseksi on tuettava taloudellista kasvua ja työpaikkojen syntymistä. Hyvinvoinnin perusta on talouden tasapaino. Työ on ohjelman mukaan tehokkain keino selviytyä köyhyydestä.

EU aikoo tukea jäsenmaita työmarkkinoiden uudistamisessa ja  muutosten hallinnassa. Ohjelmassa viitataan EU:n joustoturvaa koskeviin tavoitteisiin ja toimiin. Euroopan tason sosiaalinen vuoropuhelu on välttämätön väline muutoksen hallinnassa. Väestökehityksen vuoksi siirtolaisten hallittu ja yhteisiin periaatteisiin pohjautuva maahanmuutto on tarpeen.

Komission suunnittelemat jatkotoimet:
Liikkuvuus

Ihmisten vapaa liikkuvuus luo mahdollisuuksia kansalaisille ja edistää talouden kasvua ja kilpailukykyä. EU:lla on vankat oikeudelliset puitteet tukemaan työntekijöiden vapaata liikkuvuutta. EU tarjoaa käytännön tukea liikkuvuuden helpottamiseksi ja pyrkii poistamaan mahdollisia esteitä. EU tukee työntekijöiden vapaata liikkumista EU:n työliikkuvuuden toimintasuunnitelman (EU's Job Mobility Action Plan) avulla.

EU tukee myös opiskelijoiden ja nuorten liikkuvuutta erilaisilla ohjelmilla. Tätä kautta parannetaan heidän työllistettävyyttään ja lisätään alttiutta tulevaisuuden töihin ja maantieteelliseen liikkuvuuteen.

Komissio viittaa, että lähetettyjen työntekijöiden liikkuminen jäsenmaasta toiseen ja siihen liittyvät käytännöt ovat aiheuttanut eräitä Euroopan ja kansallisen lainsäädännön soveltamiseen liittyviä kysymyksiä. Eräistä niistä on laajasti keskusteltu EY-tuomioistuimen Lavalin, Vikingin ja Rüffertin tuomioiden yhteydessä. Komissio ilmoittaa tukevansa jäsenvaltioita, että hyödyntäisivät tehokkaasti nykyisen lähetettyjen direktiivin tarjoamat mahdollisuudet. Samanaikaisesti näiden tuomioiden ja muiden ennakkopäätösten perusteellisen analyysin pohjalta komissio aikoo keskustella kaikista näistä kysymyksistä työmarkkinaosapuolten ja jäsenvaltioiden kanssa. Syksyllä 2008 järjestetään erityinen foorumi tätä varten.

Komissio sitoutuu varmistamaan, ettei EY-sopimuksen tarjoamien perusvapauksien ja perusoikeuksien suojelun välillä ole ristiriitaa. Komissio on valmis keskustelemaan ja vastaamaan esitettyihin huolenaiheisiin sekä tarjoamaan tarvittaessa tulkinta-apua.

Tässä yhteydessä komissio myös viittaa työministerien neuvoston vuokratyödirektiivistä kesäkuussa saavuttamaan yhteiseen kantaan, jonka mukaan yhdenvertaisen kohtelun periaatetta sovelletaan ensimmäisestä päivästä, elleivät työmarkkinaosapuolet toisin sovi.

Komissio on kirjoittanut tämän ohjelmakohdan erittäin varovaisesti ollakseen ärsyttämättä osapuolia. Käytännössä se kuitenkin tarkoittaa, että komissio ei halua ryhtyä mihinkään toimiin EYT:n tuomioista nousevien ongelmien ratkaisemiseksi. Komissio siis itse asiassa katsoo, että ongelmat voitaisiin hoitaa nykyisen lähetettyjen direktiivin puitteissa eivätkä muutokset ole tarpeen. Jäsenmaiden vain tulisi  tehokkaasti käyttää direktiivin tarjoamia mahdollisuuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa, että komission mielestä jäsenvaltioiden tulisi muuttaa kansalliset käytäntönsä EY-tuomioistuimen oikeuskäytännön mukaisiksi.

Komission suunnittelemat jatkotoimet:
Pidempi ja terveempi elämä

Ikääntyvään yhteiskuntaan tulee varautua kaikissa suhteissa – ikääntyvien elämää parantavan informaatioteknologian, tutkimisen tukemisesta terveydenhuollon ja eläkejärjestelmien kehittämiseen siten, että varmistetaan kestävä julkinen talous.

EU:n tulisi tukea kaikkien pääsyä laadukkaaseen terveydenhuoltoon. Potilaiden oikeudet rajat ylittävään terveydenhuollossa ovat tässä tärkeä osa ja niiden selkeyttäminen on tarpeen.

Komissio viittaa työterveyden ja työturvallisuuden strategiaansa, jonka se hyväksyi vuonna 2007 ja siinä esitettyyn tavoitteeseen vähentää 25 prosentilla työtapaturmien määrää vuoteen 2012. Komissio ei kuitenkaan esitä mitään strategiaan liittyen.

Komission suunnittelemat jatkotoimet:
Köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjuminen

Komission selvityksen mukaan noin 78 miljoonaa eurooppalaista eli 16 prosenttia EU:n väestöstä elää köyhyysuhan alaisena. Köyhyys uhkaa erityisesti työttömiä, vammaisia henkilöitä, vanhuksia, ja suhteettoman paljon iäkkäitä naisia. Syrjinnän torjuminen vaatii systemaattista ja pitkäjännitteistä työtä. Osana tätä työtä EU:n lainsäädäntö on komission mielestä merkittävä väline.

Komission suunnittelemat jatkotoimet:
Syrjinnän torjuminen

Syrjinnän torjuminen vaatii systemaattista ja pitkäjänteistä työtä. Osana tätä työtä EU:n lainsäädäntö on merkittävä väline. Olennainen osa ohjelmaa on ehdotus syrjintälainsäädännön täydentämisestä kieltämän syrjinnän uskonnon, vammaisuuden, iän ja seksuaalisen suuntautumisen perusteella.  Näin toimeenpannaan yhdenvertaisen kohtelun periaate työelämän ulkopuolella.

EU on aktiivisesti toiminut rasismia ja muukalaiskammoa vastaan.  Ohjelmassa kehotetaan neuvostoa (muodollisestikin) hyväksymään puitepäätöksensä rasismista ja muukalaiskammosta, josta saavutettiin yhteinen kanta huhtikuussa 2007.

Sukupuolten tasa-arvon edistäminen on yksi EU:n ydinarvoista, jota on tuettu koko yhteisön olemassaolon ajan. Naisten työllisyysaste on noussut ja tavoitteena on, että se on 60 % vuonna 2010.

Komission suunnittelemat jatkotoimet:

Maailmanlaajuinen mahdollisuuksien, saatavuuden ja solidaarisuuden edistäminen

Merkittävänä tekijänä kansainvälisessä yhteistyössä EU toimii yhteistyössä kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Tavoitteena on edistää korkeata standardia työntekijöiden suojelussa, kuluttajansuojassa ja ympäristön suojelussa.

Komissio jatkaa yhteistyötä jäsenkandidaattien ja potentiaalisten kandidaattien kanssa sosiaalipolitiikan ja siihen liittyvien alueiden kehittämisessä.

Komissio aikoo edistää globalisaation sosiaalista ulottuvuutta kauppa- ja kehitysyhteistyöpolitiikassa.

Komissio aikoo sisällyttää kolmansien maiden kanssa tehtäviin sopimuksiin ihmisarvoisen työn periaatteen ja sosiaaliset aiheet vahvistaakseen kauppapolitiikan sosiaalista ulottuvuutta.

Kehitysyhteistyön ja ulkopolitiikan toimia sekä apua käytetään tukemaan sosiaaliturvan järjestelmien kehittämistä, työmarkkinoiden uudistamista. Näiden poliitikkojen kautta EU osallistuu kansainvälisiin ponnisteluihin globalisaation ja ilmastonmuutoksen sosiaalisen ulottuvuuden kehittämiseksi.

Komission suunnittelemat jatkotoimet
Sosiaalipoliittisen ohjelman toteuttamisen välineet

Komissio ehdottaa käytettäväksi seuraavia välineitä sosiaalipoliittisen ohjelman täytäntöönpanemiseksi:

EU-lainsäädäntö

Lainsäädäntö on väline kehittää EU:n sosiaalista ulottuvuutta, mutta sen käyttö edellyttää laajaa yhteisymmärrystä ja olemassa olevan lainsäädännön täytäntöönpanoa. Lainsäädäntö tarvitsee myös päivitystä tapahtuneen kehityksen johdosta.

Nykyinen  lainsäädäntö on laitettava tehokkaasti täytäntöön ja sitä on valvottava. Täytäntöönpano-ongelmat johtuvat usein tiedonpuutteesta tai riittämättömästä koordinoinnista ja yhteistyöstä kansallisten viranomaisten välillä. Komissio viittaa tiedonantoonsa "A Europe of results – Applyeing Community Law" ja tuoreeseen suositukseensa paremmasta kansallisten viranomaisten välisestä yhteistyöstä lähetettyjen työntekijöiden direktiivin täytäntöönpanossa.

Sosiaalinen vuoropuhelu

Eurooppalaisella sosiaalisella vuoropuhelulla, eräänä eurooppalaisen sosiaalisen mallin kulmakivistä,  on keskeinen asema EU:n päätöksenteossa. Komissio viittaa EY-sopimuksessa säädettyyn työmarkkinaosapuolten oikeuteen tulla konsultoiduksi ennen kuin komissio tekee aloitteita työelämän ja sosiaalisissa kysymyksissä ja oikeuteen itse neuvotella puitesopimuksia komission ehdottamista teemoista tai omasta aloitteestaan, millä oikeudella on ollut myönteisiä tuloksia.
Komissio kehottaa työmarkkinaosapuolia käyttämään täysin hyväksi sosiaalisen vuoropuhelun tarjoamat mahdollisuudet ja jatkaa vuoropuhelun edistämiseen tähtääviä toimia, myös alakohtaisella tasolla. Komissio pyrkii edistämään sosiaalista vuoropuhelua, myös sektoritasolla, sekä osapuolten puitesopimusten täytäntöönpanoa kansallisten osapuolten toimesta.

Avoimen koordinaation menetelmä (AKM)

Komissio pitää menetelmää avaimena EU:n sosiaalipoliittiselle ohjelmalle. Menetelmä auttaa jäsenmaita muodostamaan yhteisen näkemyksen haasteista ja luo halukkuutta toimia yhdessä sekä oppia toisiltaan. Se luo dynamiikkaa uudistusten implementointiin, edistää tietoon perustuvaa politiikan tekemistä sekä lisää avoimuutta ja osallistumista.

Komission mukaan tulokset, joita on saatu avoimen koordinaation menetelmässä sosiaalisen suojelun ja sosiaalisen osallisuuden niillä alueilla, jotka eivät suoranaisesti kuulu yhteisön toimivaltaan (esim. eläkkeet, perhe- ja vammaisuuden etuudet terveydenhuolto), osoittavat, että prosessi on olennainen täydennys EU-lainsäädännölle.

Määrälliset tavoitteet ja indikaattorit ovat komission mukaan osoittautuneet tarpeellisiksi kun on haluttu vahvistaa ja seurata edistystä sekä EU:n että kansallisella tasolla. Vuoden 2010 jälkeisen Lissabonin strategian valmistelu antaa mahdollisuuden arvioida edistystä ja päivittää tavoitteita (esim. nuorten, ikääntyvien ja naisten korkeampi työllisyysaste).

Komission mukaan olisi myös pohdittava, pitäisikö asettaa tai päivittää tavoitteita muilla AKM:n aloilla, jotta voidaan osoittaa sitoutuminen uudistetun sosiaalipoliittisen toimintaohjelman täydelle toteuttamiselle.

Komission suunnittelemat jatkotoimet
EU-rahoitus

Koheesiopolitiikalla ja rakennerahastoilla (mm. rakennerahastot ESF ja ERDF, Euroopan globalisaatiorahasto EGF, Euroopan maatalouden takausrahasto EAGF, Euroopan maatalouden kehityksen rahasto EAFRD,  työllisyyden ja sosiaalipoliittisen solidaarisuuden ohjelma PROGRESS ja tutkimuksen puiteohjelma 2007-2013) voidaan merkittävästi edistää mahdollisuuksien, saatavuuden ja solidaarisuuden politiikkaa vahvistamalla sekä kilpailukykyä että sosiaalista koheesiota.

Osallistuminen, vuoropuhelu ja kommunikaatio

Ohjelman periaatteet, mahdollisuudet, saatavuus ja solidaarisuus voi toteutua vain Euroopan instituutioiden, jäsenvaltioiden, alueellisten ja paikallisten viranomaisten työmarkkinaosapuolten ja muiden asianosaisten välisen yhteistyön kautta.

Tässä yhteydessä kansalaisyhteiskunnan järjestöjen eli vapaaehtoisjärjestöjen, kolmannen sektorin merkitys on suuri, minkä vuoksi komissio jatkaa kansalaisjärjestöjen toiminnan tukemista EU-tasolla.

Kulttuurien välisen dialogin vuoden 2008 tulokset on otettava käyttöön. Komissio etsii keinoja kuunnella kansalaisten ja eri asianosaisten näkökantoja kun se täytäntöönpanee  uudistettua sosiaalipoliittista ohjelmaansa.

Varmistettava, että kaikki EU-politiikat edistävät mahdollisuuksia, saatavuutta ja solidaarisuutta

Komissio viittaa nykyiseen EY-sopimukseen (3 artikla). Komissio huomauttaa lisäksi olevan yleisesti hyväksyttyä, että EU:n tulee ottaa huomioon sosiaalipoliittiset päämäärät ja tarve torjua syrjintää kun se määrittelee tai täytäntöönpanee muita politiikkojaan.

Komissio ilmoittaa edelleen jatkavansa käytäntöä, jonka mukaan kaikkien keskeisten aloitteiden sosiaaliset vaikutukset selvitetään. Vaikutusten arviointilautakunta jatkaa työtään.

Unioniin on komission mielestä jo juurtunut vahva sosiaalinen refleksi kun sisämarkkinalainsäädäntöä ja toimenpiteitä kehitetään. Komissio viittaa esimerkkinä julkisia hankintoja koskeviin EU:n säännöksiin, jotka jättävät viranomaisille mahdollisuuden ottaa huomioon sosiaaliset näkökohdat kun ne valitsevat parasta tarjousta. Vuonna 2009 komissio julkaisee käsikirjan sosiaalisesti vastuullisesta julkisesta hankintatoiminnasta.

Komission johtopäätökset

Ultralyhyiden johtopäätösten mukaan uudet sosiaaliset realiteetit vaativat uusia vastauksia.  Muutos on nopeaa ja poliitikkojen on pysyttävä sen tasalla niin, että ne innovatiivisesti ja joustavasti vastaavat globalisaation, teknologisen edistyksen ja väestökehityksen haasteisiin.  Uudistettu sosiaalinen toimintaohjelma on vastaus nykyiseen sosiaaliseen todellisuuteen ja täydentää Lissabonin strategiaa. Se osoittaa komission mielestä, että eurooppalaiset arvot ovat EU-politiikkojen ytimessä ja että ne ovat olennainen osa EU:n globalisaatiopolitiikkaa. Ohjelman yksi tehtävä on tehdä osaltaan unionista taloudellisesti vahva ja sosiaalisesti vastuullinen ja turvallinen. Toimintaohjelmaa ja sen sisältämiä toimenpiteitä arvioidaan Lissabonin strategian yhteydessä vuoden 2010 jälkeiselle ajalle.

Komissio kutsuu neuvostoa ja Euroopan parlamenttia uudistamaan sitoutumisensa EU:n sosiaaliseen ulottuvuuteen hyväksymällä sosiaalipoliittisen ohjelman ja siihen liittyvät lainsäädäntöehdotukset.


--
Jorma Rusanen
Director
The Finnish Trade Unions Representation to the EU
FinUnions (KEY-Finland)
Boulevard du Roi Albert II, 5
B-1210 Brussels - Belgium
Tel  +32 2 201 06 81; +32 2 203 12 38 (direct)
Fax +32 2 203 11 37
Mobile +358 40 5485661;  +32 479 95 21 49
jrusanen@fin.etuc.org / www.finunions.org

 Etusivu     Takaisin     Tulosta