rss Blogi

Blogissa FinUnionsin väki ja vierailevat kirjoittajat pureutuvat ajankohtaisiin EU- ja työelämäaiheisiin.
10.1.2018 15.53

Alustatalous työlain kouriin

SAK:n lakimies Jari Hellsten

Jari Hellsten

Muutamassa vuodessa alustatalous on noussut ammattijärjestöjen ja muiden työoikeuden piirissä toimivien huulille. Alustataloudessa voidaan modernien tietoteknisten välineiden - kuten älypuhelinsovellusten - avulla tehostaa, nopeuttaa ja levittää erilaisten palvelujen tuottamista.

Niissä palvelujen viimekätisiä suorittajia on yleisesti käsitelty free-lancereina, itsenäisinä ammatinharjoittajina, joiden suhteen asianomaisen alustan omistajaa tai haltijaa ei ole pidetty työnantajan asemassa kaikkine velvoitteineen.

Taksiliikennettä älypuhelinsovelluksella harjoittava Uber on alustatalouden globaalikin lippulaiva, eikä tätä puheenvuoroa liudenna se, että Uber on Suomessa vuoden tauolla, odottamassa liikennekaaren myötä uutta bisnessaumaa.

Tekniikan edistymisen myötä alustatalouden synty ja kehitys on vääjäämätöntä. Samalla se haastaa perinteistä työoikeutta.

Ammattiyhdistysliikkeen silmäteränä on alustapalvelujen viimekätisten suorittajien aseman turvaaminen reilulla tavalla. Olennainen tekijä siinä on työntekijäaseman saavuttaminen työlainsäädännön ja myöhemmin työehtosopimusten mukaisine oikeuksineen.

Englannissa on ryhmälle Uberin kuljettajia marraskuussa turvattu työntekijäasema hovioikeustason tuomiolla – Uber valittanee tuomiosta.

Onko Uber kuljetuspalvelu?


EU-tuomioistuimen suuren jaoston Uberia koskeva, pitkään odotettu tuomio tuli ennen joulua. Muodollisesti asiassa oli kyse siitä, onko Uberia pidettävä kuljetuspalvelujen tuottajana vai kuuluuko se tietoyhteiskunnan palveluihin tai yleisiin sisämarkkinapalveluihin omine direktiiveineen.

Kysymystä ratkaistessaan EU-tuomioistuin nojasi olennaisesti myös Uberin ja sen ei-ammattimaisten kuljettajien suhteeseen. Se lausui linjanvetonaan, että ”Uber käyttää lisäksi ratkaisevaa vaikutusvaltaa kyseisten kuljettajien tarjoamien palveluiden edellytyksiin.”

Se myös yksilöi, miten Uber ”määrittää samannimisen sovelluksen välityksellä ainakin matkan enimmäishinnan”, miten ”se kerää tämän hinnan asiakkaalta ja suorittaa sen jälkeen osan siitä ajoneuvon ei-ammattimaiselle kuljettajalle” ja miten ”sillä on sellainen valvontavalta ajoneuvojen ja niiden kuljettajien laadun sekä heidän käytöksensä suhteen, että kuljettajat voidaan tarvittaessa sulkea toiminnan ulkopuolelle”.

Myös Uberin ja kuljettajien alistussuhteen nojalla tuomioistuin päätyi siihen, että Uberin välityspalvelu oli erottamaton osa kokonaispalvelua, jonka olennainen osatekijä on kuljetuspalvelu.

Tietoyhteiskunnan palvelujen direktiivi ei näin ollen sovellu Uberin toimintaan eikä Uber pääse sen kautta luikahtamaan taksiluvasta ehtoineen, jos sellainen on kansallisesti voimassa.

Tiivistäen: EU-tuomioistuin ei langennut alustatalouden ympärillä väreilevään ”tietoyhteiskuntahypeen”. – Kuljetuspalvelun tuottajana Uber ei kuulu myöskään sisämarkkinapalvelujen yleisdirektiivin piiriin.

Uberin ja kuljettajien suhteen luonnehdinta tuomiossa on sopusoinnussa EU-tuomioistuimenkin soveltamien, työntekijäaseman klassisten kriteerien kanssa. Tässä ne voi pelkistää niin, että työntekijänä on pidettävä sitä, joka korvausta vastaan suorittaa toiselle työtä tämän johdon ja valvonnan alaisena.

Tuomio ei tietenkään sellaisenaan vielä ratkaise lopullisesti sitä, onko sen kuljettajia pidettävä työntekijäasemassa olevina, mutta ”hyvät eväät” siihen suuntaan se antaa.

Yllätys ei olisi sekään, jos Englannin Uberia koskeva kuljettajien pilottijuttu menisi EU-tuomioistuimen ratkaistavaksi siitä kysymyksestä, onko kuljettajia pidettävä työaikadirektiivin tarkoittamina työntekijöinä ja siten oikeutettuna esimerkiksi vuosilomakorvaukseen.

Ennemmin tai myöhemmin ratkaisu työntekijäasemasta alustataloudessa tulee sieltä; jokaista alustaa toki on arvioitava omanaan.

Ay-liikkeellä tehtävää


EU:sta kuuluu muutakin varteenotettavaa. Junckerin komissio antoi viime torstaina ehdotuksen direktiiviksi läpinäkyvistä ja ennakoitavista työehdoista erityisesti epätyypillisissä työsuhteissa.

Ehdotuksessa on mukana työntekijäaseman määrittely oikeuskäytännön klassisten kriteerien mukaisina, itse direktiivissäkin julki lausuttuna tarkoituksenaan varmistaa niiden soveltaminen myös alustatalouden työntekijöihin. Poliitikoilla on valta ja vastuu hyväksyä tämä ehdotus.

Ammattiyhdistysliikkeelle lankeaa pitkälle tulevaisuuteen vaikuttava tehtävä vakuuttaa myös alustatalouden työntekijät mahdollisuudesta varmistaa työlainsäädännön ja tulevaisuudessa työehtosopimustenkin kautta oikeudenmukaiset ja reilut työehdot.

Työlainsäädäntö tarjoaa siihen keinoja, jotka on kyettävä valjastamaan tähän tarkoitukseen. Kannustavan esimerkin tarjoaa EU-tuomioistuimen marraskuinen tuomio King.

Siinä pelkästään provisiopalkkainen itsensä työllistäjä sai - kansallisen tuomioistuimen katsottua hänet työntekijäasemassa olevaksi - EU-tuomioistuimen tuomiolla työsuhteen päättyessä vuosilomakorvauksen pitämättömistä palkallisista lomista yli 10 vuodelta.

Kirjoitus on ensimmäisen kerran julkaistu SAK:n blogissa.
Kuva: SAK


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
Ei kommentteja


Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje