Uutisarkisto

18.10.2018 16.08

Euroopan parlamentin työllisyysvaliokunta haluaa rajoittaa nollatuntisopimusten käyttöä

Euroopan parlamentin työllisyysvaliokunta hyväksyi torstaina 18. lokakuuta kantansa komission ehdotukseen työolodirektiiviksi. Valiokunta haluaa suitsia nollatuntisopimusten käyttöä työajan vakiintumismallin avulla. Tätä Suomen palkansaajat esittivät. Uudistus parantaisi epävarmassa tilanteessa olevien työntekijöiden asemaa monessa EU-maassa ja saattaisi edellyttää lakimuutoksia Suomessakin.

EP:n työvaliokunta on nollatuntisopimusten rajoittamisen kannalla. Kuva: iStock
EU-maissa on yhä enemmän työntekijöitä, joiden työsopimuksessa ei ole taattu lainkaan työtunteja ja joiden työn määrä ja siten ansiotaso ovat siksi hyvin epävarmalla pohjalla. 

EU-parlamentin työllisyysvaliokunta haluaisi vahvistaa näiden ns. nollatuntisopimuksilla työskentelevien asemaa. Työnantajien oikeus teettää työtä ilman taattuja työtunteja rajoitettaisiin kuuteen kuukauteen. 

Tämän jälkeen työntekijöille pitäisi seuraavan kuuden kuukauden ajaksi taata vähintään 75 prosenttia ensimmäisen kuuden kuukauden aikana tehdyistä työtunneista.

Työllisyysvaliokunta edellyttäisi jäsenmaat ottamaan uudet keinot käyttöön kuitenkin vain siinä tapauksessa, että maissa ei ole jo valmiiksi käytössä tehokkaita keinoja nollatuntisopimusten väärinkäytöksiin puuttumiseksi. 

Suomessa on vastikään otettu käyttöön nyt ehdotetun kaltainen työajan vakiintumismalli, mutta siinä oikeutta vähimmäistunteihin ei muodostu automaattisesti kuten EU-parlamentin valiokunta nyt ehdottaa. 

Niinpä Suomessakin olisi tältä osin vahvistettava lainsäädäntöä, jos väärinkäytöksiä ei saada kuriin.

FinUnionsin johtajan Aleksi Kuusiston mukaan valiokunnan ehdottama uudistus on tärkeää saada voimaan.

– Työmarkkinoiden turvattomuus Euroopassa on kasvanut ja tämä ruokkii kannatusta ääriliikkeille. Nollatuntisopimusten laajamittainen perusteeton käyttö on tästä räikeimpiä esimerkkejä. Jos yrityksillä on vakiintunutta tarvetta työvoimalle, voivat ne myös taata työntekijöilleen tietyn vähimmäismäärän työtä, Kuusisto toteaa. 

Uudistetussa työolodirektiivissä olisi tavoitteena myös vahvistaa työntekijöiden oikeuksia saada kirjallisesti tietoa työsuhteensa ehdoista. 

Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi työaika, irtisanomisaika ja oikeus sosiaaliturvaan. Lisäksi uudistus toisi mukanaan kokonaan uusia vähimmäistyöehtoja liittyen paitsi työaikoihin, myös muun muassa koeaikoihin.

Parlamentin työllisyysvaliokunta ja komissio ovat nyt yhtä mieltä siitä, että direktiivin mukaiset oikeudet pitäisi ulottaa kaikille, jotka on EU-tuomioistuimen päätösten nojalla katsottava työntekijöiksi. 

Tällaisia henkilöitä ovat myös nimellisesti yrittäjästatuksella työskentelevät mutta alisteisessa asemassa olevat ns. näennäisyrittäjät.  

Jos Euroopan parlamentti hyväksyy valiokunnan kannan vielä täysistunnossaan, lain lopullisesta muodosta neuvotellaan seuraavaksi parlamentin, komission ja jäsenmaiden neuvoston välillä.


Teksti: Aleksi Kuusisto
Kuva: iStock




 


Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje