2011

28.9.2011 15.58

EAY: Eurokriisi ratkaistavissa vain EU:n valtionvelkapankilla ja eurobondeilla

Euroopan Ammatillisen Yhteisjärjestön EAY:n talous- ja työllisyyskomitea kokoontui Brysselissä keskiviikkona 28.9.2011. Agendalla tärkeimpänä kysymyksenä oli eurokriisin hallitseminen ja ratkaiseminen.

Eurokriisin ongelman ytimessä on tällä hetkellä liian pienet ja tilapäisiksi tarkoitetut toimet, mitä niin vakausrahastot kuin EKP:n toimet jälkimarkkinoilla ovat olleet. Ne ovat aiheuttaneet ainoastaan dominoefektin ongelmien kasaantumisessa. Saksan hallitus on keskiviikkoisen tiedon mukaan muuttanut linjaansa Kreikan toisen pelastuspaketin suhteen, mistä sovittiin heinäkuun 21. päivä valtiovarainministereiden ECOFIN-neuvostossa. Saksa vaatii toisin sanoen toisen pelastuspaketin avaamista.

Kriisin ratkaisemiseksi tarvitaan suurempia linjamuutoksia. EKP:n roolia tulisi laajentaa valtionvelkakirjojen ostoon nykyistä laajemmin perustamalla sen rinnalle eurooppalainen valtionvelkapankki, joka pystyisi tarvittaessa ostamaan markkinoilta valtionvelkakirjoja ja takaamaan valtioille kohtuullisen velkatason. Ensisijaisesti euroalueen velanotto pitäisi kuitenkin taata yksityisillä lainamarkkinoilla myymällä euromaiden keskinäisesti taattuja eurobondeja.

EAY:n ekonomistien kanta eurobondeihin oli kuitenkin vaihtunut aiemmasta varauksettomasta tuesta kriittiseen kyllään kesän myötä. Markkinat eivät toimi rationaalisesti ja siksi eurobondien reunaehtojen rajaamisessa täytyy olla hyvin tarkka. Eurobondien vaatiman talouskurin ohella tarvitaan myös entistä tiiviimpää verokoordinaatiota ja eurooppalainen finanssimarkkinavero. Tärkeintä EAY:n mielestä on kuitenkin korostaa sitä, että eurobondeja ei tule ottaa käyttöön ilman EKP:n roolin muuttamista eurooppalaisen valtionvelkapankin perustamisen kautta. Ainoastaan EKP:llä on tarpeeksi syvät taskut pitää yksityiset velkamarkkinat hallinnassaan.

OECD:n talousennusteissa on nähtävissä selvä suunta alaspäin etenkin EU-maiden osalta, mutta kukaan ei voi varmuudella sanoa, kuinka syvä tai pitkä suhdannekäänteestä tulee. Kaikki tärkeimmät indikaattorit näyttävät tällä hetkellä stagnaatiota todennäköisimpänä vaihtoehtona. Indikaattorit ovat kuitenkin aina vähintäänkin joitakin kuukausia, ellei jopa puoli vuotta, jäljessä todellista kehityssuuntaa, joten markkinat seuraavat jokaista uutta tilastojulkistusta tarkasti.

Stagnaation välttämiseksi tarvitaan myös korkopolitiikkaa. EAY:n ekonomistien mukaan odotettavissa on, että EKP madaltaa ohjauskorkoaan pian ja radikaalisti, tarvittaessa aina nollaan prosenttiin asti. Tällä tulee olemaan vaikutus talouslukuihin noiden vuoden viiveellä. Yksi korko koko euroalueelle on hankala sovittaa maiden välisiin eroihin, mutta rahapolitiikkaa voitaisiin kuitenkin harjoittaa kansallisella tasolla, mikäli EKP:n mandaattia muutettaisiin EAY:n ehdottamalla tavalla valtionvelkakirjojen ostamisessa uuden pankin kautta.

EU:n talousohjauksen six-pack-lainsäädäntöpaketista äänestettiin keskiviikkona Euroopan parlamentissa. Paketti sisältää valtiontalouden hoitoa ohjaavat ja rangaistussanktioita sisältävät kolme asetusta ja yhden direktiivin sekä makrotalouden valvontaa ja rangaistussanktioita koskien kaksi asetusta. EAY:n analyysin mukaan six-pack tarkoittaa alaspäin suuntautuvaa painetta palkkoihin ja eläkkeisiin, erityisesti julkisella sektorilla ja kriisimaissa kautta linjan, mikä on ostovoiman ja kysynnän ylläpitämisen kannalta väärä signaali. Positiivista EAY:n mukaan on kuitenkin se, että vakaus- ja kasvusopimuksen velkarajoihin ei tulla laskemaan mukaan työttömyyskorvauksia, mikä helpottaa rajoja suuren työttömyyden mailta eikä rankaise työttömyyden hoidosta. EAY kritisoi kuitenkin palkkaturva-artiklojen puuttumista paketista – EAY oli toivonut, että asetuksissa olisi mainittu, ettei EU:lla ole palkanmuodostuksessa valtaa edes epäsuorasti pakottamalla jäsenmaita puuttumaan palkanmuodostukseen.

DGB:n edustaja otti esille myös keskustelun vähimmäispalkkadirektiivistä. Hänen mukaansa ongelman ydin on palvelusektorin matala palkkataso Euroopassa. Komissio on väläyttänyt osana uutta EU:n talousohjausta eurooppalaista vähimmäispalkkadirektiiviä talouskoordinaatioartiklojen nojalla. Myös EAY:ssä on keskusteltu aktiivisesti vähimmäispalkkadirektiivin tarpeesta. Linjaksi on suunniteltu, että kansallisella tasolla tämän voisi toteuttaa joko sopimusteitse tai lainsäädännön kautta. Todellinen keskustelu koskee kuitenkin vähimmäispalkan tasoa. Tärkeää olisikin, että vähimmäispalkkakeskustelussa puhuttaisiin enemmän sen sosiaalipoliittisesta ulottuvuudesta ja köyhyyden vähentämisestä, eikä palkanmuodostukseen puuttumisesta. Hankaluus vähimmäispalkkakeskustelussa EAY:n kannalta on kuitenkin se, että on vaikea sanoa samanaikaisesti, että EU:lla ei uuden talousohjauksen kautta ole toimivaltaa palkanmuodostuksessa, mutta vaatia kuitenkin vähimmäispalkkadirektiiviä.

Kokouksen viimeisenä teemana oli eurooppalaisen ohjausjakson (European Semester) eteneminen. Tärkeä yleishuomio on se, että komission kesäkuiset ehdotukset maasuosituksiksi perustuivat selvästi komission oman tammikuisen kasvukatsauksen päätelmiin, eikä neuvoston maaliskuussa antamaan ohjaukseen. Eurooppa-neuvoston hyväksyvät suositukset olivat kuitenkin melkein yksi yhteen komission ehdottomien kanssa. Toinen huomionarvoinen näkökohta on se, että Euroopan parlamentilla ja kansallisilla parlamenteilla ei ole ohjausjaksossa riittävän selkeää roolia, eikä ole työmarkkinaosapuolillakaan. EAY on lähettänyt jäsenjärjestöilleen kyselyn heidän osallistumisestaan kansallisella tasolla. Euroopan tasolla työmarkkinaosapuolet voisivat osallistua makroekonomisen dialogin kautta eurooppalaiseen ohjausjaksoon.

Komission ja neuvoston kesäkuiset maasuositukset keskittyivät erityisesti eläkejärjestelmiin ja eläkeikään sekä koulutusjärjestelmien uudistamiseen ja aktiivisiin työllisyystoimiin. Lähes kaikki maat saivat eläkkeisiin liittyviä suosituksia. Ne liittyivät eläkeiän muuttamiseen sukupuolineutraaliksi, yksityisen eläkesäästämisen kehittämiseen, julkistalouden kestävyyteen, eläkeiän kytkemiseen elinajanodotteeseen (mm. Suomi) ja tosiasiallisen eläkeiän nostamiseen (mm. Suomi). Seitsemän maata (Espanja, Belgia, Kypros, Malta, Italia, Bulgaria ja Luxemburg) saivat myös palkanmuodostusta koskevia suosituksia. Ne liittyivät palkanmuodostuksen paikalliseen sopeuttamiseen, indeksiehtojen vähentämiseen sekä palkankorotusten ja tuottavuuden kasvun kytköksen vahvistamiseen.

Yleispäätelmänä EU:n talousohjauksen kehityssuunnasta voidaan sanoa, että eurooppalainen ohjausjakso yhdistettynä keskiviikkona parlamentissa hyväksyttyyn talousohjauslainsäädäntöön tarkoittaa käytännössä komission otteen tiivistymistä palkanmuodostukseen ja eläkkeisiin liittyvissä kysymyksissä. Nyt tärkeää olisi kehittää sosiaalista Eurooppa eteenpäin itsenäisenä projektina eikä talousohjaukselle alisteisen hevoskuuriagendan kautta. Ay-liikkeen tulee olla aktiivisesti mukana kehittämässä yhteisiä ratkaisuja kansallisesti ja Euroopan tasolla.


Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje