Uutisarkisto

11.7.2018 13.50

Raportti: Suomessa vähiten alustataloudessa työskenteleviä verrattuna useisiin muihin EU-maihin

Tuoreen komission tutkimusraportin mukaan alustatalouden osuus EU-alueella tehtävästä työstä on vielä melko pieni. Merkittävä osa alustataloudessa työskentelevistä pitää itseään työntekijöinä.

Raportti: Suomessa vähiten alustataloudessa työskenteleviä verrattuna useisiin muihin EU-maihin. Kuva: iStock
Alustatyön ykkösmaita ovat Iso-Britannia, Alankomaat ja Saksa. Tutkimuksessa oli mukana 32 000 ihmistä 14 EU-jäsenmaasta. 

Alustatyön tekeminen on tutkituista maista kaikkein vähäisintä Suomessa. 

Alustatyötä ainakin kerran kokeilleiden osuus kaikkien tutkittujen maiden aikuisväestöstä on melko suuri, 10 prosenttia. Mutta kun tarkastellaan, kuinka moni saa alustatyöstä tuloja säännöllisesti, luvut ovat selvästi pienempiä. 

Keskimäärin 2 prosentille aikuisväestöstä alustatyö on pääasiallinen tulonlähde eli kattaa yli puolet kuukausituloista. Tällaisia työtätekeviä on eniten Iso-Britanniassa, yli 4 % aikuisväestöstä. 

Suomi on joukon viimeisenä, sillä meillä vain 0.6 %:lle aikuisista alustatyö on pääasiallinen tulonlähde. Myös tutkimuksessa mukana olleessa toisessa Pohjoismaassa Ruotsissa luku on alhainen. Raportissa ei mainita, että huomattava alustatalouden toimija, kyytipalvelu UberPOP, on ollut kielletty sekä Suomessa että Ruotsissa. 

Tällä hetkellä EU-tasolla on käynnissä kaksi alustatyöntekijöihinkin liittyvää hanketta. Työolodirektiivin uudistus on hyvässä vauhdissa, ja lisäksi komissio on suositellut jäsenmaita laajentamaan sosiaaliturvaa kattamaan paremmin epätyypillistä työtä tekevät ja itsensätyöllistäjät. 

Näissä hankkeissa keskeinen kysymys on, ketä pidetään työntekijänä. Suomen palkansaajajärjestöt pitävät tärkeänä, että ne alustatalouden työntekijät, jotka ovat nimellisesti itsensätyöllistäjiä mutta tosiasiallisesti työntekijän asemassa, pääsevät työntekijöille kuuluvien oikeuksien piiriin. 

Komission raportissa alustatyötä päätyönään tekevistä n. 38 % piti itseään työntekijänä ja n. 14 % kokonaan itsensätyöllistäjänä. Kyseessä on raportin mukaan vastanneiden oma arvio, jolle ei välttämättä ole tosiasiallisia perusteita. 

Suuri osa, lähes 40 % alustatyötä päätyönään tekevistä piti itseään sekä työntekijänä että itsensätyöllistäjänä. 

Näillä henkilöillä on raportin arvion mukaan todennäköisesti jokin työpaikka alustatalouden ulkopuolella, ja alustatyö on heille toimintaa tavallisen työn ohella – vaikkakin tuloissa mitattuna merkittävää. 

Tyypillinen eurooppalainen alustatyötä tekevä on nuori, koulutettu mies. Jopa kolmasosalla alustatyötä tekevistä työtehtävät eivät kuitenkaan vastaa koulutustasoa. 

Koko raportti luettavissa tästä: 

JRC Science For Policy Report, Platform Workers in Europe


Teksti: Tiina Huotari
Kuva: iStock





Palaa otsikoihin



Tämä sivusto käyttää evästeitä sivuston käyttöä koskevien tietojen keräämiseksi. Kun käytät tätä sivustoa, hyväksyt evästeiden käytön.
Sulje

Evästekäytännöt

Tätä sivustoa käyttämällä hyväksyt, että voimme asettaa evästeitä tietokoneellesi tai mobiililaitteeseesi.

1. Mitä evästeet ovat?

Evästeet ovat pieniä datatiedostoja, jotka siirtyvät tietokoneellesi, kun otat yhteyden johonkin verkkosivustoon. Evästeet tallentuvat selaimen käyttämien tiedostojen yhteyteen.

Lisätietoa evästeistä saat sivulta www.aboutcookies.org.

2. Miksi evästeitä käytetään?

Evästeet tunnistavat tietokoneesi, kun tulet sivustolle uudelleen. Ne muistavat myös sivustolla aikaisemmin tekemäsi valinnat ja parantavat siten sivuston käyttökokemusta. Evästeiden avulla pystyy esimerkiksi tunnistamaan käyttäjän laitteet sekä mukauttamaan mahdollisia mainoksia sivuilla sekä mahdollisissa muissa palveluissa.

3. Mitä evästeitä käytetään?

Jotkin evästeet ovat sivustomme teknisen toiminnan ja käytön vuoksi välttämättömiä. Nämä evästeet eivät kerää käyttäjästä tietoa, jota voitaisiin hyödyntää markkinoinnissa tai muistamaan käyttäjän valitsemia sivustoja.

Suorituskykyä mittaavat evästeemme keräävät tietoa siitä, miten käyttäjät käyttävät verkkosivujamme (esim. eniten käytetyt sivut, mahdolliset virheviestit). Nämä evästeet eivät kerää käyttäjistä tunnistettavia tietoja, vaan ne ovat anonyymejä ja niitä käytetään ainoastaan parantamaan nettisivujen toimivuutta.

Sivuilla olevat kolmansien osapuolten liitännäispalvelut (esim. mainokset, YouTube-videot, Google-tilastointi tai Facebook-liitännäiset) saattavat tallentaa käyttäjän tunnistamiseen käytettävää tietoa, mihin emme valitettavasti voi vaikuttaa. Jos haluat estää niitä seuraamasta liikkumistasi verkossa, voit kytkeä ns. kolmannen osapuolen evästeet pois käytöstä selaimesi asetuksista. Ohjeet löydät selaimesi ohjesivuilta.

Sivuillamme saattaa olla myös painikkeita, jotka helpottavat sisällön jakamista eri verkkoviestintäympäristöihin ja sosiaaliseen mediaan. Jos käytät näitä painikkeita, valitsemaltasi palvelulta voidaan asettaa eväste päätelaitteellesi. Nämä evästeet eivät ole hallinnassamme. Lisätietoja kolmannen osapuolen evästeiden käytöstä saat kyseisen osapuolen verkkosivulta.

4. Evästeiden hallinta ja estäminen

Jos et halua vastaanottaa evästeitä, voit muuttaa Internet-selaimesi asetuksia niin, että saat ilmoituksen aina kun evästeitä ollaan lähettämässä tietokoneellesi. Vaihtoehtoisesti voit estää evästeiden käytön kokonaan. Evästeiden käyttöä voi rajoittaa tai sen voi estää Internet-selaimen kautta (katso tarkemmat tiedot selaimen ohjeista).

Jos estät evästeiden tallennuksen tai poistat ne käytöstä, jotkin verkkosivujemme toiminnoista eivät välttämättä toimi oikein.

Sulje