09.09.2008

Työmarkkinaosapuolten lopullinen yhteinen kanta yritysneuvostodirektiivistä

Palkansaajajärjestöjen EU-edustuston tiedote 9.9.2008

Euroopan kaikki työmarkkinaosapuolet pääsivät yhteisymmärrykseen yritysneuvostodirektiivin muutosehdotuksista.

Komissaari Spidla ennätti jo tiedotteessaan 8.9.2008 iloitsemaan osapuolten yhteisestä kannasta. Spidla ilmoitti suosittelevansa, että parlamentti ja neuvosto hyväksyisivät järjestöjen tekemät ehdotukset ("joint advice") ja että direktiivin uudistustyö saataisiin päätökseen syksyn aikana. Järjestöjen yhteisellä kannalla on siis suuri merkitys uudistuksen etenemiselle nyt käsillä olevassa kiireisessä EU:n instituutioiden toimikausien lopun aikataulussa.

EAY, BusinessEurope, UEAPME ja CEEP lähettivät 29.8.2008 yhteisen kirjeen työministerien neuvoston (EPSSCO) puheenjohtajalle Ranskan työministeri Xavier Bertrandille. Järjestöt ilmoittavat hyväksyvänsä komission uudistusehdotuksen direktiivin uudistamisen pohjaksi. Järjestöt myös yhteisesti ehdottavat pienehköjä muutoksia kahdeksaan kohtaan komission ehdotuksessa. Merkittävin näistä on kuulemisen käsitteen määrittely niin, että siitä käy komission ehdotusta selkeämmin ilmi, että kuuleminen tapahtuu suunnitelluista toimenpiteistä eikä tehdyistä päätöksistä.

Työmarkkinajärjestöt pyytävät, että Euroopan parlamentti ja ministerineuvosto ottavat järjestöjen yhteisen kannan huomioon jatkotyössä. Järjestöjen kirje lähetettiin tiedoksi komissaari Vladimir Spidlalle ja MEP Jan Anderssonille, joka on parlamentin työ- ja sosiaaliasioiden valiokunnan puheenjohtaja samoin kuin kaikille valiokunnan jäsenille ja jäsenmaiden pysyville EU-edustustoille.  

Aiemmin elokuussa eli 6.8.2008 EAY ja BusinessEurope olivat yhteisessä kirjeessään työministeri  Xavier Bertrandille ilmoittaneet hyväksyvänsä komission ehdotuksen direktiivin uudistuksen pohjaksi. Osapuolet esittivät silloin kaikkiaan yhdeksän täsmennysehdotusta, joista yhden osalta järjestöt vielä ilmoittivat jatkavansa neuvotteluja. Yhteisymmärrykseen ei kuitenkaan tämän osalta päästy, joten kaikkien järjestöjen yhteiseen kirjeeseen jäi kahdeksan muutosehdotusta. Erimieliseksi jäänyt kysymys koski sitä sijoitetaanko yritysneuvostojen (ylikansallista) toimivaltaa koskeva määräys varsinaisiin vai toissijaisiin (kuten nykydirektiivissä) määräyksiiin.

Työmarkkinajärjestöjen yhteinen kanta direktiivin muutoksista on saavutettu järjestöjen keskenäisissä vapaamuotoisissa neuvotteluissa. Kyse ei ole perustamisspimuksen 139 artiklan mukaisesta menettelystä. Järjestöjen kanta ei siis sido Euroopan parlamenttia siinä suhteessa, etteikö se voisi hyväksyä myös muita muutoksia direktiiviin. Todennäköiseltä kuitenkin vaikuttaa, että järjestöjen ehdottamia isompia muutoksia ei parlamentissakaan saada aikaan.

Komission ehdotuksen pääsisältö ja osapuolten niihin esittämät muutokset

Muistiossani 25.8.2008 esittelin komission ehdotuksen pääsisällön. Tässä käyn lävitse ne ehdotukset, joihin työmarkkinaosapuolet esittivät yhteiseisiä muutoksia :

• Tiedottamisella (2 artikla f kohta) tarkoitetaan sitä, että työnantaja toimittaa työntekijöiden edustajille tiedot, jotta näillä on mahdollisuus perehtyä käsiteltävään asiaan ja tarkastella sitä. Tiedottamisen on tapahduttava sellaisena ajankohtana, sellaisella tavalla ja sisällöltään sellaisina, että työntekijöiden edustajat voivat riittävästi perehtyä asiaan ja tarvittaessa valmistautua kuulemiseen. Osapuolet esittävät, että tiedottamisen käsite kirjoitetaan samalla tavlla kuin henkilöstöedustuksesta eurooppayhtiöissä annetussa direktiivissä (2001/86/EY). Edustajilla on oltava mahdollisuus perusteellisesti arvioida tietojen mahdollista vaikutusta ja tarvittaessa valmistella yrityksen toimivaltaisen elimen kuulemista.

• Kuulemisella (2 artikla g kohta) tarkoitetaan vuoropuhelua ja näkemysten vaihtoa työntekijöiden edustajien ja keskushallinnon tai muun asianmukaisen yritysjohdon tason välillä sellaisena ajankohtana, sellaisella tavalla ja sisällöltään sellaisena, että työntekijöiden edustajat pystyvät annettujen tietojen perusteella antamaan lausunnon kohtuullisessa ajassa yhteisönlaajuisen yrityksen tai yritysryhmän toimivaltaiselle elimelle. Määrittely oli sisällöltään työntekijöiden kannalta hieman heikompi kuin eurooppayhtiöiden henkilöstöedustusta koskevassa direktiivissä. Osapuolet esittävät nyt, että kuulemisen käsite kirjoitetaan lähemmäksi tuon direktiivin sisältöä. Henkilöstön edustajien on voitava annettujen tietojen perusteella ilmaista kuulemiseen liittyviä toimivaltaisen elimen suunnittelemia toimenpiteitä koskevan kantansa, joka voidaan ottaa huomioon yrityksen sisäisessä päätöksenteossa. EAY:n kannalta tämä muutosehdotus on merkittävin näistä kahdeksasta. BusinessEuropen aiempi kanta oli ollut, että kuuleminen koskee tehtyjen päätösten täytäntöönpanoa. Nyt määräyksestä käy selkeämmin ilmi, että kuuleminen on käytävä "suunnitelluista toimenpiteistä" (proposed measures) eikä tehdyistä päätöksistä. Tämä käy selville myös direktiivin 23 johdantolauseesta, jonka mukaan kuuleminen on määriteltävä niin, että sen pohjalta työntekijäpuoli voi antaa lausuntonsa, joka voidaan ottaa huomioon päätöksenteon yhteydessä, minkä vuoksi kuulemisen tulee tapahtua asianmukaisena ajankohtana, asianmukaisin tavoin ja asianmukaisen sisältöisenä.

• Yritysneuvoston kanssa käsiteltävät asiat rajattiin ylikansallisiin (koskevat koko yhteisönlaajuista yritystä tai yritysryhmää taikka vähintään kahta eri jäsenvaltioissa sijaitsevaa ryhmän yritystä) asioihin. Aiemmin toimivaltuus oli määritelty toissijaisissa määräyksissä (1.4 artikla). Osapuolet eivät päässeet elokuun alun kirjeen jälkeen yhteisymmärrykseen siitä siitä, tulisiko tämä kohta edelleen sijoittaa toissijaisiin määräyksiin. Osapuolet eivät siis yhteisesti esitä tämän kohdan osalta mitään.

• Yhteisönlaajuisen ja kansallisen tason yhteistoiminnan välinen yhteys on määriteltävä ensisijaisesti sopimuksessa (6.2 artikla c kohta). Ellei sopimuksessa ole tätä koskevia järjestelyjä, jäsenvaltioiden on säädettävä, että tiedottamis- ja kuulemismenettelyt aloitetaan samanaikaisesti Euroopan ja kansallisella tasolla, kun suunnitellaan päätöksiä, jotka voivat aiheuttaa merkittäviä muutoksia työjärjestelyissä tai työsopimuksissa (12.3 artikla). Osapuolet täsmensivät tätä kohtaa seuraavasti: tiedottamis- ja kuulemismenettelyt on suoritettava yritysneuvostossa samoin kuin kansallisella tasolla , kun suunnitellaan päätöksiä, jotka voivat aiheuttaa tällaisia merkittäviä muutoksia.

• Työntekijöiden edustajien roolia ja toimivaltaa täsmennetään. Rajoittamatta muiden elinten tai organisaatioiden toimintamahdollisuuksia yritysneuvoston jäsenet edustavat yhdessä yhteisönlaajuisen yrityksen tai yritysryhmän työntekijöiden etuja, ja heillä on tarvittavat valmiudet direktiivillä luotujen oikeuksien harjoittamiseen (10.1 artikla). Osapuolet haluavat täsmentää, että jäsenillä on oltava myös tarvittavat keinot oikeuksien harjoittamiseen.

• Erityisen neuvotteluryhmän ja yritysneuvoston jäsenet saavat koulutusvapaata ilman ansionmenetystä, siinä määrin kuin se on tarpeen heidän tehtäviensä suorittamiseksi kansainvälisessä ympäristössä (10.4 artikla). Osapuolet täsmensivät tämän kohdan velvoittavuutta, niin, että koulutusta on tällaisessa tilanteessa annettava.

• Euroopan tason työmarkkinajärjestöjen rooli tunnustettiin (osittain). Keskushallinnon ja paikallisjohdon ohella myös alakohtaisille työnantajien ja työntekijöiden Euroopan tason järjestöille on ilmoitettava neuvotteluryhmän kokoonpanosta ja neuvottelujen aloittamisesta (5 artikla c kohta, johdanto 27 kohta). Erityinen neuvotteluryhmä voi pyytää myös Euroopan tason työntekijöiden järjestön edustajaa toimimaan asiantuntijana ja osallistumaan neuvonantajana ryhmän kokouksiin (5.4.3 artikla, johdanto 27 kohta). Osapuolet täsmensivät tätä kohtaa niin, että ay-liikkeen edustajien rooli asiantuntijana näkyy selkeämmin. Ongelmana on, että komissio ei lausu eikä ehdota mitään ay-edustajien roolista itse yritysneuvoston toiminnassa.

• Osapuolet lisäsivät voimassa olevia sopimuksia käsittelevään 13.1 artiklaan, että direktiivin velvoitteet eivät koske myöskään yrityksiä, joissa sopimus yritysneuvostosta on solmittu tai sitä on muutettu kahden vuoden sisällä tämän direktiivimuutoksen voimaantulosta. Yrityksissä voidaan siten tänä aikana neuvotella tai muuttaa sopimuksia nykyisen direktiivin pohjalta.

• Osapuolet esittävät lisäksi 13.3 artiklan viimeisen kappaleen poistamista. Kappaleessa oli säädetty, että kun uusi yritysneuvosto aloittaa toimintansa, aiempi tai aiemmat neuvostot lopetetaan ja niiden perustamisesta tehdyn sopimuksen tai sopimusten voimassaolo päättyy.
  

--
Jorma Rusanen
Director
The Finnish Trade Unions Representation to the EU
FinUnions (KEY-Finland)
Boulevard du Roi Albert II, 5
B-1210 Brussels - Belgium
Tel  +32 2 201 06 81; +32 2 203 12 38 (direct)
Fax +32 2 203 11 37
Mobile +358 40 5485661;  +32 479 95 21 49
jrusanen@fin.etuc.org / www.finunions.org

 Etusivu     Takaisin     Tulosta