rss Blogi

Blogissa FinUnionsin väki ja vierailevat kirjoittajat pureutuvat ajankohtaisiin EU- ja työelämäaiheisiin.
31.10.2013 18.34

Liittovaltiota ei tule, mutta yhteisvastuuta tarvitaan

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaari

JaakonsaariEurokriisi on muuttanut poliittista dynamiikkaa, mutta suunnasta on epäselvyyttä. Keskustelua pitää käydä, mutta on erotettava pragmaattinen uudistustyö ja ideologinen pyrkimys vahvistaa markkinoiden valtaa ja heikentää EU:ta. Populistien ja kriitikoiden paine näyttää suuntautuvan erityisesti toimialoille, joissa tehdään ihmisten työoloja, ympäristöä ja elämää suojelevia päätöksiä. Markkinoiden vapaus edellyttää ehdottomasti uutta tasapainoa: työntekijöitä, kuluttajia ja ympäristöä on suojeltava markkinoiden ylivoimalta.

Hiljaisuus ja tabut kaivavat maata demokratian alta. Vaikenemalla voitetut vaalit ovat Pyrrhoksen voittoja. Vaikenemisella tarkoitan, että liian usein vaikeat, ratkaisua vaativat asiat lakaistaan vaaleissa maton alle. Näin ei saa käydä lähestyvissä Euroopan parlamentin vaaleissa.

Onneksi Euroopassa on hiljalleen virinnyt keskustelu Euroopan unionin tulevaisuudesta. Britannia, Hollanti ja nyt myös Merkelin Saksa vaativat Brysselin vallan leikkaamista ja kansallisvaltioiden päätösvallan lisäämistä. Myös Suomessa viritellään sielunkieliä houkuttamaan ja koukuttamaan yhä kriittisemmiksi tulevia äänestäjiä.

Eurokriisi on muuttanut poliittista dynamiikkaa, mutta suunnasta on epäselvyyttä. Useat jäsenmaat ovat vakuuttuneita siitä, että perustavaa laatua olevat muutokset ovat välttämättömiä. Tilanne muistuttaa vanhan työväenlaulun hämmennystä: " Ei nyt taiston tuoksinassa tiedä kumpi voittamassa, vallankumous vai taantumus".

Otetaan esimerkiksi kolmen A:n kauppamaa Hollanti. Maa on periaatteessa aina ollut vankka EU:n kannattaja, mutta viime vuosina maan sisäpolitiikkaa on myllertänyt vahva oikeistopopulistinen ja islaminvastainen Vapauspuolue. Osin näistä paineista johtuen, Hollanti haluaa luoda Euroopan, joka kelpaa myös EU-kriitikoille. Uuden linjauksen mukaan EU:n pitää olla kuin esimerkillisen työmiehen konsanaan eli nykyistä vaatimattomampi, selvempi ja silti vielä tehokkaampi.

Hollanti haluaa karsia erityisesti EU:n direktiiviviidakkoa. Samoilla linjoilla on Suomen hallitus tuoreissa asiakirjoissaan. 

Olen samaa mieltä, että EU:ta täytyy aina uudistaa ja direktiivien perkaustakin voidaan järkevässä määrin suorittaa. Keskustelua pitää käydä, mutta on erotettava pragmaattinen uudistustyö ja ideologinen pyrkimys vahvistaa markkinoiden valtaa ja heikentää EU:ta.

Populistien ja kriitikoiden paine näyttää suuntautuvan erityisesti toimialoille, joissa tehdään ihmisten työoloja, ympäristöä ja elämää suojelevia päätöksiä. Markkinoiden vapaus edellyttää ehdottomasti uutta tasapainoa: työntekijöitä, kuluttajia ja ympäristöä on suojeltava markkinoiden ylivoimalta.

Oliko vasta Euroopan parlamentissa äänestetty tupakkatuotedirektiivi turha, vaikka juuri tupakointi on suurin yksittäinen terveysriski Suomessa? Suomen lääkäriliiton mukaan joka toinen tupakoiva kuolee tupakoinnin aiheuttamiin sairauksiin. Ovatko pyrkimykset luoda digitaaliset sisämarkkinat vain ajan hukkaa? Pystyykö enää yksikään maa yksin huolehtimaan ruokaturvallisuudesta tai ilmastonmuutoksen estämisestä tai kansainvälisen rikollisuuden torjunnasta? Kaikkiin näihin tarvitaan yhteistä poliittista tahtoa ja tehokasta yhteistä lainsäädäntöä?

Entä ajankohtainen Lampedusa? Miten voi kukaan kuvitella, että Sievin tai Taivalkosken kokoinen Lampedusan kunta Italiassa voi selvitä Syyrian tragedian aiheuttamasta onnettomuudesta ja pakolaistulvasta?

Turhaksi direktiiviksi on jo ehditty nostaa kampaajien työsuojelua edistävä direktiivi, joka on leimattu "korkokenkädirektiiviksi". Minulta esimerkiksi PAM on jo pitkään kysellyt kampaajien työoloja parantava direktiivin perään, sillä juuri kampaajat altistuvat työssään esim. monille myrkyllisille kemikaaleille. No, nyt ei tule. 

Pian päättynyt vaalikausi on ennakoinut tulevaa. Työelämän kysymyksissä oikeistohenkinen komissio on ollut laiska tuomaan esityksiä parlamenttiin. Ei ole tullut työaikadirektiiviä, ei työsuojelustrategiaa, ei rakennemuutosten ennakointia koskevaa esitystä, vaikka juuri näitä uudistuksia parlamentti on vaatinut.

Vielä vuosi sitten moni viisas ennusti Suomessakin euron romahtamista ja EU:n hajoamista. On käynyt päinvastoin: velkakriisi on johtanut Euroopan unionin ja rahaliiton rakenteiden vahvistumiseen. Idean kestävyys joutuu vielä kuitenkin moneen testiin. Kreikka tulee koettelemaan vielä ainakin kerran. Draama ei lopu ainakaan vaikenemalla.

Liittovaltiota EU:sta ei tule, mutta reilua yhteisvastuuta tarvitaan. Pankkien ja veronmaksajien keskinäisen riippuvuuden katkaiseva pankkiunioni on askel oikeaan suuntaan.  Tarvitaan siis enemmän Eurooppaa. Vaikka yhteiset joukkovelkakirjat on julistettu tabuksi, niin yhdessä kotiläksyjen eli budjettikurin kanssa niistä voisi tulevaisuudessa olla hyötyä.

Brysselin-pelottelulle ei pidä antaa periksi. Vaikeudet eivät lopu siihen, että käperrytään kotiin peiton alle.


Palaa otsikoihin | 0 Kommenttia | Kommentoi



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje