Arkisto
Raportteja:
Oikeuslaitospäivän 9.3.2007 alustuksia Eurooppalaisista teemoista
www.oikeus.fi/38723.htm
Ammattipätevyyden tunnustaminen (päivitetty 18.5.2005)
EUn ammattipätevyyksien tunnustamisjärjestelmän remontoivaa direktiiviä koskeva Stefano ZAPPALÀN (PPE-DE, IT) mietintö hyväksyttiin parlamentin toisessa käsittelyssä 11.5.05. Parlamentin hyväksymä teksti on neuvoston kanssa saavutettu kompromissi, joten näin ollen sovittelumenettelyltä vältytään. Kiistakysymykset ovat koskeneet mm. ammattipätevyyksien tasoja ja ammattialakohtaisia kysymyksiä. Direktiivi esim. avaa eurooppalaisille ammatillisille järjestöille sosiaalisen vuoropuhelun sopimusmenettelyä muistuttavan tavan tehdä ehdotuksia omaa alaa koskevista pätevyysvaatimuksista.
Ammattipätevyyksistä on kuitenkin tullut kiistakapula palveludirektiivin yhteydessä ja sen vaikutukset ammattipätevyysdirektiivin käsittelyyn ovat vielä arvoitus.
Kummatkaan EUn päätöselimet eivät ole hyväksyneet komission ehdotusta ottaa ns. alkuperämaaperiaate käyttöön tunnustettaessa ammattipätevyyksiä palvelujen vapaan liikkuvuuden yhteydessä. Periaate merkitsisi sitä, että yrittäjinä, ammatinharjoittajina tms. liikkuvat työntekijät voisivat tarjoja palvelujaan toisessa maassa 4 kk ilman ammattipätevyyden tarkistamista. Lähtömaassa tunnustettu pätevyys olisi riittänyt. Tarkistamisjärjestelmistä tehtiin jopa niin kireät, että komission merkittävin vastustus kohdistui juuri tämän asian muuttamiseen.
Palveludirektiivi (päivitetty 20.2.2006)
Euroopan parlamentin ensimmäisen käsittelyn kanta palveludirektiiviin ratkesi äänestyksessä 16.2.2006. Parlamentti hyväksyi äänin 394 puolesta, 215 vastaan ja 33 tyhjää sisämarkkina- ja kuluttajansuojavaliokuntansa valmisteleman mietinnön komission maaliskuussa 2004 antamasta palveludirektiiviehdotuksesta. Direktiivin käsittelyn pääpaino siirtyy seuraavaksi neuvostoon.
Direktiivi ei vaikuta individuaaliseen ja kollektiiviseen työoikeuteen, esimerkiksi työehtoja ja työoloja koskeviin kysymyksiin (työehtosopimukset, vähimmäispalkka, työaika, työterveys ja turvallisuus). Direktiivi kunnioittaa työmarkkinaosapuolten oikeutta neuvotella ja solmia työehtosopimuksia sekä ryhtyä työtaistelutoimiin jäsenmaiden lakien mukaisesti. Direktiivi ei myöskään vaikuta jäsenmaiden sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön soveltamiseen.
Direktiivi ei vaikuta julkisiin terveyspalveluihin ja terveyspalvelujen tarjoajien mahdollisuuteen päästä terveyspalvelujen julkisen rahoituksen piiriin.
Parlamentin tarkistusten mukaan direktiivi ei koske yleistä taloudellista etua koskevien palvelujen vapauttamista. Direktiivi ei rajoita jäsenvaltioiden vapautta määritellä, mitä palveluja ne pitävät yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvinä palveluina tai miten nämä palvelut olisi järjestettävä.
Työvoiman vuokrauspalvelut jätetään soveltamisalan ulkopuolelle. Ulossulkemiseen liittyy yhteisymmärrys siitä, että vuokratyötä koskevaa harmonisointia jatketaan. Myös lähetettyjä työntekijöitä koskevat kysymykset samoin kuin kansainvälisen yksityisoikeuden kysymykset ovat ulkopuolella.
Palveludirektiivi ei koske yleishyödyllisiä palveluja sen mukaisina kuin ne on jäsenvaltioissa määritelty.
Direktiiviehdotus kattaa kuitenkin yleistä taloudellista etua (services of general economic interest SGEI) koskevat postipalvelut, sähkön ja maakaasun jakelupalvelut, veden jakelupalvelut (ml. jätevesi) sekä jätteiden käsittelyä koskevat palvelut. Näihin yleistä taloudellista etua koskeviin palveluihin ei kuitenkaan sovelleta 16 artiklaa, jolloin näitä palveluita koskevat sen jäsenvaltion säädökset, joissa palvelu tarjotaan.
Direktiivin ulkopuolelle jäisivät verotuksen ohella myös pankki-, luotonanto-, investointi- ja vakuutuspalvelut, työ- ja henkilökohtaiset eläkkeet sekä sähköisen viestinnän palvelut ja verkot. Myös koulutuspalvelut jäävät ulkopuolelle.
Ulkopuolelle jäävät niin ikään terveydenhuoltopalvelut riippumatta rahoitustavasta, järjestämismuodosta tai palveluksen antamispaikasta. Julkisten ja yksityisten terveyspalvelujen ulkopuolelle jääminen koskee terveydenhuollon ammattilaisten potilailleen tarjoamia terveydenhoito- ja apteekkipalveluja.
Ulkopuolella ovat myös sosiaalipalvelut kuten sosiaaliseen asuntotuotantoon liittyvät palvelut sekä lastenhoito- ja perhepalvelut.
Mukana eivät ole audiovisuaaliset palvelut ml. radio ja elokuva, rahapelit ml. lotto, kasinot ja vedonlyönti, oikeudelliset ja notaaripalvelut. Ulkopuolelle jätetään myös liikennepalvelut kuten kaupunkiliikenne, taksit ja ambulanssi sekä satamapalvelut.
Lue lisää
REACH (päivitetty 23.11.2005)
Euroopan parlamentti hyväksyi 22.11.05 Sacconin mietinnön kemikaalien rekisteröintiä, arviointia ja lupamenettelyä koskevasta REACH-asetusehdotuksesta. REACH-asetus velvoittaa kemikaalien käyttäjät ilmoittamaan käyttämistään aineista ja käyttämään vain sellaisia aineita, joiden vaikutukset on arvioitu.
Asetuksen hyväksymisen mahdollisti sosialistien ja konservatiivien välillä tehty aineiden rekisteröintiä koskeva kompromissiehdotus, jonka mukaan alle kymmenen tonnin vuosierinä tuotettavista kemikaaleista vaaditaan vähemmän selvityksiä kuin komissio esitti. Tähän ryhmään kuuluu arviolta 17 500 - 20 000 ainetta. Näin alkuperäisestä 30 000 aineesta ainoastaan noin 30 prosenttia kuuluu testauksen piiriin.
Käänteinen todistustaakka varmistaa sen, että perusvastuu kemikaaleista siirtyy niiden tuottajille. Kemianteollisuuden on myös korvattava vaaralliset kemikaalit vaihtoehtoisilla aineilla tai tekniikoilla.
Suomeen sijoitettavan kemikaaliviraston tehtävät lisääntyvät komission alkuperäisestä asetusehdotuksesta. Kemikaaliviraston vastuu kasvaa huomattavasti arviointimenettelyssä.
Parlamentin hyväksymä kompromissiehdotus 1-10 tonnin aineiden tietovaatimusten osalta on suurin piirtein samansuuntainen, kuin mitä neuvostossa on keskusteltu. Myös komissio hyväksynee parlamentin kannan. Eli sopu tältä osin näyttää neuvostossa aika varmalta. Tarkoituksena on, että asia saataisiin sovituksi neuvostossa ennen joulua pidettävässä ylimääräisessä kokouksessa.
EAY:n mukaan REACH-asetuksella tulee vahvistaa työntekijöiden suojelua kemikaaleilta. Joka kolmannen ammattitautitapauksen voidaan katsoa johtuvan altistumisesta vaarallisille aineille. EAY vaatii, että asetuksen velvoitteet ovat yhdenmukaiset työterveys- ja työturvallisuusdirektiivien kanssa. Se katsoo, että kemiallisten aineiden valmistajien ja tuojien on vastattava tuotteittensa kaikista turvallisuuteen liittyvistä asioista uudelleenkierrätys ja jätteet mukaan lukien. Kustannukset ja hyöty on arvioitava sekä sosiaaliselta, ympäristönsuojelulliselta että taloudelliselta kannalta, jotta uuden järjestelmän tehokkuutta ja sen vaikutusta työllisyyteen ja terveyteen voitaisiin arvioida.
Sopimus eurooppalaiseksi perustuslaiksi (päivitetty 26.8.2005)
Ranska ja Hollanti ovat sanoneet EI perustuslaille
Kymmenen mahdollista seurausta kun Ranska ja Hollanti ovat sanoneet EI eurooppalaiselle perustuslakisopimukselle:
1. Perustuslaillinen sopimus, jonka tarkoituksena on modernisoida laajentunut EU, mitä luultavammin kuoleutuu. EU:n vaalijärjestelmän uudistus, uuden EU:n presidentin viran perustaminen sekä yhteinen ulkoministeri jäänevät myöhemmän käsittelyn aiheiksi. Erityisen ongelmallinen on tiettyjen alueiden määräenemmistöpäätösten tekemisen estyminen.
2. Useiden EU:n diplomaattien mukaan päätöksenteko unionissa pysähtyy puoleksi vuodeksi tai pitemmäksi aikaa. Tähän liittyy epävarmuus EU:n uudesta budjettikehyksestä tilanteessa, jolloin kehyksen pääkohdat pitäisi olla jo sovittuna.
3. Ranskan presidentti Jacques Chirac ja hänen hallituksensasekä Hollannin pääministeri Balkenende hallituksineen joutuivat nöyryytetyksi, mutta pystyvät kuitenkin poliittisesti estämään palvelumarkkinoiden vapauttamisen.
4. Turkin mahdollisuudet aloittaa jäsenyysneuvottelut EU:n kanssa lokakuun 3. päivä saattavat olla vaarassa ja joka tapauksessa lisälaajentuminen hidastuu. Vaarana on eri kansallisuuksia koskevienrasististen äänenpainojen lisääntyminen.
5. Rahoituskehysneuvottelut saattavat joutua vaaraan myös muiden kuin aikataulupaineiden vuoksi: kansalaismielipide EU:lle maksettavien rahamäärien osalta voi radikaalisti kääntyä kielteiseksi.
6. Yhteisvaluutta euro ja sen vakaus saattavat olla vaaravyöhykkeessä. Rahamarkkinat helposti diskonttaavat tapahtumia esim. yhden vuoden horisontilla. Jos EU:n sisäinen jännite kasvaa yhteisvaluutta todennäköisesti heikkenee suhteessa dollariin. Tämä voi tosin joltakin osin auttaa vientiteollisuutta.
7. Epävarmuus voi johtaa paineisiin nostaa korkoja. Tämä taas on ristiriidassa sen edellytyksen kanssa, että euroalueella investoinnit pitäisi mahdollisimman nopeasti saada käyntiin työttömyyttä helpottamaan.
8. Uudessa tilanteessa EU:n kyky puhua yhdellä äänellä saattaa entisestään vaarantua.: EU:n mahdolliseen moniäänisyyteen saattaa liittyä jäsenvaltioiden kansalaisten mielipiteiden legitimiteetti -eli hyväksyttävyyskriisi suhteessa EU:n instituutioihin.
9. Kriisi perustuslaillisen sopimuksen ympärillä voi johtaa EU:n sisällä kahteen leiriin: ydinryhmä Ranskan ja Saksan ympärille lisääntyvän verotuksen ja sosiaalietujen harmonisoinnin muodossa ja sitten muut EU:n jäsenmaat, jotka yrittävät edetä ehkä hyvinkin erilaisilla raiteilla.
10. Kriisi perustuslaillisen sopimuksen hylkäämisen osalta voi johtaa vaikeisiin poliittisiin säröihin EU:n sisällä. Tällainen säröily pitkittyessään vaurioittaa erityisesti komission asemaa ja mahdollisuuksia toimia pitkäjänteisesti. On mahdollista syntyä tilanne, jota voi kuvata kolmiolla, jonka kulmissa ovat EU:n instituutiot, kansalliset hallitukset ja päämiehet sekä jäsenmaiden kansalaiset. Kansalaisten tyytymättömyys omiin poliittisiin päättäjiin projisoituu EU-tason päätöksentekijöihin, jolloin EU:n kehittäminen vaikeutuu.
KEY:n huomio: tällä hetkellä sopimus Euroopan uudeksi perustuslaiksi näyttää olevan vastatuulessa monessa maassa ja erityisesti ay-liike on haastavan tehtävän edessä kansanäänestyksien ja parlamenttikäsittelyjen edellä. Vaikka kysymys perustuslaista eurooppatasolla ei ole yksiselitteinen, on se kuitenkin antamassa työntekijöille lakiperusteisia sosiaalisia oikeuksia. EU:n laajentuessa em. sosiaaliset oikeudet saavat yhä enemmän merkitystä.
Luxemburg hyväksyi niukasti sopimuksen euroopppalaiseksi perustuslaiksi heinäkuussa 2005 pidetyssä kansanäänestyksessä.
Tasa-arvo (päivitetty 23.11.2005)
Tasa-arvoinstituutti on aloittamassa toimintaansa 1.1.2007. Tältä osin pyritään rahoitusasioista pääsemään sopuun mahdollisimman pian. Sijoituspaikkana ovat olleet esillä uudet jäsenmaat ja erityisesti Liettua, Tsekki ja Unkari. Instituutin rooli on tekninen, komissio haluaa pitää itsellään tasa-arvoasioiden poliittisen ohjauksen. Tekninen rooli tässä yhteydessä tarkoittaa neuvoa-antavaa tukitoimintaa: tutkimusten ja selvitysten tekoa sekä asiantuntija-apua. Vertailukohtana suunnitelmalle voisivat olla EU:n Bilbaon ja Dublinin toimipisteet. Hallintoneuvostoon on suunniteltu 12 täysvaltaista jäsentä, joista kuusi tulisi komissiosta sekä toinen puoli jäsenvaltioista. Lisäksi työmarkkinajärjestöillä sekä kansalaisjärjestöillä olisi kolme paikkaa ilman äänioikeutta. Tällä hetkellä instituutin oikeudellinen perusta ( artikla tai artiklat ) on vielä keskustelussa. Kaiken kaikkiaan instituutin perustaminen on suuri panostus tasa-arvoasioihin ja suomalaisilla lienee tämän asian osalta myös annettavaa.
Suomen puheenjohtajakaudella 2006 tasa-arvoasiat ovat esillä mm. Pekingin ohjelman seurannan muodossa. Tällöin esille noussee erityisesti terveysindikaattorit. Vuotta 2007 on suunniteltu tasa-arvon teemavuodeksi: tältä osin valmisteluvastuuta tulee myös Suomelle.
Työoikeus
Yleistä
Komissio valmistelee keskustelualoitetta ja vihreää kirjaa eurooppalaisen työoikeuden laajuudesta, sisällöstä ja tarpeellisuudesta. Eräänä pontimena tälle asialle lienee EU:n laajentuminen ja maakohtaiset erot.
Työaika (päivitetty 9.12.2005)
Neuvosto ei päässyt 8.12.05 poliittiseen yhteisymmärrykseen työaikadirektiivin muutoksista. Hankalin kysymys eli opt out –mahdollisuuden säilyttäminen tai poistaminen jäi edelleen auki. Esillä oli mm. kysymys siitä, pitäisikö direktiiviin kirjata päivämäärä, jolloin opt outista olisi luovuttava, vai ei. UK olisi suostunut kirjoittamaan lakiin liittyvän lausunnon, jonka mukaan 48 viikkotunnin enimmäistyöaikaa olisi pidettävänä poikkeuksena, jota vähitellen lyhennettäisiin ja josta lopulta luovuttaisiin kokonaan. Kompromissitekstissä oli myös useita toimia, joilla pyrittiin varmistamaan, ettei työntekijöitä voisi pakottaa allekirjoittamaan työaikaa pidentävää sopimusta.
UK yritti kaikin voimin saada direktiivimuutokset hyväksyttyä omalla puheenjohtajakaudellaan. Puheenjohtaja joutui kuitenkin toteamaan, että esitystä ei nyt saada eteenpäin.
Euroopan ammattiyhdistysliike ja myös EU:n parlamentti on vaatinut, että opt out –mahdollisuudesta luovuttaisiin kokonaan. Suomi on niin ikään neuvostossa kannattanut ylipitkistä työajoista luopumista.
Kompromissin syntymistä hankaloitti myös kiista siitä, lasketaanko 48 tunnin enimmäistyöaika työntekijää vai työsuhdetta kohti. Eräät maat olivat esittäneet direktiivin täsmentämistä niin, että enimmäisaika lasketaan työntekijää kohden. Komissio ja myös Suomi ovat ottaneet kannan, jonka mukaan muutosta direktiiviin ei tässä suhteessa tarvita.
Neuvosto oli jo aiemmin päässyt laajaan yhteisymmärrykseen siitä, että työpaikalla tapahtuvaa ei-aktiivista päivystysaikaa ei luettaisi jatkossa työaikaan sekä työajan tasoittumisjaksojen pidentämisestä 12 kuukauteen. Euroopan ammattiyhdistysliike on vastustanut muutosta päivystysaikaan ja edellyttänyt myös, että pääsääntönä tulisi säilyttää se, että pitemmistä tasoittumisjaksoista sovitaan ensisijaisesti työehtosopimuksilla. Nyt koko työaikadirektiivin uudistus siirtyy tulevien puheenjohtajamaiden harteille.
Komission esitys työaikadirektiiviksi: http://europa.eu.int/eur-lex/lex/LexUriServ/site/fi/com/2005/com2005_0246fi01.pdf
Maantiekuljetusten työajat
Neuvoston ja parlamentin välinen sovittelukomitea pääsi 7.12.05 sopuun maantiekuljetusten työaikoja, taukoja ja lepoaikoja koskevasta direktiivistä sekä siihen liittyvästä tarkastus- ja rangaistusjärjestelyjä koskevasta direktiivistä. Neuvosto ei suostunut sisällyttämään uuteen työaikoja koskevaan direktiiviin parlamentin haluamaa selvää viittausta työaikadirektiivin (2002/15/EC). Direktiiviin tulee kuitenkin mm. johdanto-osaan maininta työaikadirektiivin tärkeydestä.
Päivittäisen lepoajan osalta sovittiin 11 tunnin keskeytymättömästä jaksosta. Lepoajan voi kuitenkin viettää kahdessa osassa, joista ensimmäisen on oltava vähintään 3 tunnin mittainen ja toisen vähintään 9 tunnin mittainen keskeytymätön jakso.
Sovittelukomitean neuvottelutulos sivulla: http://www.europarl.eu.int/code/concluded_procedures/default_en.htm
Rajatylittävän rautatieliikenteen työaikajärjestelyt
Rajatylittävän rautatieliikenteen työaikajärjestelyjä koskeva direktiivi 2005/47/EY hyväksyttiin neuvostossa 18.7.2005. Direktiivillä pannaan täytäntöön Euroopan työmarkkinaosapuolten (CER/työnantajat ja ETF/työntekijät) välillä 27.1.2004 solmittu sopimus. Direktiivi julkaistiin EU:n virallisessa lehdessä L 195 27.7.05, jolloin se myös astui voimaan.
Vuokratyö (päivitetty 20.2.2006)
Komissio tullee siirtämään vuokratyövoimaa koskevan asian työmarkkinaosapuolten välille. Asia on kuitenkin niin hankala, että eurooppalaiset työmarkkinaosapuolet tuskin nopeasti pääsevät asiassa eteenpäin. Epäselvyyttä on aiheuttanut myös komission ilmoitus siitä, että vuokratyövoimaa koskeva asia siirretään kokonaan pois esitysten joukosta. Todennäköisesti komissio nyt toivookin, että työmarkkinaosapuolet alkaisivat keskenään ratkoa poliittisesti hyvin arkaa asiaa eikä niinkään sitä, että vuokratyövoimaa koskeva sääntely unohdettaisiin kokonaan.
Työvoiman vuokrauspalvelut jätetään palveludirektiivin soveltamisalan ulkopuolelle. Ulossulkemiseen liittyy yhteisymmärrys siitä, että vuokratyötä koskevaa harmonisointia jatketaan.
Työsuojelu (päivitetty 9.12.2005)
Neuvoston ja parlamentin välinen sovittelukomitea pääsi tiistaina 6.12.05 sopimukseen direktiivistä, joka koskee työntekijöiden suojelua optiselta säteilyltä. Neuvosto hyväksyi parlamentin pyynnön poistaa direktiivistä auringonsäteet ja rajoittaa direktiivi koskemaan vain keinotekoista säteilyä. Mikäli parlamentti hyväksyy neuvottelutuloksen täysistunnossaan (äänestys todennäköisesti helmikuussa), on jäsenmailla aikaa neljä vuotta panna direktiivi täytäntöön.
EAY:n pääsihteeri John Monks pahoittelee päätöstä, jättää auringonsäteet optista säteilyä koskevan direktiivin ulkopuolelle.
Sovittelukomitean neuvottelutulos sivulla: http://www.europarl.eu.int/code/concluded_procedures/default_en.htm
Tietojeni mukaan komissio valmistelee eurooppalaajuisen työsuojelustrategian uusimista ja voimassaolevan arviointia. Tämän asiakokonaisuuden osalta ei komissiosta vielä ole saatu yksityiskohtaisempia tietoja. Asia on kuitenkin tärkeä: EU:n työsuojelulainsäädäntö on tuonut monta hyvää asiaa mukanaan myös Suomelle.
Konedirektiiviin liittyviä työsuojelumääräyksiä ollaan päivittämässä. Periaate säilyy kuitenkin ennallaan: konedirektiivi sisältää myös koneiden käyttöön liittyvät olennaiset työsuojelumääräykset. Komissio tullee viemään eteenpäin työsuojelun raportoinnin yksinkertaistamista koskevaa hanketta. Myös mutageenisten ja karsinogeenisten aineiden luetteloa tullaan uudistamaan.
Yhtiöoikeus (päivitetty 26.9.2005)
Neuvosto hyväksyi lopullisesti direktiivin pääomayhtiöiden rajatylittävistä sulautumista 19-20.9.05 pitämässään istunnossa.
Parlamentti hyväksyi 10.5. Klaus-Heiner Lehnen mietinnön pääomayhtiöiden rajatylittäviä sulautumisia koskevasta direktiiviehdotuksesta. Mietintö on hyvin lähellä neuvostossa marraskuussa saavutettua poliittista yhteisymmärrystä. Parlamentin tuki neuvoston yhteiselle kannalle työntekijöiden henkilöstöedustuksen osalta mahdollistaa direktiivin lopullisen hyväksymisen ensimmäisessä käsittelyssä.
Valiokunta hyväksyi tehdyn lakiesityksen perusperiaatteen. Yleissääntönä on, että sulautumisen tuloksena muodostuvaan yhtiöön sovelletaan sen maan lainsäädäntöä, jossa yhtiön sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee. Ehdotukseen tehtiin kuitenkin muutoksia, joiden tarkoituksena on taata työntekijöiden osallistuminen sulautuneissa yrityksissä.
Sulautumisen jälkeen syntyneissä yrityksissä, joissa on yli 500 työntekijää, on neuvoteltava työntekijöiden henkilöstöedustuksesta yrityksen hallintoelimissä. Neuvottelujen pohjana on eurooppayhtiöasetusta täydentävässä henkilöstöedustusta koskevassa direktiivissä 2001/86/EY säädetyt periaatteet ja menettelyt.
Sulautumisen perusteella syntyneessä eurooppayhtiössä työntekijöiden osallistuminen on järjestettävä, kun uudessa yrityksessä neljännes työntekijöistä on yrityksestä, jossa sovelletaan työntekijöiden henkilöstöedustusta. Tämän perusteella valiokunta sopi rajatylittävien fuusioiden osalta kompromissista, jonka mukaan työntekijöiden osallistumisesta on neuvoteltava, jos uudessa yrityksessä kolmannes (kuten neuvoston yhteisessä kannassa) työntekijöistä tulee yrityksestä, jossa sovelletaan työntekijöiden henkilöstöedustusta.
Lehne ehdottaa mietinnössään kuten neuvostokin, että jäsenmailla on kaksi vuotta aikaa saattaa direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöä. Komissio on ehdottanut 18 kuukautta.
26.9.2005
Yleisellä tasolla arvioiden komission toimintatapa on poikennut aiemmista: uutta säädösaineistoa työ-ja sosiaaliasioista on esitetty käsiteltäväksi huomattavan niukasti. Tämän on arveltu johtuvan komission uusliberalistisesta linjasta ja toisaalta eurooppalaisen työnantajarintaman tiukentuneesta asenteesta. Seuraavassa kuitenkin joitakin kommentteja vireilläolevista ja tulevaisuuteen liittyvistä asiakokonaisuuksista.
KEY-Finland -kalvoja pdf-tiedostona
Etusivu
Takaisin
